Syntyvyys vähenee, väestö ikääntyy Väestökehitys luo haasteita Euroopassa

Syntyvyys on kaikkialla Euroopassa pudonnut väestön uusiutumistason alapuolelle, esimerkiksi Italiassa, Espanjassa ja Latviassa jopa erittäin selvästi. Niinpä Euroopan väestön kokonaismäärä on jo viiden vuoden ajan vähentynyt. Eurooppalaisten osuus maailman väestöstä on nyt 13 %, mutta vuonna 2050 sen arvioidaan olevan vain 7 %, kun vielä vuonna 1950 osuus oli 22 %.

Marianne Jansson

HIV-tartuntojen määrässä huikea nousu Virossa

HIV-tartuntojen määrä on lisääntynyt rajusti Virossa. Vuosina 1988-1999 maassa tilastoitiin keskimäärin kahdeksan HIV-tartunnan saanutta vuosittain. Viime vuonna heitä tilastoitiin 390, mutta tänä vuonna jo neljän ensimmäisen kuukauden aikana peräti 524. Suurin osa tartunnan saaneista on ruiskuhuumeiden käyttäjiä.

Soininvaara: Lääkäripulasta päästään lisäkoulutuksella

- Lääkäripulasta päästään kouluttamalla lisää lääkäreitä, totesi peruspalveluministeri Osmo Soininvaara puhuessaan Terveyden suunta -seminaarissa Helsingissä.

Lääkärikoulutuksen uusia aloituspaikkoja eniten Kuopioon

Lääkärikoulutukseen lisätään 70 uutta aloituspaikkaa ensi syksynä. Aloituspaikkojen määrä kasvaa nykyisestä 480:sta 550 aloituspaikkaan.

Tekonivelkirurgia ja sepelvaltimoiden pallolaajennukset keskitetään

Tekonivelkirurgia ja sepelvaltimoiden pallolaajennushoito keskitetään. Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset keskitetään sairaaloihin, jotka tekevät niitä vuodessa yhteensä vähintään 200. Myös sepelvaltimoiden pallolaajennushoito keskitetään sairaaloihin, jotka tekevät niitä vuodessa vähintään 200.

Suvi Sariola

Työhön liittyvät tekijät vaikuttavat odotettua enemmän kuolleisuuteen

Työterveyslaitoksen tutkimus on ensimmäinen Suomessa tehty selvitys, jossa arvioitiin työhön liittyvien tekijöiden osuutta vuosittaiseen kuolleisuuteen. Arviossa käytettiin epidemiologisten tutkimusten antamaa tietoa työhön liittyvien sairastuvuus- ja kuolleisuusriskien suuruudesta.

Ulla Toikkanen

Kohdistettu naltreksonihoito alkoholiriippuvuuteen

Kahdeksan kuukautta kestäneessä prospektiivisessa, kontrolloidussa ja satunnaistetussa kliinisessä lääketutkimuksessa naltreksonihoidon todettiin estävän parhaiten alkoholista riippuvaisten potilaiden retkahduksia, kun lääkehoito samanaikaisesti liittyi retkahdusten ehkäisyyn tähtäävään kognitiiviseen hoitoon. 121 tutkimuspotilaan hoitomyöntyvyys oli hyvä, eikä heillä todettu merkittäviä haittavaikutuksia. Tulosten perusteella suosittelemme naltreksonin käyttöä alkoholiriippuvaisille potilaille aina tarvittaessa sellaisissa tilanteissa, joissa alkoholinkäyttö on todennäköistä.

Pekka Heinälä, Kimmo Kuoppasalmi, David Sinclair, Hannu Alho

Skitsofreniapotilaiden neuroleptilääkehoito ja sen muutokset sairaansijojen vähetessä

Kahden viime vuosikymmenen aikana on maassamme lakkautettu noin kaksi kolmasosaa psykiatrisista sairaansijoista. Samaan aikaan avohoitoon siirrettyjen potilaiden päivittäisiä lääkeannoksia on selvästi lisätty. Sairaalasta kotiutettuja skitsofreniapotilaita seuranneen SKS-tutkimuksen mukaan varsinkin keski-ikäisille, alempaan sosiaaliryhmään kuuluville miespotilaille on määrätty suurempia lääkeannoksia kuin muille. Kirjoittajat toteavat, että suuret päivittäiset neuroleptiannokset näyttävät korvanneen osastojen henkilökunnan, mikä tuskin oli sairaansijauudistuksen tarkoitus.

Raimo K. R. Salokangas, Teija Honkonen, Eija Stengård, Anna-Maija Koivisto

Kromin, nikkelin ja koboltin aiheuttama työperäinen allerginen kosketusihottuma

Tutkimuksessa selvitettiin työperäiseen metallien aiheuttamaan allergiseen kosketusihottumaan sairastuneiden ammatti-ihottumaan ja altistumiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimusjoukko muodostui 78 henkilöstä, jotka oli tutkittu Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikalla vuosina 1991-99. Ensisijaisena aiheuttajana olivat kromiyhdisteet 38 tapauksessa, nikkeli 28 tapauksessa ja koboltti 12 tapauksessa. Kaikista työperäisistä allergisista kosketusihottumatapauksista metallien aiheuttamia oli 14,0 %.

Riitta Jolanki, Katri Kanervo, Tuula Estlander, Kristiina Alanko, Lasse Kanerva

Uudet kansainväliset perinnöllisen hemokromatoosin diagnostiikka- ja hoitosuositukset

Perinnöllinen hemokromatoosi on yleisin tunnettu autosomisesti peittyvästi periytyvä sairaus. Siinä raudan imeytyminen suolistosta on lisääntynyt 3-4-kertaiseksi normaaliin verrattuna. Pohjois-Euroopassa tärkeimmän perinnöllistä hemokromatoosia aiheuttavan geenimutaation kantajia on jopa 10 % väestöstä. Koska raudan ylimääräinen kertyminen elimistöön aiheuttaa vaikeita elinvaurioita, on tärkeää löytää hemokromatoosille alttiit henkilöt mahdollisimman varhain. Elinkomplikaatioiden kehittymistä voidaan tehokkaasti estää yksinkertaisella hoidolla, toistuvilla venesektioilla.

Seppo Parkkila, Onni Niemelä