Vitamiineilla HIViä vastaan Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikan AIDS-aktivistiryhmä on haastanut oikeuteen vitamiinikauppiaan, joka mainostaa vitamiineja AIDSin hoitona ja väittää, että lääketehtaiden valmistamat HIV-lääkkeet ovat vitamiineja vaarallisempi hoito. Myös maan terveysministeri puolustelee vitamiinihoitoja, eikä maan lääkevalvontaviranomainen tee mitään kampanjan tainnuttamiseksi. Myös Harvardin yliopisto on sotkettu mukaan, sillä se on tutkinut maassa vitamiinien vaikutusta HIV/AIDS-potilaisiin. HIV-lääkkeiden kalleus, nopeasti kasvava HIV-ongelma, rajalliset resurssit ja lisääntyvät kustannukset terveydenhuollossa sekä pelko kroonikoiden määrän lisääntymisestä ovat aiheuttaneet jo pitkään ristiriitoja maan viranomaisten näkemyksissä, kuten tällä palstalla on aiemmin kerrottu (SLL 2002;57:4228, 2003;58:3547 ja 2005; 60:683).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vakavia aivoinfektioita natalitsumabista

Natalitsumabi (Tysabri, Biogen) on monoklonaalinen vasta-aine ja alfa-4-integriinin antagonisti. Lääke on ollut uusi lupaava hoito multippeliskleroosiin, mutta sen käyttöön näyttäisi liittyvän riski sairastua progressiiviseen multifokaaliseen leukoenkefalopatiaan (PML), kuten tällä palstalla on jo aikaisemmin kerrottu (SLL 2005;60:1429).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ravitsemuspähkinä purtavaksi

Pähkinöiden suuri rasva- ja energiapitoisuus on varjostanut niiden käyttöä terveellisen ruokavalion osana. Pähkinöiden rasva on kuitenkin pääsääntöisesti hyvänlaatuista pehmeää rasvaa, ja jo vuosia onkin tunnustettu pähkinöiden suotuisa vaikutus sydänterveyteen.

Essi Sarkkinen

Reviirielämää

Jos joku kysyisi minulta, miksi Neuvostoliitto hajosi, minulla olisi siihen hyvin yksinkertainen vastaus: koska ihminen on reviirieläin.

Joel Haahtela

Lasten astman miniohjelma toteutuu tyydyttävästi

Astma tai sen epäily on yksi tavallisimmista lähetteen aiheista lastenpoliklinikoille. Valtakunnallisen astmaohjelman täydennykseksi laati lastenlääkäreistä koostuva asiantuntijaryhmä Lasten astman miniohjelman. Se sisältää muistilistat lapsipotilaita koskevasta astmalähetteestä, seurantakäynnin sisällöstä, hoitopalautteesta ja omahoito-ohjeesta. Tutkimme, toteutuuko miniohjelma ja voidaanko kevyellä koulutusinterventiolla parantaa sen toteutumista.

Merja Nermes, Timo Vanto Varpu Elenius, Anne Pietinalho, Minna Kaila, Jussi Mertsola, Marja-Riitta Ståhlberg

Päihteet ja ajokyky

Hiljattain voimaan tullut lääkärin ilmoitusvelvollisuus päihdepotilaan ajokyvyttömyydestä koetaan vaikeana asiana.

Kaija Seppä

Kustannusväitteiden perusteiksi tarvitaan näyttöä

Vastineessaan Kari Koskelan (1) rakentavaan kritiikkiin lääkekustannuksista Lääkehoidon kehittämiskeskuksen johtaja Taina Mäntyranta ja Kansaneläkelaitoksen tutkimusosaston tutkimusprofessori Timo Klaukka esittivät Lääkärilehdessä 20/2005, s. 2247 (2) joukon väitteitä. Lääketeollisuudelta vaaditaan, että markkinointiväitteiden tulee perustua näyttöön. Sama vaatimus tulisi ulottaa myös kustannuskeskusteluun.

Vesa Jormanainen, Iiro Jokinen

Klaukka ja Mäntyranta vastaavat

Käytimme kirjoituksessamme tämän vuoden apteekkimyyntihintoja, niistä systemaattisesti kaikkien lääkkeiden kohdalla Käypä hoito -suosituksen antaman ns. vastaavan annoksen vahvuutta, suurinta myynnissä olevaa pakkauskokoa sekä halvinta hintaa. Näitä Pharmaca Fennican tietoja käyttää myös kliinikko valitessaan potilaalleen lääkettä. Vesa Jormanainen ja Iiro Jokinen ovat käyttäneet kirjoituksessaan keskimääräistä laskennallista vuosittaista tukkuhintoihin perustuvaa yksikkökustannusta. Kuten Jormanaisen ja Jokisen kuvio 1 osoittaa, oli simvastatiini vuonna 2004 selvästi edullisempi lääke kuin atorvastatiini tai rosuvastatiini. Suomen Lääkedatan tiedot eivät ole käytettävissämme, mutta atorvastatiini on saatu aikaisempina vuosina näyttämään edulliselta ilmeisesti olettamalla, että esimerkiksi 80 milligramman tabletista riittäisi potilaalle kahdeksan 10 mg:n vuorokausiannosta. Tällöin tabletti tosin pitäisi jakaa kahdeksaan yhtä suureen osaan ja ottaa hippuset yksitellen peräkkäisinä päivinä. Lisäksi he päättävät hintavertailunsa viime vuoteen. Simvastatiinin hinta on lisäksi edelleen laskenut huomattavasti vuodesta 2004.

Timo Klaukka, Taina Mäntyranta

Rokotusinfo ry ei kyseenalaista rokotusten tarpeellisuutta

Toisin kuin Suomen Lääkärilehden numerossa 22/2005 julkaistussa artikkelissa MPR-rokotus ja autismi (s. 2487-90) väitetään, Rokotusinfo ry:n toiminta-ajatuksena ei ole rokotusten tarpeellisuuden kyseenalaistaminen.

Jyrki Kuoppala

Eliniän piteneminen ja työssäoloaika

Suomen Lääkärilehdessä 18-19/ 2005 sivulla 2038 oli uutisotsikko Eliniän piteneminen ei lisää työssäoloaikaa. Uutisessa viitattiin Työterveyslaitoksen tutkimukseen vuosina 1981-2001, jolloin elinikä oli kasvanut, mutta 25-vuotiaiden työajan odote oli alentunut lähinnä työttömyyden ja varhaiseläkkeelle jäännin vuoksi. Todennäköisesti myös opiskeluajan piteneminen on lyhentänyt työputkea alkupäästä merkittävästi.

Timo Töysä