Sairaanhoito sairastaa

Lääkärit ovat tottuneet asettamaan diagnooseja yksilöille. Nämä yksilöt ovat kohtaamistilanteesta johtuen potilaita. Taustalla ja usein vahvastikin mukana ovat potilaan läheiset ja hänen elämänsä olosuhteet. Sama malli toistuu vastaanotolla kerta toisensa jälkeen: Anamneesi, status, mahdolliset lisätutkimukset, diagnoosi, hoito, seuranta. Nyt tämä malli on tullut tiensä päähän. Yksilökeskeinen tapa toimia ei enää yksin riitä, koska tarve on suurempi kuin mitä työntekijät - lääkärit, hoitajat ja muu henkilökunta - enää jaksavat.

Antti Linkola

Suomeen tarvitaan riippumaton lääkeinformaatiokeskus

Suomesta puuttuu kokonaan instanssi, joka jakaisi riippumatonta, Suomeen soveltuvaa, käypä hoito -tyyppistä tietoa lääkkeistä.

Suvi Sariola

Maailma sairastaa - löytyvätkö lääkkeet?

Yli kolmanneksella maapallon väestöstä ei ole ulottuvillaan edes olennaisimpia lääkkeitä, kuten perusantibiootteja, insuliinia tai verenpainelääkkeitä, ja perusterveydenhoitojärjestelmä puuttuu tai toimii vajavaisesti. Neljäsosa maapallon väestöstä eli teollisuusmaiden väestö käyttää noin 80 % koko lääketuotannosta. Sairauksien aiheuttamasta kuormituksesta kuitenkin yli 90 % kohdistuu köyhiin maihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Halkiopotilaiden myöhäisleikkauksiin hakeutuminen eri sairaanhoitopiireistä

Suomessa on huuli- ja suulakihalkioleikkauksiin erikoistunut keskus, jonka toiminta alkoi yli puoli vuosisataa sitten. Eri sairaanhoitopiireistä hakeudutaan varsin tasaisesti Helsingissä sijaitsevaan keskukseen myöhäisvaiheen korjausleikkauksiin. Erikoissairaanhoitolain tuoma maksusitoumusmenettely on vaikeuttanut keskuksen ylläpitoa ja uhkaa siirtää osan korjausleikkauksista joidenkin yliopistosairaaloiden omiin pieniin halkioyksiköihin. Samaan aikaan muualla Euroopassa on havaittu keskitetyn hoidon tuoma korkealaatuisempi leikkaustulos ja EU:n rahoittama Eurocleft-projekti suosittaa hoidon keskittämistä harvempiin keskuksiin.

Jorma Rautio

Kirurgisen toimenpiteen yhteydessä aiheutuneen infektion korvaaminen potilasvahinkona

Vuosi sitten uusittu potilasvahinkolaki kattaa myös terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä alkaneen infektion aiheuttamat vahingot, jos infektio ei ole ollut ennakoitavissa hoitotoimenpiteeseen ryhdyttäessä. Potilasvahinkolautakunta on muutamissa viime aikaisissa ratkaisuissaan arvioinut sitä, milloin leikkauksen yhteydessä alkanut infektio on korvattava potilasvahinko ja toisaalta milloin potilaan tulee se kohtuudella sietää osana perustautinsa hoitoriskiä. Käytäntöä linjaavat päätökset edellyttävät potilasvakuutuksesta korvattavalta infektiovahingolta, että infektioriski toimenpiteeseen ryhdyttäessä on ollut pieni, aiheutunut vahinko on lievää vakavampi ja potilaan perustauti ei ole ollut niin vakava, että leikkaus on ollut täysin välttämätön infektioriskistä huolimatta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lääkärien tietojen julkistamista puidaan kongressissa

Yhdysvaltain kongressissa on käsiteltävänä esitys, jolla viranomaisten lääkäreitä koskeva tietokanta saatettaisiin julkiseksi. Terveysministeriö on jo kymmenen vuoden ajan pitänyt yllä tietokantaa, johon tallennetaan tietoja maksetuista vastuuvakuutuskorvauksista ja rangaistustoimenpiteistä. Practitioner Data Bankin ahkerimpia käyttäjiä ovat olleet sairaalat tarkistaessaan lääkärin tietoja sairaalapaikkaoikeuksia varten, mutta tietoja saavat myös HMOt, lääkärijärjestöt, toimilupalautakunnat ja lääkärit itse. Tähän mennessä tietopankkiin on tehty ilmoitus 146 000 lääkäristä ja hammaslääkäristä ja hoitovirhe- ja rangaistustapauksia on kertynyt 229 000.

Tuula Fabrizio

Megapikselikisat

Digitaalikameroilla voidaan tuottaa jo painokelpoista jälkeä. Ostajan täytyy suhtautua mainostajien väitteisiin resoluutiosta entistä kriittisemmin.

Erkki Karjalainen

Laaja, päivitetty ja käytännönläheinen Endokrinologia

Uusi endokrinologian oppikirja on laaja, tiivis paketti luotettavaa, syvennettyä endokrinologista tietoa. Lisäksi kirja on kirjoitettu rakkaudesta lääkärin työhön; tekstin johtotähtenä kulkee koko ajan kliinisen endokrinologian tarpeet. Kirjoittajat tuovat paitsi teoreettisen tietämyksensä, myös kliinisen kokemuksensa lukijan hyödyksi.

Anna-Mari Viitanen

Erinomainen perusteos kriisityöstä

Psyykkisten traumojen merkityksen mielenterveyden häiriöiden kehittymisessä oivalsi Sigmund Freud jo yli sata vuotta sitten ja psykoterapeuttisessa työssä tämä toistuu päivittäin. Siksi onkin hämmästyttävää, että vasta kymmenen vuotta sitten alettiin systemaattisesti kehittää menetelmiä ennaltaehkäistä traumaattisista tilanteista kehittyviä häiriöitä. Aiemmin on suomennettu norjalaisen Dyregrovin teos ja mm. Lääkärilehdessä on julkaistu muutamia artikkeleita, mutta vasta alan suomalaisen pioneerin, dosentti Salli Saaren juuri ilmestynyttä kirjaa voi pitää riittävän perusteellisena aihepiirin yleisesityksenä.

Ilpo Lahti

Uusi aikakausjulkaisu syövästä

Syöpäsäätiö on alkanut julkaista lääkäreille tarkoitettua tieteellistä julkaisua nimeltä Focus Oncologiae. Ensimmäisessä numerossa on aiheena pään ja kaulan alueen syövät, jotka olivat myös säätiön tämänvuotisen symposiumin teemana. Suunnitelman mukaan Focus Oncologiae ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa ja toinen numeroista käsittelee vuosittain pidettävän symposiumin teemaa ja toinen syöpäsäätiön tukemia muita tutkimusprojekteja. Julkaisusta vastaa Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Matti Rautalahti. Julkaisua lähetetään veloituksetta syöpä- ja sisätautilääkäreille ja sitä voi tilata Syöpäjärjestöistä, puh. 09-135 331.