Lääkäriliitto sairaanhoitovakuutustoimikunnan mietinnöstä: Potilaan valinnanvapaus turvattava

Sairaanhoitovakuutustoimikunta esittää, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu säilyy Suomessa jatkossakin kunnilla ja palvelujen rahoitus veropohjaisena. Sairausvakuutusjärjestelmä ehdotetaan uudistettavaksi siten, että potilaan maksettavaksi jäisi vuosittainen alkukustannusosuus, jonka ylittävistä kustannuksista korvaustaso olisi nykyistä tuntuvasti korkeampi. Lääkäriliitto pitää esitettyä 300-400 markan alkukustannusosuutta lääkärinpalkkioista liian korkeana ja katsoo, että muutoinkin toimikunnan ehdotukset sairausvakuutusjärjestelmän uudistamisesta kaipaavat jatkovalmistelua ja neuvotteluja.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Terveydenhuollon rahoitusongelmia pohdittiin Lääkäriliiton seminaarissa

Lääkäriliitto järjesti 7.9. terveysviranomaisille ja vakuutuslaitosten edustajille kutsuseminaarin, jossa keskusteltiin terveydenhuollon rahoituskysymyksistä sekä esiteltiin liiton laatima raportti "Valinnanvapaus ja perusturva terveydenhuollossa". Paikallaolijat olivat yksimielisiä siitä, että kansalaisten terveyspalvelut ovat rahan puutteen vuoksi uhattuina, mutta yhteistä ratkaisua ei ongelmaan löytynyt.

Verosuunnittelu kannattaa

Lääkäriliitossa on tämän vuoden alusta lähtien toiminut verotyöryhmä, joka on kartoittanut lääkärien verotukseen liittyviä ongelmia sekä valmistellut verotusta koskevaa tiedotusta ja koulutusta lääkärikunnalle. - Lääkärien tuloista niin suuri osa menee veroihin, että verosuunnittelua koskevan informaation tarjoaminen on tärkeä osa jäsenten edunvalvontaa, korostaa verotyöryhmän puheenjohtaja LL Pekka Saarinen.

TOES-järjestelmä lakkasi Valtionapulaitosten lääkärien edunvalvonta turvattava

Yksityisten valtionapulaitosten noudattama toimiehtosopimusjärjestelmä on lakkautettu ja Lääkäriliitossa valmistellaan parhaillaan näissä laitoksissa toimivien noin 250 lääkärin edunvalvonnan järjestämistä uudelleen. Lääkäriliitto pitää tärkeänä, että toimiehtosopimusjärjestelmään kuuluneiden jäsenten työsuhteen ehdot kyetään jatkossakin turvaamaan.

Työttömien lääkäreiden määrä kasvoi elokuussa sadalla

Työvoimatoimistoihin oli työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautunut elokuun lopussa 561 lääkäriä, joista 351 naisia. Ilmoittautuneiden määrät ikäryhmittäin ja eri työvoimapiireissä näkyvät oheisesta taulukosta. Heinäkuun lopussa työttömiä lääkäreitä oli 461. Puolen vuoden kuluessa määrä on kasvanut runsaalla kahdella sadalla. Uusista työttömistä vajaa puolet on alle 30-vuotiaita ja lähes kolme neljäsosaa alle 35-vuotiaita.

Etiikkakirjan uusi painos nyt myös ruotsiksi

Lääkäriliitto julkaisi vuosi sitten uuden, laajennetun painoksen Lääkärin etiikka -kirjasta, joka nyt on ilmestynyt myös ruotsinkielisenä. Kirjassa tarkastellaan monipuolisesti lääkärin työtä, yhteiskuntasuhteita, oikeuksia ja velvollisuuksia. Uusina asioina toisessa painoksessa käsitellään mm. ympäristökysymyksiin, lasten ja vanhusten kaltoin kohteluun sekä vieraista kulttuureista tulevien potilaiden hoitoon liittyviä eettisiä näkökohtia.

Eutanasian puolesta: Gwen Marttinen

Helsinkiläinen Gwen Marttinen toimi aloitteentekijänä, kun Suomeen perustettiin eutanasia-yhdistys viime talvena. Taustalla oli vuosien mittaan kehittynyt oma vakaumus ja tarve saada edistettyä asiaa, jonka hän koki tärkeäksi.

Toimittanut Pekka Louhiala

Jos jäät työttömäksi - toimi näin: Ilmoittaudu heti työvoimatoimistoon

Ilmoittaudu jo kun tiedät työsuhteesi päättyvän tai viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä paikalliseen työvoimatoimistoon. Irtisanomistilanteissa on työvoimatoimistoon ilmoittauduttava erorahaoikeuden turvaamiseksi kuuden viikon kuluessa työnantajan irtisanomisilmoituksen tiedoksisaannista. Ota mukaan työtodistus tai nimikirjanote, josta ilmenee työsuhteen päättymisen syy. Pyydä työvoimatoimistosta ansioturvan päivärahahakemuslomake, jonka toimitat täytettynä liitteineen Lääkärien työttömyyskassalle.

Vaihtoehtoisten hoitomuotojen vaarat - suhteellisuuden taju säilytettävä

Dosentti, erikoislääkäri Veijo Saano Kuopion yliopiston farmakologian ja toksikologian laitokselta on laajoissa artikkeleissaan kuluvan vuoden Lääkärilehdessä varoitellut lehden lukijoita luontaistuotteiden ja luonnonlääkkeiden vaaroista ja tuonut esiin käsityksiään alan kaupallisista kytkennöistä. Saano näyttää olevan sekä huolissaan harhaanjohdetun suuren yleisön hyvinvoinnista että harmissaan lääkintäviranomaisten liian joustavasta politiikasta, he kun eivät ole panneet vaihtoehtoterapeutteja tarpeeksi tiukkaan kuriin ja toisaalta aikovat sallia erilaisten rohdoksien kauppaa löysään euromalliin. Kirjoittaja näyttää myös havainneen, että vaihtoehtoiset hoitomuodot ovat vahvassa myötätuulessa ja tarjoaa tämän selityksiksi ihmisten yleistä kaipuuta "takaisin luontoon" sekä lehtien ja kirjojen kustantajia, jotka ovat päättäneet paitsi lietsoa lisää tuulta samaan suuntaan myös lyödä ilmiöllä rahoiksi.

Terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet jalkojenhoitajat odottavat haasteita!

Helsingin IV Terveydenhuolto-oppilaitoksen jalkojenhoitajaopiskelijat kiinnostuivat syksyllä 1992 ihmisen biomekaniikasta siinä määrin, että halusivat tehdä aiheesta koulutukseen kuuluvan opinnäytetyön. Tutkimuksessa haluttiin saada selville, onko jalan biomekaanisilla poikkeamilla ja hankitulla virheasennolla, kuten hallux valguksella, yhteyttä tuki- ja liikuntaelin oireisiin. Yleisimmät biomekaaniset poikkeamat ovat: subtalar varus, forefoot varus ja valgus, equinus ja plantarflexed first ray (Dr. S Langer ja Dr. J Wernic: A practical manual for basic approach to foot biomechanics). Tutkimuksen lähtökohtana oli olettamus, että yksikin asentomuutos kineettisessä ketjussa aiheuttaa kompensaatioita muualla.

Tilaa Lääkäriliitosta!

Lääkäriliitosta voit ostaa edulliseen jäsenhintaan monia hyödyllisiä julkaisuja.

Poistoilmoitusrekisteriä voidaan käyttää sepelvaltimotaudin seuraamiseen

Suomessa on toiminut jo vuodesta 1967 lähtien yhtäjaksoisesti koko maan kattava sairaaloiden poistoilmoitusrekisteri. Rekisteri on kansainvälisesti varsin ainutlaatuinen sekä kattavuudeltaan että kestoltaan. Rekisterin avulla voitaisiin periaatteessa hyvin tehokkaasti ja vähin kustannuksin tutkia monien keskeisten kansantautien, kuten sepelvaltimotaudin, esiintyvyyttä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Suunniteltaessa rekisterin hyödyntämistä tutkimustyössä on kuitenkin otettava huomioon, että kyseessä on keskeisesti hallinnollinen rutiinityön yhteydessä syntyvä rekisteri. Tietojen keruu ja tallennus ei ole tapahtunut tieteellisen tutkimustyön vaatimalla tarkkuudella.

Pyöräilyvammat

Vuosittain Suomessa kuolee lähes 100 pyöräilijää ja noin 1 600 loukkaantuu poliisin keräämien virallisten tilastojen mukaan. Pohjoismaisissa sairaala-aineistoissa on todettu 4-10 kertaa enemmän vammautuneita pyöräilijöitä kuin poliisin keräämissä liikenneonnettomuustilastoissa. Pyöräilyvammojen tehokasta ehkäisyä vaikeuttaa tiedon puute onnettomuuksien todellisesta määrästä, riskitekijöistä ja vammojen aiheuttamista seurauksista. Tässä tutkimuksessa arvioitiin lääkärin hoitoon johtaneiden pyöräilytapaturmien esiintymistä Suomessa, veren alkoholipitoisuuden, sairauksien ja iän aiheuttamaa tapaturmavaaran lisäystä polkupyöräilijälle sekä pyöräilyvammojen aiheuttamia pitkäaikaisseurauksia, terveyden- ja sosiaalihuollon kuormitusta ja kustannuksia. Tutkimuksen aineistona olivat terveydenhuollossa (terveyskeskus, keskussairaala) hoidetut pyöräilyvammat Mikkelissä ja kuudessa ympäristökunnassa v. 1980, neljän helsinkiläissairaalan päivystys- ja osastohoidot (Aurora, Malmi, Kirurgi ja Töölön sairaala) v. 1985-86 sekä sairaaloiden poistoilmoitusrekisteri vuodelta 1980. Kuolemaan johtaneet pyöräilyvammat Turun- ja Porin, sekä Kymen läänien alueilla analysoitiin vakuutusyhtiöiden liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien aineistosta vuosina 1982- 88, sekä Uudenmaan läänin vuosien 1982-86 pyöräilykuolemat sisältäen ruumiinavauslausunnon ja poliisipöytäkirjan onnettomuudesta. Riskitekijöiden arvioimiseksi kontrolliryhmänä oli 700 satunnaisesti valittua pyöräilijää Helsingin liikenteestä v. 1986.

TULE-potilaiden työkyvyttömyysaikoja voisi lyhentää

Tutkimuksen aiheena oli selvittää terveyskeskukseen lääkärin vastaanotolle tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi hakeutuvien potilaiden demografisia taustatekijöitä sekä oireiden laatua ja anatomista jakautumista. Lisäksi tutkittiin terveyskeskus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä ja kustannuksia sekä terveyskeskuslääkäreiden noudattamaa hoitokäytäntöä niska-hartianseudun sekä ristiselän oireita valittavilla potilailla.

Vastine ja jatkohaaste nuorten kollegojen työllistämistalkoisiin

Jo keväällä 1993 sovimme, että kukin vuorollamme pidämme virkavapaata työllistääksemme nuoren kollegan ja toipuaksemme kesän päivystysrasituksista. Ensimmäinen meistä alkaa vapaansa 1.10.1993.

Mitokondrioiden geenivirheet

Jokainen solumme sisältää satoja mitokondrioita, joiden pääasiallinen tehtävä on soluhengitys: tuottaa ravintoaineista solulle hapen avulla energiaa. Mitokondrioiden toiminnassa on runsaasti piirteitä, jotka viittaavat niiden bakteerialkuperään. Ilmeisesti esihistoriallinen anaerobinen solu pyydysti happea käyttävän bakteerin solulimaansa, ja evoluution myötä tästä bakteerista kehittyi soluorganelli, mitokondrio.

Kalsiumin, PTH:n ja D-vitamiinin homeostaasi ja krooninen munuaisten vajaatoiminta

Munuaisten toiminnan huononemiseen liittyy väistämättä erilaisia metabolisia ja hormonaalisia muutoksia. Jo munuaisten vajaatoiminnan varhaisessa vaiheessa muutokset elimistön fosfaatin ja kalsiumin aineenvaihdunnassa saavat aikaan ketjureaktion, joka johtaa liialliseen lisäkilpirauhashormonin (PTH) eritykseen eli sekundaariseen hyperparatyreoosiin. Hyperparatyreoosilla on hyvin keskeinen asema munuaistautiin liittyvän luutaudin kehittymisessä. Lisäksi se haittaa myös monien muiden elinten toimintaa ja saattaa vaikuttaa munuaistaudin etenemiseen. Siksi hyperparaty- reoosin estolla ja hoidolla on tärkeä merkitys uremiaa sairastavien potilaiden hoidossa.

Iän ja mikroympäristön vaikutus sympaattisiin hermosolusiirrännäisiin

Hermokudossiirto on menetelmänä uusi ja tärkeä neurobiologinen tutkimusmenetelmä. Siirrännäistutkimus tarjoaa uuden tavan selvittää neurobiologian perusilmiöitä: hermoston kehitystä, kasvua ja neuraalisia kasvutekijöitä sekä vanhenemiseen ja hermovaurioon liittyviä muutoksia in vivo -olosuhteissa. Tutkimuksen merkittävyyttä lisää mahdollisuus neuraalisten siirrännäisten avulla löytää keino korjata trauman tai hermostoa rappeuttavien sairauksien aiheuttamaa hermokudoksen menetystä. Pisimmälle, aina kliinisiin kokeiluihin asti, tutkimus on edennyt Parkinsonin taudin kohdalla. Muista sairauksista, joihin neuraalisia siirteitä on kokeiltu, esimerkkeinä mainittakoon Alzheimerin tauti ja akuutti selkäydinvamma, tosin näissä tautimalleissa alustavat tulokset koe-eläimillä eivät ole olleet yhtä lupaavia kuin Parkinsonin taudissa. Aiemmissa tutkimuksissa siirtokudoksena on perinteisesti käytetty aikuisen ja nuoren koe-eläimen sympaattista hermokudosta, sikiömateriaalia tai soluviljelmissä kasvatettuja soluja. Vanhojen hermosolujen menestymistä siirrännäisinä ei juurikaan ole tutkittu, vaikka valtaosa neurodegeneratiivisista sairauksista kohdistuukin vanheneviin hermosoluihin.

Propofolin ja alfentaniilin soveltuvuus anestesiaan lapsilla

Työssä selvitettiin propofolin, uusimman suonen sisäisesti annettavan nukutusaineen, ja alfentaniilin, lyhytvaikutteisen kipulääkkeen, soveltuvuutta anestesian aloitukseen ja ylläpitoon lasten kita- ja nielurisaleikkauksissa. Kaikki tutkitut 437 1-10-vuotiasta lasta saivat esilääkkeeksi suun kautta midatsolaamia 0,5 mg/kg ja atropiinia 0,03 mg/kg. Anestesian aloituksessa tutkittiin propofolin aiheuttamaa ruiskutuskipua, pulssi- ja verenpainemuutoksia ja intubaatio-olosuhteita ilman lihasrelaksantteja. Anestesian jälkeistä toipumista arvioitiin toipumisaikojen ja tasapainolevyn avulla. Lisäksi työssä selvitettiin mahdollisia syitä tajuttomuuteen midatsolaamin ja erytromysiinin samanaikaisen käytön jälkeen.

Painepuristushoitolaite nopeuttaa posttromboottisen haavan paranemista

Tutkimus jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan uusi jaksottainen painepuristushoitolaite, joka on kehitetty Suomessa viime vuosien aikana. Toisessa osassa käsitellään painepuristuslaitteen vaikutusta imu-nestekiertoon sekä posttromboottisen arpialueen ihon mikroverenkiertoon. Lisäksi tutkitaan säärihaavan paranemisnopeutta käytettäessä uutta painepuristushoitolaitetta.