Huumeiden käyttäjän kohtaamista mietittävä työpaikoilla etukäteen

Huumeiden käyttäjät ovat terveydenhuollossa potilaita kuten muutkin ja heidät on hoidettava asianmukaisesti. Heidän mukanaan on kuitenkin etenkin poliklinikoille tullut vaaratilanteita. Varsinkin kiihottavien aineiden vaikutuksen alaiset tai opiaattivieroitusoireita pelkäävät huumausaineiden käyttäjät voivat käyttäytyä arvaamattomasti.

Marianne Jansson

HUS sai 18 miljoonaa lasten ja nuorten psykiatriaan

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille on myönnetty lähes 18 miljoonaa markkaa lasten ja nuorten psykiatrisiin palveluihin. Muille sairaanhoitopiireille myönnettiin jo aikaisemmin keväällä niiden osuudet vuoden 2000 talousarvioon varatuista 70 miljoonasta markasta. HUS:lta sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin pyysi uuden hakemuksen, koska alkuperäisen hakemuksen katsottiin painottuvan liikaa erikoissairaanhoitoon.

Turvallisuutta ratsastusurheiluun

Ratsuhevonen oli aikaisemmin kulkuväline, huomattavan iskuvoimainen sotakone ja sittemmin elitistinen urheiluväline. Parin viime vuosikymmenen aikana ratsastus on muuttunut kuninkaitten ja kilparatsastajien urheilusta suosituksi liikuntalajiksi, jolla Suomessa on arviolta 100 000 harrastajaa. Suomen Ratsastajainliitossa on 27 000 rekisteröityä ratsastajaa, joista kilparatsastajia on noin 5 000. Oman ratsuhevosen tai ponin omistaminen ei ole nyky-Suomessa harvinaista.

Ilkka Välimäki, Tom Gordin

Säkerhet i ridsporten

Ridhästen var tidigare ett färdmedel, en ytterst slagkraftig krigsmaskin och sedermera ett elitistiskt sportredskap. Under de två senaste årtiondena har ridsporten förvandlats - från en sport för kungar och tävlingsryttare till en populär motionsform som i Finland utövas av uppskattningsvis 100 000 intresserade. Finlands Ryttarförbund har 27 000 registrerade ryttare av vilka c. 5000 är tävlingsryttare. I dagens Finland är det inte ovanligt att äga en egen ridhäst eller ponny.

Ilkka Välimäki, Tom Gordin

Miksi kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on suurentunut?

Kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita on seulottu joukkotarkastuksilla Suomessa 60-luvulta lähtien. Niiden vaikutuksesta kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on pienentynyt 30 vuoden aikana noin viidesosaan. Suomalaista menettelytapaa onkin pidetty malliesimerkkinä hyvin onnistuneesta syöväntorjuntatyöstä. Seulonnassa on monia osatekijöitä, joiden kaikkien pitää onnistua. Ikäluokat on valittava oikein, kutsujen on mentävä perille oikeaan osoitteeseen ja niiden pitää olla oikein muotoiltuja. Näytteenottoon on päästävä helposti ja sen on oltava teknisesti hyvä, näytteen tulkinnan on oltava huolellista ja ammattitaitoista. Jatkotutkimuksiin ja hoitoihin on päästävä nopeasti, ja tulokset on sekä arkistoitava että tilastoitava kattavasti ja luotettavasti. Pienimmillään kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus oli 90-luvun alussa, noin 130 uutta tapausta vuodessa. Hälyttävää on, että 90-luvulla ilmaantuvuus suureni vuoteen 1995 noin 180 tapaukseen, johon se näyttää ainakin toistaiseksi tasaantuneen. Missä vika? Ahti Anttila pohtii mahdollisia syitä Lääkärilehden tässä numerossa.

Tuomo Timonen

Lasten ja nuorten hevosurheiluvammat: Voidaanko loukkaantumisriskiä ennakoida ja ehkäistä?

Lasten ja nuorten ratsastustapaturmat ovat luonteeltaan suhteellisen vakavia. Ruhjeet ja murtumat ovat yleisimpiä vammoja ratsastajalla, joka putoaa hevosen selästä. Eniten loukkaantumisia sattuu aloittelijoille. Kokeneet ratsastajat loukkaantuvat harvemmin, mutta toisaalta heillä halukkuus käyttää asianmukaisia varusteita, kuten kypärää ja ratsastussaappaita, on vähäisempää. Ratsastaja voi loukkaantua myös muulloin hevosten läheisyydessä oleskellessaan. Lääkärin tehtävä hevosurheilussa on vammojen hoidon lisäksi antaa tietoa loukkaantumisriskeistä ja parantaa turvallisuutta ennaltaehkäisevällä neuvonnalla.

Carita Pamilo, Timo Parvinen, Ilkka Välimäki

Kohdunkaulan syövän seulonnan kohdistaminen ja vaikuttavuus

Väestöpohjaisen seulonnan vaikutuksesta kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuolleisuus vähentyivät nopeasti, mutta 1990-luvun lamavuosien jälkeen ilmaantuvuus on taas suurentunut. Seulonnan tarve näyttää siis lisääntyneen. Seulonnan vaikuttavuutta voitaisiin entisestään tehostaa lisäämällä peittävyyttä ja osallistumisaktiivisuutta, erityisesti nuorissa kohdeikäryhmissä. Kunnissa samoin kuin sytologian laboratorioissa tarvitaan yksityiskohtaisempia ohjeita ja laadunvalvontaa. Tulevaisuuden kannalta tär-keää on selvittää, voidaanko syöpälukuja pienentää uusilla seulontamenetelmillä.

Ahti Anttila

Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen jälkeinen sekundaaripreventio

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus on aina suuren riskin toimenpide. Sitä paitsi leikkauksesta huolimatta ateroskleroositauti etenee ja sydänoireet voivat palata ja tautia ilmetä myös muualla, kuten alaraajavaltimoiden ahtaumina. Ohitusleikkauksella joudutaan usein hoitamaan pelkästään oireita, ja vain valikoiduissa tapauksissa sillä voidaan vaikuttaa potilaan ennusteeseen. Siksi ei ole ollenkaan yhdentekevää, miten potilasta seurataan ja hoidetaan leikkauksen jälkeen. Sekundaaripreventiossa hoitotavoitteisiin tulee pyrkiä erittäin intensiivisesti. Tähän tarvitaan usein monimuotoista lääkitystä, säännöllistä seurantaa ja jatkuvaa motivointia.

Silja Majahalme

Mutta keisarillahan ei ole vaatteita...

Vanha satu tulee mieleen, kun hoitaa uusilla masennuslääkkeillä raskaassa psykiatriassa vaikeita masennustiloja. Näyttää siltä, että niillä ei ole tarpeeksi tehoa, vaikka antaisi reilujakin annoksia. Tuntuu siltä, että vaikeasti masentuneet potilaat eivät saa tarvittavaa apua sietämättömässä tautitilassaan. Pelätään sivuvaikutuksia, mutta tosiasiassahan vaikeaa depressiota sairastavat potilaat ovat valmiita syömään vaikka pieniä kiviä päästäkseen masennuksesta irti. Asian kääntöpuoli on sähkösokkihoitojen huomattava lisääntyminen viime aikoina.

Matti Romanov

Lääkkeiden käytön ja ihoreaktioiden kuvauksen sekä kirjaamisen tärkeys myöhemmälle diagnostiikalle

Tarkka kuvaus lääkkeiden käytöstä ja ihoreaktioista sairauskertomuksessa on tärkeää jälkikäteen tehtävien diagnostisten selvitysten kannalta. Virheellisesti tehdyn allergiadiagnoosin kumoaminen voi johtaa osasto-oloissa tehtäviin työläisiin altistustutkimuksiin. Potilaiden penisilliiniallergioiksi käsittämistä tiloista noin 90 % on vääriä arvioita kirjallisuuden perusteella.

Rauno Harvima, Arja Laukkanen, Ilkka Harvima, Rauni Mattila, Antero Hollmén