Hus hienosäätää pääkaupunkiseudun toimintaansa

Husissa on viety läpi runsaat kaksi vuotta valmisteltu uudistushanke, jossa pääkaupunkiseudun sairaalat, eli vanha Hyks, Jorvi ja Peijas, siirtyvät oman aluejohtajan ja lautakunnan alaisuuteen Hyks-sairaanhoitoalueeksi. Vanhan yhtymähallinnon vastuulle jää koko sairaanhoitopiiriä koskevien asioiden hoito. Perussopimuksen tekstimuutoksina uudistus on pieni, mutta toiminnallisesti mittava. Arvioidaan, että noin 80 % Husin toiminnasta olisi uuden johdon alaisuudessa. Hallinnollinen malli on sama, joka toteutettiin Husin muilla alueilla (Porvoo, Hyvinkää, Lohja ja Länsi-Uusimaa) jo kuntayhtymän perustamisvaiheessa vuonna 2000.

Taito Pekkarinen

HNS finjusterar sin verksamhet i huvudstadsregionen

Inom HNS har ett reformprojekt som varit under beredning i drygt två år förverkligats, varigenom huvudstadsregionens sjukhus, det vill säga gamla HUCS, Jorv och Pejas, underställs en egen regionchef och en nämnd och benämns HUCS sjukvårdsområde. Den gamla koncernförvaltningen skall ansvara för skötseln av ärenden som gäller hela sjukvårdsdistriktet. Med hänsyn till hur texten ändrats i grundavtalet är reformen liten, men var gäller verksamheten är den omfattande. Uppskattningsvis kommer cirka 80 % av HNS verksamhet att underställas den nya ledningen. Förvaltningsmodellen överensstämmer med den som genomfördes i övriga HNS-områden (Borgå, Hyvinge, Lojo och Västra Nyland) redan när samkommunen grundades år 2000.

Taito Pekkarinen

Carola Grönhagen-Riska: Päivystystä ei voi enää enempää keskittää Helsingin seudulla

- Päivystyspisteiden määrää Helsingin seudulla ei voi enää vähentää, sillä päivystystä on jo nyt keskitetty erittäin paljon. Sen sijaan Helsingin seudulla selvitetään, voidaanko eri päivystyspisteiden työnjakoa tarkentaa, sanoo Husin sisätautien toimialajohtaja Carola Grönhagen-Riska. Husissa on juuri valmistumassa selvitys päivystystoiminnan järjestämisestä sairaanhoitopiirin alueella.

Suvi Sariola

KTM: Tilaaja ja tuottaja erotettava terveyspalveluissa

Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän terveydenhuollon tilaaja-tuottajamallia koskevan selvityksen mukaan varteenotettavin tapa parantaa terveydenhuollon tuottavuutta on luoda säädellyt markkinat, joissa palvelujen tilaaja ja tuottaja erotetaan toisistaan hallinnollisesti ja taloudellisesti.

Hankintojen kilpailuttamisen kynnysarvot pidettävä tarpeeksi korkealla

Hankintalain mukaisten hankintojen kilpailuttamisen kynnysarvot on pidettävä tarpeeksi korkealla, etteivät kilpailuttamisesta aiheutuvat suuret hallintokustannukset vähennä kuntien kiinnostusta ulkoisia hankintoja kohtaan, katsoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

SFINXillä lääkkeiden yhteisvaikutukset hallintaan

SFINX-lääkeinteraktiotietokanta parantaa lääkehoidon turvallisuutta, kun lääkäri voi automaattisesti tarkistaa potilaansa käyttämien lääkkeiden yhteensopivuuden. Suomessa yksin kipulääkkeet aiheuttavat vuosittain arviolta 100-300:n ihmisen kuoleman. Lääkkeiden yhteensopimattomuus lisää haittavaikutuksia ja voi heikentää tai estää lääkehoidon tehoa esimerkiksi kivun hoidossa tai ehkäisypillereiden käytössä

Tuula Vainikainen

Vahvoja kipulääkkeitä erityiskorvattaviksi

Lääkkeiden hintalautakunta on ottanut lääkekorvauksen piiriin uusia vahvoja kipulääkkeitä. Lääkekorvausten piiriin kuuluvat helmikuun alusta alkaen liuosmuotoiset oksikodonia sisältävät vahvat kipulääkkeet OxyNorm 1 mg/ml ja 10 mg/ml oraaliliuos sekä OxyNorm 10 mg/ml injektio/infuusio. Valmisteet ovat kokonaan korvattavia syöpäpotilaiden lääkityksessä samoissa sairauksissa kuin Palladon.

Nikotiinimetaboliassa rotueroja

Mustat tupakoitsijat saavat savukkeesta elimistöönsä 30 % enemmän nikotiinia kuin valkoiset. Nikotiini myös säilyy mustilla elimistössä pitempään. Nikotiinimetabolian rotuerot ovat nähtävissä jo teini-ikäisillä, todetaan Ethnicity and Disease -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Tutkimukselle ei ole edellytystä ilman luottamusta Syöpätutkija Ristimäki poisti Sudbø-työt julkaisuluettelostaan

Luottamus kollegaan on olennaisen tärkeä tutkimuksen edellytys. Tätä korostavat tutkimusetiikan konkarit, emeritusprofessori Matti Sarvas ja tutkimuseettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Eero Vuorio.

Janne Ora

Ruotsalaislääkärit voivat hyvin

Lähes 80 % ruotsalaisista lääkäreistä arvioi terveydentilansa vähintään hyväksi, kuten suomalaisistakin. Valtaosa ruotsalaislääkäreistä on myös tyytyväisiä ammatinvalintaansa ja saa tyydytystä työstään, stressistä huolimatta.

Marianne Jansson