Pitkittyneen sekavuustilan riskitekijöistä lisää tietoa

Pitkittynyt sekavuustila, delirium, lisää myöhempien kognitiivisten häiriöiden riskiä. Aiemmin on havaittu, että sekavuusoireiden jatkuminen sairaalasta kotiutusvaiheeseen asti lisää myöhempien vakavien komplikaatioiden, myös kuoleman, riskiä. Sinänsä positiiviseen kotiutusvaiheeseen liittyy riskejä mm. vähemmän valvonnan takia; niinpä tehokkaat kotiutusvaiheen interventiot voisivat vähentää komplikaatioita.

Katariina Korkeila

Ylipaino on vanhoilla ihmisillä terveyden merkki

Ylipaino on keski-ikäisillä ja vähän vanhemmillakin selkeä riskitekijä monille rappeuttaville sairauksille ja toiminnanvajeille. 70-80 vuoden iässä tilanne kuitenkin muuttuu, ja aliravitsemuksesta tulee ylipainoa suurempi väestöterveyden ongelma. Useissa tutkimuksissa ylipaino on saattanut olla suojaava tekijä esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa sairastavien tai sepelvaltimoleikkauspotilaiden ennusteelle. Japanissa tutkittiin painoindeksin vaikutusta 80-vuotiaiden (n = 1 282) kotona asuvien vanhusten ennusteeseen neljän vuoden seurannassa. Ylipainoisten (BMI > 25) ennuste oli parempi kuin normaalipainoisten (BMI 18,5-24,9) tai alipainoisten (BMI < 18,5) ennuste, vaikka mallissa otettiin huomioon mm. sukupuoli, tupakointi, alkoholin käyttö, sairaudet, liikunnallinen aktiivisuus, systolinen verenpaine ja toimintakyky. Erityisen suuret ja samansuuntaiset erot eri BMI-ryhmien välillä olivat kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin.

Kaisu Pitkälä

Enemmän huomiota uuden kohtauksen riskiin lapsen bronkioliitin hoidossa

Luimme mielenkiinnolla Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 35/2007, s. 3035) julkaistun tiivistelmän yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, jossa todettiin kerta-annoksena annetun deksametasonihoidon (1 mg/kg) olevan tehoton vähentämään bronkioliitista kärsivien lasten joutumista sairaalaan, sairaalahoidon pituutta, oirepisteitä tai relapseja viikon seurannassa (1). Hämmästyimme kuitenkin Marjo Rengon kannanottoa tiivistelmän lopussa. Hän toteaa, että pienet keuhkoputkivinkujat saavat Suomessa usein systeemisen steroidiannoksen turhaan ja kehoittaa säästämään tämän lääkityksen jatkossa vain laryngiittiin.

Tuomas Jartti, Mika J Mäkelä, Olli Ruuskanen

Kustannukset vai terveys - mikä ratkaisee statiinihoidoissa?

Kelan tutkimusosastolta saatiin Lääkeinfo-palstalla julkaistussa artikkelissa (SLL36/2007, s. 3188-91) merkittäviä uusia tietoja statiineista vuosilta 2002-2007. Uutta tietoa terveys- tai päätetapahtumista ei Kelalta sen sijaan saatu. Atorvastatiinille korvattavuuden rajoitukset käytännössä määritelleeltä Kelalta puuttuu "tieto siitä, onko rajoituksella ollut vaikutuksia potilaiden lipidiarvoihin ja hoidossa pysymiseen".

Vesa Jormanainen

Ylipaino ja sydämen vajaatoiminta - liikaa rasvaa vai kudosturvotuksia?

Suomessa merkittävästi ylipainoisten miesten määrä on kaksinkertaistunut 1960-luvun jälkeen ja myös naisilla lihavuus on lisääntynyt merkittävästi. Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 -tutkimuksen (1) mukaan merkittävää lihavuutta (BMI > 30 kg/m2) esiintyy yli 10 %:lla ja vaikeaa lihavuutta (BMI > 35 kg/m2) yli 5 %:lla työikäisistä miehistä ja naisista.

Jyri Lommi

Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen Terveyskysely työterveyshuollon apuna

Selvitimme koettujen terveysongelmien ja sairauspoissalojen välistä yhteyttä ja sen mahdollisina selittävinä tekijöinä ikää, sukupuolta ja työstatusta.

Astman ja ahdistuneisuushäiriöiden välillä merkittäviä yhteyksiä

Astmaa pidettiin 1900-luvun alkupuolella psykiatriassa klassisena psykosomaattisena, psykogeenisenä sairautena. Tästä oletuksesta luovuttiin lääketieteellisen tiedon lisäännyttyä.

Jyrki Korkeila

Tehokas hoito pudotti painoa 104 kg ja korjasi sydämen vajaatoiminnan

Runsas ylipaino aiheutti 25-vuotiaalle miehelle sydämen vaikean vajaatoiminnan, kun vasemman kammion systolinen toiminta petti.

Leila Partanen, Timo Kuusi

Yksi piano vai kymmenen lehmää?

Sata vuotta sitten suomalaiset perustivat utopiayhteisö Sointulan Kanadan lounaiskolkkaan, Malkosaarelle (Malcolm Island). Sen "presidenttinä" toimi karismaattinen kulttuuriradikaali, nuorsuomalaisista sosialisteihin liukunut ja teosofiastakin ammentanut Matti Kurikka. Aisaparinaan hänellä oli A.B. Mäkelä, Suomen ensimmäisessä eduskunnassa istunut lehtimies.

Antti Karisto

Nikotiinikorvaushoidosta usein vain tilapäinen apu tupakasta vieroittumiseen

Vain yksi yhdeksästätoista nikotiinivalmisteiden avulla tupakasta vieroittuneesta oli edelleen tupakoimatta, kun tilanteeseen palattiin 2-8 vuoden kuluttua nikotiinikorvaushoidosta. Nikotiinikorvaushoidon vaikuttavuutta selvitettiin BMJ-ryhmään kuuluvassa Tobacco Control -lehdessä julkaistussa pitkäaikaisseurantojen meta-analyysissä.

Timo Klaukka