Finadapt korostaa äärilämpötilojen terveysvaikutuksia ilmastonmuutoksessa

Ilmastonmuutokseen liittyvää terveystutkimusta on tehty Suomessa varsin vähän, arvioi professori Juhani Hassi, joka selvitti vastuullisena tutkijana ilmaston lämpenemisen vaikutusta terveyteen Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Finadapt-hankkeessa. Hankkeessa tarkasteltiin suomalaisen ympäristön ja yhteiskunnan eri sektorien valmiutta sopeutua ilmastonmuutokseen. Työtä koordinoi Suomen ympäristökeskus.

Suvi Sariola

Miten kantasolututkimuksen pelisäännöt luodaan moniarvoisessa EU:ssa?

Jokaisen maan on tehtävä yhteiskunnalliset päätöksensä tutkimusetiikasta itse, todettiin EU:n järjestämässä kantasolututkimusta ja tutkimusetiikkaa käsitelleessä kokouksessa. Brysselissä joukuussa järjestetty kokous oli ensimmäinen, jossa tiede ja yhteiskunta kohtasivat, ja jossa erityisesti potilaiden ääni haluttiin kuuluviin.

Päivi Hietanen

Tilkan toiminta lakkaa Varusmiehille "ohituskaista" erikoissairaanhoitoon

Keskussotilassairaalan toiminta päättyy vuodenvaihteessa ja varusmiesten erikoissairaanhoito siirtyy sairaanhoitopiireihin. Tammikuun alussa aloittaa toimintansa uusi Sotilaslääketieteen keskus, jonka tukikohta on Hennalan varuskunnassa Lahdessa.

Suvi Sariola

Stakes uusii strategiansa

Uusi strategia perustuu neljään sosiaali- ja terveyspoliittisesti tärkeään kysymykseen: Onko sosiaali- ja terveysalan toiminta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää, eli riittävätkö rahat ja riittääkö väki? Onko toiminta vaikuttavaa? Kuinka voidaan hallita väestörakenteen muutosten vaikutukset palvelujen mitoituksessa ja miten voidaan vähentää eriarvoistumista?

Hus sai uuden perussopimuksen Seppo Kivisestä pääkaupunkiseudun johtaja

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 15. joulukuuta perussopimuksen uudistamisesta. Noin puolitoista vuotta valmistellun uudistuksen suurin muutos koskee HYKS-sairaanhoitoalueen muodostamista.

Taito Pekkarinen

Kivinen ilmoittautuu uudistajaksi

HYKS-sairaanhoitoalueen johtajaksi Peijaksen sairaalan johtajan paikalta siirtyvä Seppo Kivinen ilmoittautuu halukkaaksi tekemään sairaanhoitoalueellaan uudistuksia.

Taito Pekkarinen

Muuntuuko lintuinfluenssa pandemiaksi?

Kuluneen ja varmasti myös tulevan vuoden ykkösaiheita niin tieteellisissä kuin muissakin lehdissä on odotettavissa oleva influenssapandemia. Varautuminen on nyt käynnistynyt, mutta varotoimien teho selviää vasta tositilanteessa. Vastikään on raportoitu mm. viruksen kehittäneen resistenssin oseltamiviiriä kohtaan. Sen yleistyminen mitätöisi yhden varautumislinjan.

Marianne Jansson

Lantion sädehoito lisää murtumavaaraa

Naisen elinikäinen lonkkamurtuman riski on 17 %. Lonkkamurtuma lisää kuolleisuutta 10-20 %. Yli 50-vuotiaiden naisten kuolemista 1 % liittyy lonkkamurtumaan - kuolleiden määrä vuodessa on sama kuin haimasyöpään menehtyy vuosittain. Lantion alueen sädehoitoa käytetään synnytinelinsyöpien ja peräsuolen ja peräaukon syöpien hoidossa. Tutkimuksessa selvitettiin 6 428:n yli 65-vuotiaan lantion alueen syöpään sairastuneen naisen murtumariskiä. Sädehoidon saaneista 27 %:lla oli lantion alueen murtumia. Sädehoitamattomilla murtumia todettiin 17 %:lla potilaista. Muiden luiden murtumien määrissä ei ollut eroa. Puolet murtumapotilaista ei pärjännyt enää kotioloissa, vaan he tarvitsivat pitkäaikaista hoivaa. Sädehoidolla parannetaan syöpää, mutta sädehoitoon liittyy pitkäaikaishaittoja, joista sädehoitoalueen luuston murtumariski on yksi. Sädehoidon hyödyt ja haitat pitää puntaroida syövän hoitosuunnitelmaa laadittaessa.

Sirkku Jyrkkiö

Timololi ei ehkäise kirroosipotilaan ruokatorvikohjuja

Sehän tiedetään, että epäselektiiviset beetasalpaajat vähentävät portapainetta ja vaariksvuotoja. Mutta valitettavasti ainakaan timololi ei estä kohjujen syntymistä eikä niiden vuotamista kirroosipotilailla. 213 kirroosipotilasta sai 5-80 mg timololia tai lumetta päivittäin keskimäärin runsaan vuoden ajan. Säännöllisten skopioiden perusteella hoitoryhmään ja lumehoitoa saaneiden ryhmään ilmaantui yhtä usein uusia vaariksia tai niiden vuotamista (40 %:lle). Haittoja oli tietenkin kyseisillä timololiannoksilla hoitoryhmässä enemmän.

Robert Paul

Myös pienimolekyylinen hepariini aiheuttaa trombopeniaa

Fraktioimaton hepariini aiheuttaa trombopeniaa vajaalle prosentille käyttäjistä. Fraktioidun eli pienimolekyylisen hepariinin kohdalla ei ole tiedetty, mikä on trombopenian ilmaantuvuus. Italialaisessa monikeskustutkimuksessa seurattiin prospektiivisesti yli 1 750:n pienimolekyylistä hepariinia saaneen potilaan trombosyyttilukua. Jos lukema laski yli 50 % hoidon aikana, pidettiin tätä hepariinin aiheuttamana trombopeniana, ellei muuta ilmeistä syytä tarjoutunut. Edellytettiin, että potilailla oli hepariiniin liittyviä IgG-luokan vasta-aineita.

Robert Paul