Sildenafiili auttaa keuhkovaltiomopaineen nousuun

Tällä palstalla on referoitu mm. eläinkokeissa saatuja havaintoja sildenafiilin tuomasta lievityksestä keuhkovaltimopaineen nousuun. Vähitellen on alkanut kertyä myös kliinisiä tutkimuksia asiasta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kaksoissokeasti lumelääkkeen sekä kolmen eri sildenafiiliannoksen (suun kautta 20, 40, 80 mg x 3/pv) vaikutusta 12 viikon aikana keuhkovaltimopaineen noususta kärsivillä. Paineen nousu aiheutui joko itsenäisestä syystä, sidekudossairaudesta tai systeemi- ja pulmonaariverenkierron välisestä suntista. Potilaita oli yhteensä 278. Pääasiallinen selvityksen kohde oli muutos 12 minuutin kävelymatkan pituudessa. Testijakson jälkeen jatkettiin aktiivisella lääkeaineella vuoden ajan annoksia ylöspäin titraten.

Hannu Puolijoki

Baaritupakoinnin kielto vähensi työntekijöiden altistusta merkittävästi

Irlannin tasavallan tupakkalainsäädäntöä uusittiin vuonna 2004, jolloin tupakointi kiellettiin kaikilla työpaikoilla. Lain vaikutusta työtekijöiden altistukseen baareissa selvitettiin tutkimalla 288 tupakoimatonta työntekijää ennen lain voimaantuloa ja sen jälkeen. Vertailuryhmäksi otettiin 41 vastaavaa henkilöä Pohjois-Irlannin baareissa työskentelevistä.

Aulikki Nissinen

Vasta-aiheet voivat vaarantaa terveytesi - esimerkkinä metformiini?

Näin provosoivasti otsikoivat saksalaiset kollegat katsauksensa metformiinin nykyisistä vasta-aiheista. Metformiini vähensi kokonaiskuolleisuutta UKPDS-tutkimuksessa yli kolmanneksen. Niinpä sen käyttö tyypin 2 diabeteksen hoidossa onkin jatkuvasti lisääntymässä huolimatta monista valmisteyhteenvedossa mainituista vasta-aiheista. Jonkinasteisesta vasta-aiheisuudestaan huolimatta metformiinia käytetään menestyksellä ja aika yleisesti mm. lievässä sydämen vajaatoiminnassa, kuten tälläkin palstalla on aiemmin todettu.

Juhani Airaksinen

Paikallisen eturauhassyövän sädehoito ja hormonaalinen hoito

Ennen prostatektomiaa annettu hormonaalinen hoito vähentää kasvainkudoksen määrää. Sädehoitoon liitettynä 3-6 kuukauden hormonaalinen hoito pidentää tautivapaata aikaa ja parantaa eloonjäämistä. Australiassa satunnaistettiin 802 paikallista eturauhassyöpää (T2b-T4) sairastavaa miestä saamaan ennen sädehoitoa ja sen aikana 3 tai 6 kk ajan goseriliinia, joka aiheuttaa kemiallisen kastraation. Kolmas ryhmä sai pelkän sädehoidon. Hormonaalisen hoidon saaneilla paikallisia uusiutumia oli merkitsevästi vähemmän kuin pelkän sädehoidon saaneilla (riskikerroin 0,42). Samoin tautivapaa aika oli pitempi (0,56), etäpesäkkeinen tauti oli harvinaisempaa (0,67) ja hormonaalisen hoidon saaneista suurempi osa oli elossa (0,56) kuuden vuoden seurannan jälkeen. Kuuden kuukauden hoidolla saatiin parempi tulos kuin 3 kk:n hoidolla. On vielä epäselvää, paljonko hormonaalisen hoidon pitkittäminen 9-24 kk ajaksi antaisi lisähyötyä. Yli vuoden pituisesta hoidosta alkaa aiheutua myös haittoja. Suuren riskin eturauhassyövän sädehoitoon kuuluu liittää hormonaalinen hoito, ja se kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen sädehoitoa.

Sirkku Jyrkkiö

Veriyskä keuhkosyövän ensioireena

Iso-Britanniassa todetaan vuosittain yli 38 000 keuhkosyöpää. Exeterissä selvitettiin 247 primaarisen keuhkosyöpäpotilaan kohdalla, mitkä olivat taudin ensioireet; verrokkeina oli 1 235 ikä- ja sukupuolivakioitua henkilöä. Syöpäpotilailta löytyi useitakin tilastollisessa ajossa merkittäviä oireita (painon ja ruokahalun lasku, rintakipu, väsymys jne), mutta 180 päivää ennen diagnoosiin pääsyä tulivat merkitsevästi esiin veriyskä, hengenahdistus ja löydöksistä poikkeava spirometria. Näissä siis vinkkejä primaaridiagnostiikkaa harrastaville.

Hannu Puolijoki

Ammattimaisuus kannattaa nyt kliinisessä lääketutkimuksessa

nAkseli Hemminki ja Pirkko Kellokumpu-Lehtinen kysyvät pääkirjoituksessaan, mitä tapahtui kliiniselle syöpälääketutkimukselle (1) ja viittaavat toukokuussa 2004 voimaan tulleen lääketutkimusdirektiivin mahdollisiin vaikutuksiin. Esiin tuodut haasteet ovat hyvin saman suuntaisia, joita ennakoimme keväällä 2005 (2).

Esa Soppi, Veijo Ikonen

Masentunut tarvitsee hoitoa ja pehmeän laskun takaisin töihin

Kiitän Timo Pohjolaista erinomaisesta ja tärkeästä kirjoituksesta Lääkärilehden numerossa 47/2005 (s. 4891-6). Kommentoin kirjoitusta tässä etupäässä mielenterveyden häiriöiden osalta.

Jyrki Korkeila

Kipusairaus puuttuu edelleen haitta-asteluokittelusta

Vammojen ja sairauksien aiheuttamaa haittaa arvioidaan Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän haitta-astetaulukon perusteella. Tapaturmavakuutuslain nojalla sovellettavaa taulukkoa käytetään yleisesti paitsi vakuutusoikeudellisena asiakirjana, myös päätettäessä erilaisista sosiaalietuuksista. Haitta-astetaulukko on peräisin vuodelta 1976 ja se pohjautuu toisen maailmansodan aikaiseen saksalaiseen haitta-asteluokitukseen. Vuoden 1986 jälkeen taulukkoa ei ole uusittu tai tarkistettu.

Eero Vuorinen

Trastutsumabi-tutkimuksissa lyhytkin seuranta-aika on merkitsevä

Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla referoitiin äskettäin (SLL 46/2005, s. 4760) Lancetin pääkirjoitusta trastutsumabiin (Herceptin) liittyvistä adjuvanttitutkimuksista (Lancet, Nov 12, 2005, Herceptin and early breast cancer: a moment for caution). Haluan oikaista Lääkärilehteen välittyneet Lancetin anonyymissä pääkirjoituksessa olleet epätarkkuudet.

Tom Wiklund

Osteoporoosin diagnostiikka - laitteilla vai ilman?

Osteoporoosin diagnoosin tulisi perustua luun määrän ja laadun arvioon (1,2). Luun laatua ei voida kliinisesti mitata, joten diagnoosi tehdään mittaamalla luun mineraalitiheyttä. Koeoloissa luuntiheys korreloi voimakkaasti luun lujuusominaisuuksiin. Luuntiheys on tärkein mitattavissa oleva murtuman vaaratekijä, mutta yksilön murtumavaaraa arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös muut vaaratekijät, etenkin aikaisempi murtuma, kaatumisalttius ja ikä.

Heikki Kröger