Kuntaliitto ehdottaa palveluseteliä erikoissairaanhoitoon

Kuntaliitto ehdottaa, että myös erikoissairaanhoidossa kokeiltaisiin palveluseteliä. Potilas voisi hankkia hoitonsa palvelusetelillä joko julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Kokeilun avulla lyhennettäisiin sairaaloiden leikkausjonoja ja lisättäisiin potilaan valinnan vapautta.

Sopimusohjaus - kliseetä vahvempi mahdollisuus?

Kun Suomen terveydenhuollon hallinnon historia 1990-luvun osalta joskus kirjoitetaan, siinä ei voida sivuuttaa valtion ja kuntien roolien ratkaisevaa muutosta. Noin kymmenen vuoden aikana valtio siirtyi keskitettyyn lainsäädäntöön ja valtionhallinnon säännösten ja ohjekirjeiden varaan rakentuneen järjestelmän kummisedän roolista etäiseksi informaatio-ohjaajaksi. Terveydenhuollon palvelujen pääasiallinen järjestämisvastuu annettiin yksiselitteisesti kunnille, jotka ovat vuosikymmenen alun talouslaman ryydittäminä etsineet omiin tavoitteisiinsa parhaiten sopivia johtamismalleja: milloin on tavoite-, tulos- tai laatujohdettu, milloin kehitystä on ohjattu tulospalkkioilla tai kannustuslisillä, eriyttämällä tilaajaa ja tuottajaa toisistaan, yksityistämällä, yhtiöittämällä tai liikelaitostamalla palvelujärjestelmää. Kun terveydenhuollon oman johtamisen traditio on ollut kiistatta heikko - ehkä ensisijaisesti juuri valtion vahvan ja pitkään jatkuneen roolin takia - on useimpien johtamismallien esikuvat haettu liike-elämästä.

Taito Pekkarinen

Avtalsstyrning - mer än en kliché?

Då vår hälso- och sjukvårdsförvaltnings historia på 1990-talet någon gång blir skriven så kan de avgörande förändringarna av statens och kommunernas roller inte förbigås. Under en period på c. tio är har staten från sin gudfadersroll i ett system med centraliserad lagstiftning och statliga föreskrifter och anvisningar förvandlats till en avlägsen påverkare vars styrmedel är information. Det primära ansvaret för hälso- och sjukvården har entydigt övergått till kommunerna som efter den ekonomiska konjunktursvackan i början av årtiondet har letat efter lämpliga ledningsmodeller för vården: medan en infört målstyrning, resultatstyrning eller kvalitetsstyrning har någon anan utnyttjat prestationsarvoden eller motivationstillägg, skiljt åt beställare och producent, privatiserat, bolagiserat eller på annat sätt försökt producera vård affärsmässigt. Eftersom vården saknat egna ledningstraditioner - kanske främst för att statens inflytande varit så starkt och långvarigt - så har förebilderna för de flesta ledningsmodeller hämtats från affärslivet.

Taito Pekkarinen

Keskushermoston virusinfektiot Suomessa

Herkät entsyymi-immunologiset määritykset ja PCR-menetelmät ovat viime vuosina tehostaneet virologista diagnostiikkaa. Keskushermoston virusinfektion epäilyn vuoksi tutkituista 3 231 henkilön näytteistä 46 %:sta löytyi virusassosiaatio ja 21 %:ssa löydös oli varma tai todennäköinen. Enkefaliittiepäilyissä diagnostinen löydös saatiin vieläkin useammin. Yleisin löydös oli varicella-zoster, myös enkefaliittia epäiltäessä lähes kolme kertaa niin yleinen kuin herpes simplex. Parhaaseen tulokseen päästiin, kun kliininen kysymyksenasettelu oli suhteellisen selvä.

Marjaleena Koskiniemi, Timo Rantalaiho, Carl-Henrik von Bonsdorff, Markus Färkkilä, Asko Järvinen, Esko Kinnunen, Suvi Koskiniemi, Laura Mannonen, Marketta Muttilainen, Kimmo Linnavuori, Jukka Porras, Mirja Puolakkainen, Kirsti Räihä, Eeva-Marjatta Salonen, Pentti Ukkonen, Antti Vaheri, Ville Valtonen Ja Työryhmä

Koksibit - uusi lääkeaineryhmä kliinikon käyttöön

Tulehduskipulääkkeiden aiheuttamat suolistohaitat on maailman vakavin lääkkeiden käyttöön liittyvä haittavaikutus, ja uusia turvallisempia lääkemolekyylejä on kehitetty aktiivisesti. Uuden lääkeaineryhmän, koksibien, vaikutus perustuu tulehduksen indusoiman ja kivun patogeneesissä tärkeän syklo-oksigenaasi- isoentsyymi 2:n selektiiviseen estoon. Koksibeista ja vastaavista yhdisteistä odotetaan merkittävää edistysaskelta tulehduskipulääkkeiden vakavien haittavaikutusten eliminoimisessa. Tähänastiset tutkimustulokset näyttävät lupaavilta.

Olavi Airaksinen, Pekka Hannonen, Olavi Pelkonen

Rasvaluomi - Keratosis seborrhoica

Senhän muistaa kaikki meistä: harkiten vain käytän veistä! Leikkauksessa joka kerta puudutetaan, vuotaa verta.

Jukka Suhonen

Milloin lähetän refluksipotilaan kirurgille ja miten hoidan mahdolliset jälkivaivat?

Refluksitauti on krooninen sairaus, joka kestää koko eliniän. Tauti voi ilmetä ruokatorvitulehduksen, ruokatorven kurouman, Barrettin ruokatorven tai kroonisten hengitystieoireiden muodossa. Lieväoireisia potilaita voidaan hoitaa pelkästään ruokavaliolla ja elämäntapaohjeilla, mutta vaikeimmissa tapauksissa joudutaan turvautumaan jatkuvaan lääkitykseen tai kirurgiseen hoitoon. Leikkaushoidosta on apua 80-90 %:lle potilaista. Leikkauksen jälkioireet, kuten nielemishäiriö ja ilmavaivat, häviävät yleensä viimeistään puoli vuotta leikkauksen jälkeen.

Jari Ovaska

Biomateriaalien käyttö lonkan tekonivelissä - komponenttien kiinnitysmateriaalit Osa 2

Perinteisesti lonkkatekonivelien osat on kiinnitetty ympäröivään luuhun luusementin avulla. Sementin käytön eduksi onkin laskettava pitkä käyttökokemus, lisäksi viime vuosina sementointitekniikat ovat kehittyneet huimasti. Vuosien saatossa sementistä irtoavien murusten on kuitenkin todettu aiheuttavan proteesien irtoamista osteolyysiin johtavan vierasesinereaktion takia.

Ville Waris, Pekka Waris, Seppo Santavirta, Eero Waris, Juha Nevalainen, Jari Salo, Reijo Lappalainen, Asko Anttila, Yrjö T. Konttinen

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidien luustovaikutuksista lisätietoa

Sveitsiläiset vertasivat vuoden kestäneessä monikeskustutkimuksessa kaksoissokkoasetelmassa 69 astmapotilaan flutikasonin 400 myyg:n ja 750 myyg:n päiväannosten sekä beklometasonin 800 myyg:n ja 1 500 myyg:n päiväannosten vaikutusta perifeerisen luun tiheyteen sekä luuston toimintaa kuvaaviin markkereihin (mm. seerumin PICP ja ICTP). Seuranta-aikana ei todettu selviä merkitseviä muutoksia tietokonetomografialla mitatuissa luuntiheysarvoissa eikä oikeastaan muissakaan seuratuissa parametreissä. Tulokseksi jäi, että tutkituilla annoksilla inhalaatiosteroideilla ei ollut kielteisiä vaikutuksia luuston massaan tai metaboliaan. Havainto on sopusoinnussa joidenkin aiempien tulosten kanssa, mutta muunlaisiakin havaintoja on esitetty.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: ACE:n estäjä hyödyllinen ohitusleikkauksen jälkeenkin

APRES-tutkimuksessa selviteltiin, miten ohitusleikkauksen jälkeen aloitettu ramipriilihoito vaikuttaa potilaisiin, joilla oli ennen leikkausta lieväasteinen oireeton vasemman kammion pumppaushäiriö. Ramipriilihoito vähensi merkitsevästi 80 satunnaistetun potilaan päätetapahtumia (kuolema, sydäninfarkti, sydämen vajaatoiminta) noin kolmen vuoden seurannan aikana. Tämän ja varsinkin aikaisemman HOPE-tutkimuksen myötä ACE:n estäjien käyttöaiheet näyttävät laajenevan entisestään varsinaisen sydämen vajaatoiminnan ja verenpainetaudin ulkopuolelle.

Juhani Airaksinen