Erilaistuminen erytroleukemiasolulinjoissa HEL ja K562

Solubiologian alaan kuuluvassa tutkimuksessa on vertailtu erilaistumiseen liittyviä muutoksia kahdessa ihmisen erytroleukemiasolulinjassa HEL ja K562. Nämä solulinjat edustavat varhaista erilaistumisastetta ja ovat säilyttäneet osan monikykyisuudestään. Tämä ilmenee siten, että tietyillä solujen erilaistumiseen vaikuttavilla aineilla voidaan näissä solulinjoissa saada aikaan kypsymistä useamman eri tyyppisen verisolun suuntaan. Näitä solulinjoja on usein käytetty punasolu- ja verihiutalelinjan erilaistumisen malleina. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu erilaistumisen vaikutuksia HEL- ja K562-solujen tukirankaproteiineihin sekä integriini- ja soluväliainereseptoreihin.

Muu kirjoitus 30/1993 Kommentteja

Autonomisen hermoston toimintahäiriöt aivoinfarktissa

Autonomisen hermoston toimintahäiriöitä on kokemusperäisesti tiedetty esiintyvän varsin yleisesti aivoverenkiertohäiriöiden yhteydessä, mutta systemaattiset tutkimukset alalta ovat puuttuneet. Tämän prospektiivisen työn tarkoituksena oli kartoittaa aivoinfarktiin liittyvien autonomisten häiriöiden esiintyvyyttä, luonnetta ja kliinistä merkitystä sekä määrittää kvantitatiivisesti lämmönsäätelyn ja kardiovaskulaarisen autonomisen säätelyn vaurioita käyttäen objektiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimukseen valittiin 98 perättäistä OYKS:n neurologian klinikkaan tullutta aivoinfarktipotilasta, joista 80:llä oli hemisfääritasoinen infarkti ja 18:lla aivorunkoinfarkti. Tutkimuksesta suljettiin pois ne potilaat, joilla oli jokin autonomisen hermoston toimintaan vaikuttava sairaus tai lääkeaine, koska tavoitteena oli tarkastella nimenomaan aivoinfarktin aiheuttamia autonomisia oireita ja löydöksiä. Potilaiden tutkimustuloksia verrattiin ikä- ja sukupuolivakioitujen terveiden verrokkien tuloksiin.

Muu kirjoitus 30/1993 Kommentteja

Toimintapäivä lääkärien työllistämiseksi

Lääkärien työttömyyden torjumiseksi järjestettiin 29.9. toimintapäivä, johon lääkärijärjestöt ja lääketieteen opiskelijat osallistuivat aktiivisesti. Helsinkiläiset opiskelijat kävivät luovuttamassa eduskuntaryhmille vetoomuksen eurolääkärikoulutusta varten tarvittavien virkojen perustamiseksi, kuopiolaiset opiskelijat mittasivat verenpainetta torilla ja oululaiset järjestivät mielenosoituksen. Toimintapäivään kuuluivat myös tiedotustilaisuudet, joissa vanhempia kollegoita kehotettiin vapaaehtoiseen töiden uusjakoon valmistuvien lääkärien hyväksi.
Muu kirjoitus 30/1993 Kommentteja

Professori Kari Launiala Kansalaisjärjestöt merkittäviä terveydenhuoltoprojektien toteuttajia kehitysmaissa

Kansalaisjärjestöjen osuus terveydenhuollon kehitysyhteistyössä lisääntyi merkittävästi 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Erityisesti vuonna 1990 tapahtunut järjestöjen omavastuun vähentäminen 40 %:sta 25 %:iin lisäsi niiden kiinnostusta hakea FINNIDAlta tukea terveysprojekteihin. Niinpä vuonna 1991, jota vuotta koskeva raportti on juuri ilmestynyt ja toimii tämän artikkelin lähdemateriaalina, yli 200 järjestöä haki tukea erityyppisiin hankkeisiin.
Muu kirjoitus 30/1993 Kommentteja

Unicef-viikko 18.-23. lokakuuta omistettu Guinean ja Nepalin naisille

Afrikassa, Guinean aarniometsissä ja Aasiassa, Nepalin vuorten rinteillä kokoontuu usein eri-ikäisistä naisista muodostuvia ryhmiä. Guineassa he saattavat kokoontua kuuntelemaan maaseuturadion lähetystä, jossa kerrotaan mitä äidin tulee tietää, jos lapsi sairastuu. Nepalissa ryhmän on ehkä koonnut kylään saapunut kouluttaja, joka kertoo lainoista, joita naisryhmät voivat ottaa oman pikku liiketoiminnan aloittamiseksi.

Muu kirjoitus 30/1993 Kommentteja

Terveyskeskuslääkärien palkkatutkimukset valmistuneet

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lääkäriliiton yhdessä tekemät selvitykset osoittavat, että kannustava palkkaus on tehostanut lääkärien työajan käyttöä sekä normaalia virkaehtosopimusta että omalääkärisopimusta noudattavissa terveyskeskuksissa. Yhä suurempi osa terveyskeskuksen potilaskäynneistä ja toimenpiteistä tapahtuu nykyisin perustyöaikana, samalla kun lääkärien työsidonnaisuus on vähentynyt.

Muu kirjoitus 29/1993 Kommentteja

Professori, WHO:n emeritus-aluejohtaja Leo A. Kaprio Suomen kansainvälinen vastuu

Suomi on taloudellisten vaikeuksiensa takia vähentänyt huomattavasti osuuttaan kehitysyhteistyöhön. Tehdyt supistukset voidaan kuitenkin asettaa moraalisesti kyseenalaiseksi, varsinkin kun olemme aikanaan itse saaneet kansainvälistä apua hyvinvointimme ja terveydenhuoltomme kehittämiseen. Lääkärikunta on perinteisesti osallistunut humanitaariseen työhön ympäri maailmaa ja toiminnan toivotaan jatkuvan lamasta huolimatta. Lääkärilehdessä nyt alkavassa kirjoitussarjassa esitellään, miten kehitysmaiden olosuhteita voidaan terveydenhuollon avulla parantaa ja miten monin tavoin lääkärit voivat antaa panoksensa tähän työhön.
Muu kirjoitus 29/1993 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030