Mullistavatko insuliiniherkisteet tyypin 2 diabeteksen hoidon?

Tyypin 2 diabetes lisääntyy räjähdysmäisesti kaikkialla maailmassa. Virallisesti noin 200 000 suomalaista sairastaa tätä kansantautia, mutta todellinen luku lienee lähes 500 000. Koska tyypin 2 diabetes on tappava valtimotauti, sen epidemianomaisen yleistymisen luonnollinen seuraus on uusi sydän- ja verisuonisairauksien epidemia. Sen ehkäisyyn on panostettava selvästi enemmän - puhuminen ja tutkiminen eivät enää riitä.

Johan Eriksson

Osteoporoosin diagnostiikassa kaikki hyvin? Tuloksia eri DXA-laitteilla tehtyjen mittausten vertailusta

Kaksienergiainen röntgenabsorptiometria (DXA) on ensisijainen menetelmä osteoporoosin toteamiseen ja luuntiheyden seurantaan. Eri laitteilla saatujen tulosten yhteismitattomuus ja erilaiset luokittelukäytännöt aiheuttavat diagnosointiongelmia, jotka olisi saatava hallintaan.

Olli Impivaara, Jorma Viikari, Erkki Alanen, Pirkko Soininen

Luuta väärässä paikassa väärään aikaan - fibrodysplasia ossificans progressiva

Fibrodysplasia ossificans progressiva (FOP), josta aiemmin käytettiin nimitystä myositis ossificans progressiva, on harvinainen, autosomissa vallitsevasti periytyvä sairaus.

Marja Hietala, Maila Penttinen, Marketta Juntunen, Jukka Lähteenmäki, Ilkka Kaitila

Sinus pilonidalis

Sinus pilonidalis on pakaravaon krooninen hankinnainen tulehdustila. Sen taustatekijöitä ovat pakaravaon seudun ihokarvat, karvatuppien tulehdus, epäpuhtaudet ja pakaravakoon kohdistuva paine.

Tero Ridanpää, Mikko Tuuliranta, Matti Kairaluoma, Jukka-Pekka Mecklin

Vanhuksen aliravitsemus ja sen hoito

Ikääntyessä ravitsemuksen merkittävimpiä riskitekijöitä ovat ruokahalun heikkeneminen tai katoaminen (anoreksia), hidas laihtuminen, proteiini- ja energia-aliravitsemus ja siihen liittyvä lihaskato (sarkopenia).

Kaisu Pitkälä, Merja Suominen, Helena Soini, Seija Muurinen, Timo Strandberg

Ajankohtaista antidopingista - urheilijan lääkkeen käytön erivapaus

Kilpaurheilijan sairauden hoidossa on mahdollista käyttää urheilussa kielletyksi luokiteltua lääkeainetta silloin, kun vaihtoehtoista, antidopingsääntöjen mukaan sallittua, lääkeainetta ei tautiin ole saatavilla tai se ei ole tehonnut.

Timo Seppälä, Anna Simula, Olli J. Heinonen

Pregabaliini neuropaattisen kivun hoidossa

Pregabaliini (Lyrica, Pfizer) on vuonna 2004 Suomessa myyntiluvan saanut uusi lääke, jonka indikaatiot ovat paikallisalkuisen epilepsian ja neuropaattisen kivun hoito aikuisilla. Diabeettisen neuropatian ja postherpeettisen neuralgian hoidossa se on lyhytkestoisissa tutkimuksissa ollut lumelääkettä tehokkaampi, mutta vertailututkimuksia muihin lääkkeisiin ei ole julkaistu. Tietoja pregabaliinin tehosta muissa neuropaattisen kivun muodoissa ei ole käytettävissä.

Lääkehoidon Kehittämiskeskus Rohto

Tutkimus kyseenalaisti koksibien GI-turvallisuuden

Britanniassa UK QRESEARCH -tiedostossa tehty reseptitutkimus kyseenalaistaa väitteet, että koksibit olisivat maha-suolikanavan (GI) kannalta tavanomaisia tulehduskipulääkkeitä turvallisempia. Tiedostossa on yli 7 miljoonan potilaan tiedot 16 vuoden ajalta. Tutkimus kohdistui vuosiin 2000-2004, jolloin koksibeista olivat käytössä rofekoksibi (Vioxx, MSD) ja selekoksibi (Celebra, Pfizer). Aineisto käsitti yhteensä noin 11 000 potilasta, joilta oli diagnosoitu ylemmän maha-suolikanavan haittavaikutus. Selvää näyttöä koksibien vähäisemmistä GI-haitoista ei saatu. Ulkuslääkkeet näyttivät vähentävän koksibien GI-haittoja, mikä tulkittiin myös osoitukseksi siitä, että GI-riskit olivat lisääntyneet. Tutkimus on käynnistänyt BMJ:n palstoilla vilkkaan keskustelun puolesta ja vastaan, ja uusien pitkäaikaistutkimuksien tarve koksibien turvallisuudesta on ilmeinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vilppiä rofekoksibin Vigor-tutkimuksessa?

Pikana netissä julkaistussa NEJM:in pääkirjoituksessa ("Expression of Concern") väitetään, että vuonna 2000 rofekoksibista (Vioxx, MSD) julkaistussa nk. Vigor-tutkimuksessa aineistosta jätettiin pois kolme sydäninfarktia. Tutkimus tarkasteli ensi sijassa rofekoksibin ja naprokseenin GI-haittoja, mutta rekisteröi myös sydäntapahtumat. Artikkelin kirjoittajista tiettävästi ainakin kaksi tiesi kolmesta todetusta sydäninfarktitapauksesta noin kaksi viikkoa ennen kuin artikkeli lähetettiin lehteen. Artikkelissa rofekoksibia käyttäneillä sydäninfarktin riski arvioitiin noin neljä kertaa suuremmaksi kuin naprokseenin käyttäjillä, mutta itse asiassa riski olikin viisinkertainen. NEJM toteaa, että tapaukset oli poistettu käsikirjoituksesta (ilmeisesti lääketehtaan tietokoneella?) vain pari päivää ennen kuin teksti lähetettiin lehteen ja NEJM julkaisee nyt korjatut taulukot. Lehti on vaatinut kirjoittajilta korjauksen vuoden 2000 artikkeliin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rokotteet rotavirusripuliin ja vyöruusuun

Euroopan lääkelautakunta on hyväksynyt yli 6 kuukauden ikäisille lapsille rokotteen (Rotarix, GlaxoSmithKline) rotaviruksen aiheuttaman ripulin ehkäisyyn. Arviolta lähes puolet lasten ripuleista on rotaviruksen aiheuttamia. Maailmanlaajuisesti yli 3 miljoonaa lasta sairastuu vuosittain, ja noin 0,5 miljoonaa menehtyy tautiin. Kuten tällä palstalla on kerrottu (SLL 2004;59:3162), rokote hyväksyttiin Meksikossa vuonna 2004. Aikaisempi rokote (RRV-TV, Wyeth) aiheutti harvinaisena haittavaikutuksena suolen tukkeumia (intussusseption), ja vedettiin pois käytöstä (SLL 200;55:4745), mutta Rotarix näyttäisi tässä suhteessa turvalliselta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä