Arvon mekin ansaitsemme
Neljän vuoden puheenjohtajapestini on loppusuoralla. Olin terveyskeskuslääkäri jo silloin kun minut valittiin ja olen sitä edelleen (vaikkakin juuri nyt palvelen Sotainvalidien Veljesliiton Kyyhkylän kuntoutussairaalassa). Näinä puheenjohtajavuosinani olen parhaani mukaan (ehkä naiviuteen asti) koettanut säilyttää neutraliteetin sillä tavoin, että en ole edustamassa yhtä lääkäriryhmää varsinkaan toista porukkaa vastaan, vaan nimenomaisesti olen pyrkinyt olemaan koko ammattikunnan ja samalla koko terveydenhuollon asialla. Nyt kun olen jättämässä puheenjohtajan tehtävän ja liiton valtuuskunnan vaalitkin on juuri käyty, aion lausua muutaman subjektiivisen käsityksen perusterveydenhuollosta; samalla kuitenkin vilpittömästi koen, että nämä näkemykset ovat sekä potilaan, sairaalakollegan että veronmaksajan parhaaksi.
