78582 osumaa

Hormonikorvaushoito ehkäisee murtumia

Naisten hormonikorvaushoidon positiiviset puolet ovat viime vuosina saaneet vähän huomiota mielenkiinnon kohdistuttua hoitoon liittyviin riskeihin. Aiemmat tulokset estrogeenin murtumia suojaavasta vaikutuksesta vahvistuivat, kun seurattiin noin 400 000 postmenopausaalista naista 3 vuoden ajan ja selvitettiin murtumafrekvenssin ja hormonikorvaushoidon yhteyttä. Kyseessä oli osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta (The Million Women Study). Estrogeenia käyttävien naisten murtumariski oli 0,64-kertainen (CI 0,58-0,71) ja estrogeeni-progestiinihoitoa käyttävien 0,58-kertainen (CI 0,53-0,64) verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet hormonikorvaushoitoa. Tutkimuksessa otettiin huomioon useita sekoittavia tekijöitä, esimerkiksi painoindeksi, fyysinen aktiivisuus ja menopaussi-ikä. Hormonien suojavaikutus alkoi nopeasti ja hävisi nopeasti hoidon päätyttyä. Tutkijat arvioivat, että menopaussissa aloitettu ja 5 vuotta kestävä hoito estää 0,3 lonkkamurtumaa/1 000 käyttäjää. Jos hoito alkaa 60 vuoden iässä ja kestää 5 vuotta, sillä ehkäistään 1 lonkkamurtuma/1 000 käyttäjää. Toisaalta hoitoon liittyy lisääntynyt rintasyöpä- ja aivohalvausriski.

Pertti Kirkinen

Täsmälääkkeen vaikutusmekanismi tarkentuu

Gefitinibi on kasvutekijäreseptorin (epidermal growth factor, EGF) inhibiittori, joka on hyväksytty ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitoon, kun solunsalpaajahoidot eivät pure. Ei-pienisoluisen keuhkosyövän soluissa 40-80 %:ssa on osoitettu olevan tätä reseptoria. Kuitenkin vain 10-19 % potilaista reagoi gefitinibille. Toisaalta jotkut potilaat ovat saaneet erinomaisen ja pitkäkestoisen vasteen tälle lääkkeelle. Yleensä kyseessä on ollut nuori aiemmin tupakoimaton nainen, jolla on bronkoalveolaarinen adenokarsinooma. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan gefitinibille herkkien solujen EGF-reseptorissa on tapahtunut tiettyjä mutaatioita, joita ei ole havaittavissa lääkkeelle reagoimattomissa keuhkosyöpäsoluissa. Näillä mutaatioilla on ilmeisesti kyky vahvistaa gefitinibin inhibitorista vaikutusta. Samalla ne ovat myös 2-3 kertaa herkempiä kasvutekijän aiheuttamalle stimulaatiolle. Toivottavasti EGF-reseptorin muuntuneet tyypit opitaan tunnistamaan niin luotettavasti, että testi olisi sovellettavissa kliiniseen käyttöön. Erikoissairaanhoidon rahakirstun vartijatkin ilahtuvat sellaisista hoitovastetta ennakoivista testeistä, joilla voidaan ohjata kalliit hoidot juuri niille potilaille, jotka niistä eniten hyötyvät.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Beetasalpaaja tärkeä infarktin pallolaajennuksenkin yhteydessä

Beetasalpaajien tiedetään olevan hyödyllisiä sydäninfarktin sekundaaripreventiossa. ST-nousuinfarkti pyritään maailmalla nykyisin hoitamaan suoraan pallolaajennuksella, mutta i.v. beetasalpaajien hyödystä ensihoidossa ennen toimenpidettä on vähän tietoa. CADILLAC-tutkimuksen yhteydessä hoidettiin yli 2 000 infarktipotilasta suoralla pallolaajennuksella. Hieman yli puolet potilaista sai beetasalpaajaa jo ennen pallolaajennusta, tarvittaessa suoneen annosteltuna. Heidän 30 päivän kuolleisuutensa oli merkittävästi pienempi (1,5 % vs. 2,8 %, p = 0,03) kuin ilman beetasalpaajahoitoa jääneiden. Merkittävin ero oli suoneen annosteltua beetasalpaajan saaneiden hyväksi. Beetasalpaajaa ei tule siis unohtaa nykyaikaisenkaan infarktin hoidon yhteydessä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Sosioekonominen tilanne ja astma eivät ole yhteydessä

Uudessa Seelannissa tutkittiin 1 000:n vuosina 1972-73 syntyneen henkilön lapsuuden ja aikuisiän sosioekonomisen tilanteen vaikutusta astmaoireisiin ja löydöksiin. Yhteyttä ei havaittu sen kummemmin suhteessa astman vallitsevuuteen, ventilaatiofunktioihin tai ilmateiden yliärtyvyyteen. Myöskään puhjennut astma ei näyttänyt vaikuttavan 26-vuotiaana vallinneeseen koulutus- tai sosioekonomiseen tasoon. Korkeampi sosiaaliluokka lapsena näytti trendinomaisesti altistavan atopialle. Tutkijat ovatkin sitä mieltä, että osa aiemmista havainnoista voi johtua sekoittavista tekijöistä (kuten vanhempien astmatausta, tupakointi, rintaruokinta, syntymäjärjestys) joiden vaikutuksen kirjoittajat pyrkivät eliminoimaan.

Hannu Puolijoki

Makrolidiantibiootit potentoivat varfariinia

Australian lääkevalvontaviranomainen (Therapeutic Goods Administration, TGA) varoittaa makrolidiantibioottien (atsitromysiini, erytromysiini, klaritromysiini, roksitromysiini ja telitromysiini) yhteiskäytöstä varfariinin kanssa. Yhteensä 84 ilmoitetussa haittavaikutustapauksessa INR-arvot olivat kohonneet huomattavasti. Mukana oli vuotokomplikaatioita, kuten hematoomia, hematuriaa, meleenaa ja vatsakalvontakaisia vuotoja, vaikkakin suurin osa oli oireettomia. Reaktiot ilmenivät yleensä ensimmäisellä antibiootinkäyttöviikolla. Atsitromysiinin puoliintumisaika on yli 65 tuntia, joten haitallinen yhteisvaikutus varfariinin kanssa voi siten ilmaantua vielä muutamia päiviä lääkkeen lopettamisen jälkeenkin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ylilyöntejä lääkkeiden markkinoinnissa Ruotsissa

Ruotsin lääkevalvontaviranomainen (Läkemedelsverket) on puuttunut vuonna 2003 yhteensä 28 lääkkeen markkinoinnissa tapahtuneisiin markkinointisäädöksien rikkomuksiin. Viranomaisen toimenpidelistalla ovat olleet mm. erektiolääkkeet Viagra (Pfizer) ja Cialis (Lilly), Alzheimerin taudin lääke Exelon (Novartis), psoriaasilääke Daivobet (Leo Pharma) ja kolesterolilääke rosuvastatiini (Crestor, AstraZeneca). Useissa tapauksissa reseptilääkkeiden mainonta oli kohdistunut luvattomasti suoraan yleisöön. Suomalaisista lääkkeistä viranomaisen toimenpiteisiin ovat ajautuneet Orionin hormonikorvauslääke Divigel ja Parkinsonin taudin lääke Eldepryl.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat