Kuka jakaisi diureettinäytteitä?

Useimmille potilasryhmille tiatsididiureetit ovat hypertonian peruslääkkeitä hoitosuosituksien mukaan. Hinnaltaan ne ovat kuitenkin niin halpoja, että lääketehtaat eivät juuri panosta niiden markkinointiin. Sisätautilääkärille tulee usein potilaita, joilla verenpainetta ei ole saatu tavoitearvoon huolimatta moderneista kalsiumsalpaajista, beetasalpaajista ja angiotensiini-antagonisteista. Ratkaisu saattaa olla diureetin lisääminen, mikä pitäisi lähes aina liittää ACE:n estäjän tai AT II -salpaajan oheen. Ilmeisesti lääkkeen valinta määräytyy paljolti sillä perusteella, mitä näytteitä sattuu kaapista löytymään. Pitäisikö Kelan jakaa näytteitä diureeteista, jotta niiden käyttö lisääntyisi? Tämä voisi jopa vähentää hypertonian hoidon kustannuksia yhteiskunnalle.

Heimo Kovanen

Kollegiaalisuusohjeiden noudattaminen on entistä tärkeämpää

Kollega Päivi Hietanen puuttui Lääkärilehden numeron 1/2005 pääkirjoituksessa (s. 7-8) rakentavalla tavalla kysymykseen toisesta mielipiteestä potilaan tutkimuksessa ja hoidossa, toivoen lääkäreiden keskeisen neuvottelun yleistymistä potilaan parhaaksi.

Taisto Talvensaari

Aivojen tiedonkäsittely on tärkeä osa ajoterveyttä

Aivojen kognitiivinen tiedonkäsittely on keskeisellä sijalla ikääntyneiden ajoterveyden seurannassa. Ajoterveyden kokonaisarvioinnissa on huomioitava tajunnan menetyksen ja vireystilan laskun uhka sekä liikennenäön ongelmat, mutta myös kaikki ne sairaudet, jotka heikentävät harkintakykyä, havainnointia ja päätöksentekoa ja siten lisäävät onnettomuusriskiä. Perusterveydenhuolto tarvitsee yhtenäisiä menetelmiä ajokyvyn edellytysten perusselvittelyyn.

Pekka Kuikka, Martti Peräaho, Sirkku Laapotti, Taina Nybo, Ritva Akila

Alkuperäisdata - roskia vai timantteja?

Lääketieteen rutiinimittauksien raakatuloksia ei pidä unohtaa. Joskus alkuperäisdatoista löytyy aarteita.

Erkki Karjalainen

Palvelujärjestelmän kulttuuri ja sen merkitys: paljon porua, vähän villoja?

Terveydenhuollon johtamisesta puhutaan ja sen parantamiseen pannaan paljon toivoa. Hyvän johtamisen uskotaan voivan muuttaa organisaatiota syvältä, näkyvän organisaation arvomaailmassa, heijastuvan ammattiryhmien ja yksittäisten työntekijöiden sitoutumiseen, yhteistyökykyyn ja motivoitumiseen ja näkyvän lopulta tehdyn työn tuloksellisuudessa, mitataanpa sitä sitten työn vaikuttavuutena taikka tehokkuutena. Toivottua kulttuurimuutosta ryyditetään strategisella suunnittelulla, tuetaan massiivisilla koulutusohjelmilla ja sitä kätilöimään palkataan liikemaailman konsulttikomppanioita. Näin muualla, näin siis meilläkin.

Martti Kekomäki

Digikamera lääkärin kädessä

Tämä palsta on tarkoitettu lääketieteellisille kirjoille. Digikameroista on tullut lääketieteenkin työkaluja. Tänään meillä on kelpo tekniikka sen välitykseen, minkä silmä näkee. Jahka ATK-insinöörit saavat työasemien käyttöliittymät yhtä käteviksi kuin digikamerat, ne konekirjoittajien kiroamat tuhat sanaa korvataan yhdellä kuvalla potilasasiakirjassakin.

Raimo Suhonen

Opimmeko virheistä?

Vuoden 1999 lopulla Yhdysvaltain Institute of Medicine julkaisi shokeeraavan raportin, jossa todettiin jopa 98 000 amerikkalaisen kuolevan vuosittain ehkäistävissä olevien lääketieteellisten virheiden vuoksi. Kuolleiden määrä oli suurempi kuin mitä Yhdysvalloissa vuosittain kuoli liikenneonnettomuuksiin, rintasyöpään ja AIDSiin. Lääketieteellisten virheiden vuosittaisiksi kustannuksiksi raportti arvioi jopa 22 miljardia euroa.

Olli Meretoja

Heidi Emmeksestä Lääkärilehden toimitusassistentti

Heidi Emmes, 32, aloitti tammikuussa työt Suomen Lääkärilehden toimitusassistenttina. Pietarsaaresta lähteneelle ja Järvenpäähän päätyneelle Emmekselle on ennen Lääkärilehteä kertynyt monipuolisesti työkokemusta, johon kuuluu muun muassa kansainvälistä urheilumarkkinointia Englannissa ja it-alaa Suomessa.

Katja Patronen

Lex-satakunta historiaan

Milloin kunnallinen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon laitos tai tehtävä lain tai sopimuksen nojalla on luovutettu tai siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle, tilannetta on koskenut 1.4.1978 voimaan tullut ns. siirtolaki eli Lex-Satakunta. Tämä lainsäädäntö on tarjonnut turvaa ja menettelytapoja siirtyville viranhaltijoille ja työntekijöille heidän palkkaustaan ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevissa kysymyksissä.

Taisto Rautpalo

Maksan magneettikuvaus

19.11.2004 Helsingin yliopisto

Kirsti Numminen