Sydänterveyden edistämisohjelma etenee tyydyttävästi

Toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi on luonut onnistuneita yhteistyömalleja ja sen erityisansiona on laajojen, terveyden edistämisen alalla aiemmin vähemmän toimineiden tahojen kytkeminen mukaan. Ohjelman suositusten määrä oli kuitenkin liian suuri, eikä niiden toteuttamiseen ole ollut voimavaroja, toteaa dosentti Antti Reunanen, joka oli nimetty arvioimaan vuonna 1997 hyväksytyn ohjelman viisivuotista toimintaa.

Marianne Jansson

Sikiökin tallentaa muistiin kuulemiaan ääniä

Pienen vauvan on tiedetty tunnistavan ääniä, jotka se on kuullut kohdussa. Suomalaistutkijat ovat nyt päässeet tuon oppimisprosessin jäljille tutkimalla äänten havaitsemista ja oppimista sikiövaiheessa.

Ulla Järvi

Riitta Hari on vuoden fysiologi

Akatemiaprofessori Riitta Hari on nimetty vuoden 2003 fysiologiksi. Tunnustus tuli hänen merkittävistä aivojen fysiologiaan liittyvistä tutkimuksistaan.

Orion Pharma aikoo vähentää henkilöstöä

Orion Pharma suunnittelee vähentävänsä henkilöstöään noin 70:llä. Vähennystarve sisältyy yhtiön henkilöstölle antamaan neuvotteluesitykseen, joka koskee toiminnan tehostamista ja uudelleenjärjestelyjä kotimaan myynnin ja markkinoinnin organisaatiossa.

Neljä sadasta näkee huonosti liikenteessä

Huonosti näkevät autoilijat ovat todellinen riski liikenteessä. Optisen Alan Tiedotuskeskuksen tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että neljä kuljettajaa sadasta näkee varsin huonosti. Tutkimuksessa selvitettiin yli 3 200 kuljettajan näöntarkkuus, kontrastinäkö ja mahdollinen näkökenttäpuutos.

Maira Palosuo

PET-keskus solmi suuren lääketutkimussopimuksen

Turussa sijaitseva valtakunnallinen PET-keskus on tehnyt suuren tutkimussopimuksen englantilaisen radiolääkkeitä valmistavan Amersham Healthin kanssa.

Ulla Järvi

Ennen oli antibiootit rautaa...

Kuvittelen että ainakin karibialaisesta neekerisankkerista parantuneet ylistävät riemukkaissa lauluissaan antibiootteja ihmiskunnan merkittävimpänä keksintönä - jos sekstanttia, sikareita ja sokerirommia ei lasketa mukaan. Niin tai näin, bakteerien muuntautumiskyky on lopulta kohonnut seinäksi tai ainakin kynnykseksi jokaiselle kehitetylle bakteerilääkkeelle antibioottien 60-vuotisen historian aikana (1). Huolta on herättänyt sekin, että 30 vuoteen ei ole keksitty kuin yksi kokonaan uusi antibiootti (linetsolidi); kaikki muu kehitystyö on pyrkinyt vain terästämään jo olemassa olevia lääkkeitä (2,3). Viime vuosina etenkin sairaaloissa pelkoa ja kauhua ovat kylväneet eräät grampositiiviset tappajabakteerit, kuten metisilliinille resistentit stafylokokit (MRSA), penisilliinille resistentit pneumokokit (PRP) ja vankomysiinille resistentit enterokokit (VRE) (1). Mustimmissa näkymissä antibioottien arkkuun on jo nakuteltu vihonviimeistä naulaa, mutta optimismin kajossa kimmeltää bakteerien genomiikka: mikrobien geenien ja molekyylien seulonnan avulla tuotetut täsmälääkkeet (3).

Pekka Leinonen

Koiranpuremavammat

Koiranpuremat ovat melko tavallisia, ja lapsille ne voivat olla hyvinkin vaarallisia. Tässä tutkimuksessa kuvataan koiranpuremavammoja ja niiden hoitoa sekä vammautumista edeltäneitä tapahtumia. Aineiston vammoista valtaosa oli eriasteisia pehmytkudosvammoja. Lapsilla ne sijaitsivat useimmiten kasvoissa. Puremavamma tapahtui yleensä kotona. Koira oli oma tai tuttu, tavallisesti suurikokoinen uroskoira, joka oli tapahtumahetkellä irrallaan. Tapahtumaa edeltäneet tilanteet vaihtelivat.

Jari Timonen, Erkki Tukiainen

Elintoimintojen tukihoidot tehohoidossa

Tehohoidon tavallisimmat elintoimintojen tukitoimet ovat hengityslaitehoito, sydämen ja verenkierron vajaatoiminnan lääkehoito sekä munuaistoiminnan korvaushoidot. Tukitoimien tavoite on varmistaa elimistölle riittävä hapen tarjonta, jotta vältyttäisiin elintoimintojen pysyviltä häiriöiltä. Riittävän ajoissa aloitetulla elintoimintahäiriön tukihoidolla voidaan estää monielinhäiriön kehittyminen ja tehohoidon pitkittyminen. Elintoimintojen tuloksellinen tukihoito edellyttää tehohoitoon perehtynyttä ja koulutettua lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa. Elintoimintahäiriöiden hoito on kallista, mutta oikein kohdennettuna kustannukset ovat kohtuulliset saavutettua elinvuotta kohti.

Jouko Laurila, Tero Ala-Kokko

Aineenvaihduntahäiriöiden seulonta vastasyntyneiltä Suomessa

Vastasyntyneiltä voidaan etsiä seulontatutkimuksilla vakavia synnynnäisiä aineenvaihduntahäiriöitä, jotka johtavat vammautumiseen tai kuolemaan ellei niiden hoitoa aloiteta ajoissa. Suomessa seulotaan toistaiseksi ainoastaan synnynnäistä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Viime vuosina on käyttöön tullut uusia tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan etsiä samanaikaisesti useita eri aineenvaihduntasairauksia. Näin tulee käytännössä mahdolliseksi seuloa harvinaisiakin tauteja. Päätös uuden seulonnan aloittamisesta vaatii huolellisia kustannus-vaikuttavuusselvityksiä sekä priorisointi- ja arvokeskustelua.

Kirsti Näntö-Salonen, Martin Renlund, Maila Penttinen, Veli Kairisto, Ilkka Mononen, Olli Simell