76146 osumaa

Lääkäreiden lääkemääräykset vuonna 1999

Kela on juuri lähettänyt lääkäreille kirjeen heidän lääkemääräyksistään vuonna 1999. Keskivertolääkäri määräsi lääkkeitä 310 000 markalla, mikä oli vajaat 7 % suurempi summa kuin vuonna 1998. Terveyskeskuslääkärit kirjoittivat resepteistä noin puolet ja heidän keskimääräiset lääkekustannuksensa olivat noin 800 000 markkaa. Noin neljäsosa reseptilääkkeiden kustannuksista aiheutui verenkiertoelinsairauksien lääkkeistä, joista käytetään eniten beetasalpaajia. Lipidilääkkeiden käyttö ja kustannukset kasvavat erityisen nopeasti, mutta myös mm. psykoosilääkitys muuttuu kalliimmaksi uusien neuroleptien käytön yleistyessä.

Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Jaana Martikainen, Sinikka Rajaniemi

Laihdutuslääke orlistaatti laskee siklosporiinipitoisuuksia

Ruotsin ja Norjan lääkelaitokset varoittavat orlistaatin (Xenical) aiheuttamista ongelmista elinsiirtopotilailla, joilla hoitona on siklosporiini. Ruotsista on raportoitu yksi sydämensiirto- ja yksi keuhkonsiirtopotilas, joilla orlistaatti alensi siklosporiinipitoisuudet plasmassa tehottomalle tasolle. Prednisolonihoito elinsiirtopotilailla aiheuttaa ylipainoisuutta, johon on käytetty orlistaattia, mutta nyt tästä kehotetaan luopumaan. Yhdellä potilaalla siklosporiinipitoisuudet alenivat kahdessa kuukaudessa alle minimitason. Annosta lisättiin, mutta kuukausi myöhemmin siklosporiinitaso oli edelleen liian matala. Kun orlistaatti lopetettiin, palasi pitoisuus terapeuttiselle tasolle kahdessa päivässä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fosfenytoiinin kardiovaskulaariset haitat

Ruotsin lääkelaitos varottaa fosfenytoiiniin (Pro-Epanutin) liittyvistä hypotensiosta, bradykardiasta ja sydänpysähdyksistä sekä asystoliasta. Epilepsiakohtausten hoitoon tavallisesti laskimoinfuusiona tai lihakseen annettavan fosfofenytoiinin käyttöön on liittynyt kardiovaskulaarisia komplikaatioita 48 tapauksessa, joista kuudessa potilas menehtyi. Farmakokinetiikka vaihtelee todennäköisesti status epileptikuksessa suuresti, mistä voi seurata normaalia korkeampia lääkepitoisuuksia plasmassa. Tällaista vaihtelua ei havaittu lääkkeen kehittelytutkimuksissa, joissa käytettiin terveitä vapaaehtoisia. Lääkkeen valmistajaa on kehotettu tekemään lisätutkimuksia, joissa selvitellään fosfenytoiinin farmakokineettiset vaihtelut erityisesti kriittisesti sairailla potilailla. Samalla selvitetään liittyykö fosfenytoiiniin suurempi kuolleisuus kuin fenytoiiniin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vastasyntyneen alkoholisyndrooma valvontaan Kanadassa

Kanadan terveysministeriö arvioi, että ainakin kolme tuhannesta vastasyntyneestä Kanadassa ja tietyissä yhteisöissä jopa tätäkin useampi kärsii syntyessään alkoholisyndroomasta. Tämä johtaa elinikäiseen invaliditeettiin ja vaikuttaa menestymiseen läpi elämän, mutta aiheuttaa seurauksia myös perheeseen ja koko yhteiskuntaan. Ministeriö on rahoittanut noin 40 miljoonan dollarin ohjelman syndrooman ehkäisemiseksi ja on perustanut kansallisen neuvonantajaryhmän suunnittelemaan ja valvomaan ehkäisytoimia sekä kohentamaan syndroomasta jo kärsivien elämäntilannetta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kolmannen polven ehkäisytabletit ja tromboosiriski

Uuden Seelannin lääkeviranomaiset ovat saaneet lisää ilmoituksia kolmannen polven ehkäisytablettien käyttöön liittyneistä kuolemantapauksista. Riskipotilailla on ylipainoa, sukuanamneesissaan trombooseja tai äskettäin sattunut vamma. Lääkeviranomaiset kuitenkin korostavat, että raskauteen liittyy tätäkin suurempi tromboembolian riski. Ensikertaa ehkäisytabletteja käyttäville kehotetaan aloittamaan matalahormoniset toisen polven ehkäisytabletit. Nainen, jolla on riskitekijöitä ja joka käyttää kolmannen polven ehkäisytabletteja, tulisi siirtää toisen polven ehkäisytableteille. Saman suuntainen ohje on annettu myös Isossa-Britanniassa. Kolmannen polven ehkäisytableteille, jotka sisältävät progestogeeneista desogestreelia tai gestodeenia lasketaan Uudessa Seelannissa tromboosiriskiksi 6 tapausta 30 000 käyttäjää kohti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Triptaani-migreenilääkkeillä sama riski valtimospasmeihin

Ruotsin lääkelaitos tiedottaa lääkäreille, että sumatriptaani (Imigran), risatriptaani (Maxalt), naratriptaani (Naramig) ja tsolmitriptaani (Zomig), ovat kaikki selektiivisiä 5 HT 1B/1D agonisteja, joilla on farmakologiseen vaikutukseensa perustuen yhtälainen riski aiheuttaa koronaarispasmeja sepelvaltimotautia sairastavilla tai siihen taipuvaisilla. Myös iskeeminen koliitti on todennäköisesti seurausta ruoansulatuskanavan verisuonten spasmista. Tämän vuoksi kaikkiin triptaani-migreenilääkkeisiin tulee soveltaa samoja varotoimia ja vasta-aiheita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Terveelliset ruokavalinnat supermarketeissa: Ruokakaupat terveyden edistämisen areenoiksi

Elintarvikemyymälät ovat avainasemassa suomalaisten ruokahuollossa. Sieltä ostetaan ruoanvalmistustarpeet, jotka ovat enenevässä määrin puolivalmisteita tai valmiita eineksiä. Viime vuosien aikana pienet kaupat ovat väistyneet ja antaneet tilaa suurille automarketeille, joissa käydään harvemmin ja ostetaan kerralla suurempia ruokamääriä. Kehittyneet kassatietokonejärjestelmät avaavat uusia mahdollisuuksia tutkia asiakkaiden ostoskäyttäytymistä. Terveyden kannalta ei ole yhdentekevää mitä ruokavalintoja kaupassa tehdään, koska Suomessa, samoin kuin muissakin teollistuneissa maissa, noin puolet ennenaikaisista kuolemista johtuu sairauksista, joiden kehittyminen liittyy ruokavalioon.

Maria Närhinen

Opitun avuttomuuden koekaniinit

Kun työterveyslaitoksen tutkijat Jussi Vahtera ja Mika Kivimäki tutkivat henkilöstöleikkausten vaikutusta Raision kaupungin henkilöstön sairastavuuteen 1990-luvulla, he totesivat suurimmat sairauspoissaolot niillä ammattialoilla, joilta väkeä oli leikattu eniten. Tulos oli odotettu. Sitä kiintoisampi oli havainto, että työmäärän lisäys näyttää murtavan vastustuskyvyn vasta siinä vaiheessa, kun työntekijät joutuvat kiireessä tekemään huonompaa jälkeä kuin työ vaatisi. Voisiko spekuloida, että ammatti-identiteetin rapiseminen päästää taudit valloilleen?

Juha Siltala

Lisääkö väestövastuinen omalääkärijärjestelmä asiakastyytyväisyyttä?

Väestövastuisen omalääkärijärjestelmän käyttöönotto on Jyväskylässä parantanut pääsyä lääkärin vastaanotolle ja lisännyt asiakkaiden tyytyväisyyttä saamiinsa palveluihin. Asiakkaiden arviot palveluiden laadusta ovat olleet myönteisiä. Asiakkaat pitävät myös tärkeänä sitä, että heillä on omalääkäri. Nämä tulokset on saatu kyselytutkimuksella, jossa on verrattu terveysasemien asiakkaiden mielipiteitä ennen väestövastuujärjestelmän käyttöönottoa ja kaksi vuotta järjestelmän käyttöönoton jälkeen.

Maija Nakari, Sakari Möttönen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030