78590 osumaa

Brander palkittiin astman hoitoketjusta

Lääkäriliiton laatupalkinto myönnettiin tällä kertaa kahdelle kehittämishankkeelle. Seppo Soimakallion lisäksi palkittiin osastonylilääkäri Pirkko E. Brander ja hänen työryhmänsä. Palkinto myönnettiin astman alueellisen hoitoketjun luomisesta Hyvinkään sairaanhoitoalueelle. Hoitoketju luotiin vuonna 1998 ja siinä sovittiin astmapotilaiden tutkimusten, hoidon ja seurannan järjestämisestä alueen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Syksyllä 2001 tehdyssä selvityksessä todettiin, että hoidon laatu ja toimivuus olivat parantuneet ja potilaat olivat tyytyväisiä. Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynnit vähenivät ja potilaat siirtyivät nopeammin perusterveydenhuollon seurantaan.

Mecklin ja Järvinen löysivät todisteet syövän perinnöllisyydestä

Käsitys syövän synnyn sattumanvaraisuudesta siirtyi lopullisesti lääketieteen historiaan Jukka-Pekka Mecklinin ja Heikki Järvisen ansiosta. Gastroenterologiaan erikoistunut kirurgikaksikko löysi 20 vuotta sitten todisteet periytyvästä paksusuolisyövästä. Nyt tautivaara voidaan tunnistaa, mutta ehkäisyn esteeksi on nousemassa periytyvien syöpien virallisen rekisterin puute. Mecklinille ja Järviselle luovutettiin Lääkäripäivillä Pohjolan ja Suomi-yhtiöiden lääketieteen palkinto.

Liisa Koivula

Lyhyesti: Mesotelioomaan uusi kasvainmerkkiaine

Asbestille altistuminen ja tupakointi lisäävät selvästi sairastumisriskiä mesotelioomaan eli keuhkopussin syöpään. Mesoteliini on glykoproteiini, joka on kiinnittynyt solukalvolle ja josta osa irtoaa verenkiertoon ja jota tarvitaan ilmeisesti solujen välisessä vuorovaikutuksessa. Sitä on löydetty ainakin mesotelioomasta ja munasarjasyövästä. Australialaisessa tutkimuksessa todettiin, että 37 mesotelioomapotilaalla 44 tutkitusta seerumin mesoteliinin pitoisuus oli kohonnut. Tutkimuksessa oli mukana myös 40 asbestille altistunutta tervettä henkilöä. Näistä seitsemällä mesoteliinipitoisuus oli kohonnut, ja seuranta-aikana kolme sairastui mesotelioomaan ja yksi keuhkosyöpään. Mesoteliini saattaa siis toimia ennustetekijänä. Toivottavasti tämä lupaava tulos johtaa kliinisesti käyttökelpoiseen sovellukseen diagnosointivaiheen ja asbestille altistuneiden potilaiden seurannan avuksi.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Kuiskaustesti on hyvä kuulonseula

Kahdeksan tutkimuksen meta-analyysin mukaan kuiskaustesti on sekä herkkä että tarkka alentuneen kuulon seulontamenetelmä. Kuiskauskuulotestillä voidaan napata aikuisista 90-100 %:n herkkyydellä ja 70-87 %:n tarkkuudella henkilöt, joiden kuulo on alentunut 30-40 dB. Vastaavat luvut lapsilla ovat 80-96 % ja 90-89 %. Testi on tehty niin, että kuiskaaja on kyynärän etäisyydellä (60 cm) testattavan korvasta ja kuiskaa numero-kirjain-numeroyhdelmän (esim. 4 K 2). Todetut herkkyys- ja tarkkuuserot johtunevat tavasta, jolla testi toteutetaan. Meikäläisittäin tapa ei tunnu tutulta - tosin omakielisistä tietokannoistamme en löytänyt kuiskauskuulon testaussuositusta.

Robert Paul

Keisarileikkaus lisää sikiön kuoleman riskiä seuraavassa raskaudessa

Keisarileikkaukseen liittyy operaation aikana ja synnytyksen jälkeen enemmän sairastavuutta kuin alatiesynnytykseen. Myöhemmissä raskauksissa etisistukan, istukan ennenaikaisen irtautumisen ja accreta- ja increta-istukkatyyppien ja jopa kohdunulkoisen raskauden esiintyvyyden otaksutaan lisääntyvän. Uutena sektion jälkeisenä ongelmana todettiin selittämättömät sikiökuolemat seuraavan raskauden 34. viikon jälkeen. Havainto tehtiin tutkittaessa noin 120 000 naisen kahden ensimmäisen raskauden kulkua. Mikäli ensimmäinen raskaus päättyi alatiesynnytykseen, riski tuntemattomasta syystä johtuvaan sikiömenetykseen seuraavan raskauden lopulla tai synnytyksessä oli 0,5 per 1 000 naista. Vastaavasti sektion jälkeen riski oli 1,1 per 1 000 naista (riskisuhde 2,23 (1,74-4,30)). Äidin ikä, pituus, sairaudet, tupakointi, sosiaalinen asema, raskauksien väli, edellisen lapsen paino tai ennenaikaisuus tai edellinen perinataalikuolema eivät selittäneet tätä havaintoa. Sen mahdollisina syinä voisi olla huonontunut kohdun verenkierto sektion jälkeen tai istukan kehityksen toistaiseksi tuntematon häiriö. Sektion jälkeen myös taipumus ennenaikaiseen synnytykseen ja sikiön kasvun hidastumiseen näytti lisääntyvän. Vaikka absoluuttinen riski sikiömenetykseen sektion jälkeen on pieni, se tuli laajassa aineistossa esille ja tutkijoiden mielestä pitää ottaa huomioon ainakin silloin, kun keisarileikkaukseen ei ole varsinaista obstetrista syytä.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat