Liikunta auttaa mielenterveyspotilaita Ohjaajan asema riippuu hoitoyhteisön asenteesta

Liikunnan harrastus toi mielenterveyspotilaille monia positiivisia asioita kokemus- ja tunnetasolla, vaikka mitattu fyysinen kunto ei kohentunutkaan samassa tahdissa. Avohoidossa olevien potilaiden liikuntatottumuksia ja fyysisen kunnon sekä psyykkisen hyvinvoinnin muutoksia seurattiin 5-9 kuukauden pituisen liikuntaperiodin alussa ja lopussa. Tutkimus toteutettiin yhdeksällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Passiivinen tupakointi merkittävä lapsuuden astman riskitekijä

Euroopan unionin alueella on noin 180 miljoonaa tupakoitsijaa, ja arvioidaan, että noin 80 % yli 15-vuotiaista altistuu päivittäin ympäristön tupakansavulle. Allergia- ja astmaliiton seminaarissa kerrottiin, että tupakoivista vanhemmista noin 25 % altistaa 1-6-vuotiaita lapsiaan kodeissa tupankansavulle Suomessa, vaikka lainsäädännön avulla on saatu muuten passiivista tupakointia vähenemään. Suomalaisten tupakointi on asukaslukuun nähden vähäisintä Euroopassa. Miehistä runsas neljännes polttaa joka päivä, naisista taas 20 %.

Ulla Toikkanen

Ruotsiin Pohjoismaiden ensimmäinen korkeimman turvatason laboratorio

Ruotsin Smittskyddsinstitutet on rakentanut Pohjoismaiden ensimmäisen korkeimman turvatason laboratorion. P4-tason laboratorioita on maailmassa kaikkiaan viitisentoista, Euroopassa viisi. Niissä käsitellään mm. vaarallisimpia verenvuotokuumeiden aiheuttajia, kuten Ebola-virusta. Uuden laboratorion seinät, katot ja lattiat ovat terästä, ikkunat panssarilasia. Sisäänkäynti neljän oven kautta on koodisuojattu. Suojelupoliisi SÄPOn valvoma henkilökunta työskentelee painepuvuissa, joihin hengitysilma johdetaan katosta tulevista letkuista.

Patologian laatutunnus myönnetty

Suomen Lääkäriliiton laatuneuvosto on myöntänyt IAP:n (International Academy of Pathology) laadunvarmistustyöryhmän lausunnon perusteella patologian laatutunnuksen Hatanpään Sairaalan Patologian yksikölle 12.10.-31.12.2000 väliseksi ajaksi. Laatutunnuksen mukaisena toimialana on histopatologia, sytologia ja obduktiot.

Onnistuuko Laitila säästämään ohjeillaan?

Laitilan kaupunki pääsi valtakunnallisiin otsikoihin saakka yrittämällä säästää erikoissairaanhoidon kuluissaan. Kaupunki päätti, että keinonivelpotilaiden leikkaukseen lähettämistä siirretään ensi vuoteen, mikäli toimenpidettä ei luokitella kiireelliseksi. Miksi tällaisiin keinoihin ryhdyttiin, johtava lääkäri Heikki Uljas Laitilan-Pyhärannan terveyskeskuksesta?

Ulla Järvi

Psykiatrian rakennemuutos epäonnistui - on korjaavan jälkihoidon aika

Erikoissairaanhoitolakia valmisteltiin yli 20 vuotta. Kun laki lopulta astui voimaan 1991, sen keskeisin tavoite oli toteuttaa psykiatrian rakennemuutos yhdentämällä aiemmin erillislakiin perustunut psykiatrinen hoitojärjestelmä hallinnollisesti muuhun erikoissairaanhoitoon. Integroidun sairaanhoitopiirin hallinnon uskottiin pystyvän poistamaan psykiatrisen hoidon voimavarojen jälkeenjääneisyys. Mielenterveyslaki sääti rakennemuutoksen keskeiset sisällölliset tavoitteet: avohoidon tulee olla ensisijaista ja mielenterveyspalvelujen tulee muodostaa toiminnallinen kokonaisuus.

Kari Pylkkänen

Strukturomvandlingen inom psykiatrin gick snett - nu behövs korrigerande efterbehandling

Lagen om den specialiserade sjukvården bereddes i över 20 år. När den slutligen trädde i kraft år 1991 vara det huvudsakliga syftet att genomföra en strukturomvandling genom att administrativt koppla samman det psykiatriska vårdsystemet, som tidigare baserats på en särskild lag, med den övriga specialiserade sjukvården. Man räknade med att en integrerad administration inom sjukvårdsdistrikten skulle undanröja eftersläpningen gällande resurserna inom den psykiatriska vårdsektorn. I mentalvårdslagen stadgades de centrala innehållsmässiga målen för den strukturella förändringen: öppenvården bör prioriteras och mentalvårdstjänsterna ska bilda en fungerande helhet.

Kari Pylkkänen

Kohti sairaalainfektioiden aktiivisempaa seurantaa

Infektioiden parantunut hallinta on luonut 150 viime vuoden aikana edellytykset nykyaikaiselle sairaalahoidolle ja uusien hoitomenetelmien, kuten tekonivelleikkausten, sydänkirurgian, elinsiirtojen, tehohoidon ja monien sairauksien sytostaattihoidon käyttöönotolle. Infektioiden hallintaan ovat vaikuttaneet eniten mikrobiologian kehittyminen, aseptisen tekniikan omaksuminen, mikrobilääkehoito ja 40 viime vuoden aikana voimakkaasti kehittynyt infektioiden torjuntatyö sairaaloissa.

Pekka Kujala, Soile Hellstén

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset

Veriviljelypositiivisten sairaalainfektioiden ilmaantuvuus Suomessa oli valtakunnalliseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistuneissa sairaaloissa samaa tasoa kuin Euroopan muissa maissa ja Yhdysvalloissa. Staphylococcus aureuksen, enterokokkien ja hiivojen osuus oli kuitenkin pienempi ja niiden mikrobilääkeherkkyys parempi. Suurin osa infektioista oli primaarisia, ja kahdessa kolmasosassa altistavana tekijänä oli keskuslaskimokatetri. Valtakunnalliset suositukset keskuslaskimokatetreihin liittyvien infektioiden torjunnasta helpottaisivat sairaaloiden omien ohjeiden laatimista.

Outi Lyytikäinen, Jukka Lumio, Hannu Sarkkinen, Elina Kolho, Petri Ruutu, Valtakunnallisen Sairaalainfektio-Ohjelman (Siro) Seurantaryhmä

Liikkuvuusmittaukset selkärankareumassa

Selkärankareuman seurannassa ja hoidon vaikuttavuutta arvioivissa tutkimuksissa on liikelaajuuksien mittauksia käytetty hyvin vaihtelevasti, joten tulosten vertailu on ollut vaikeaa. Liikkuvuusmittojen käyttökelpoisuutta rajoittaa myös vertailu- ja normaaliarvojen puuttuminen. Selkärankareuman ja muiden spondylartropatioiden pitkäaikaisseurantaan ja lyhytkestoisten hoitotutkimusten arviointiin annetaan tässä tutkimuksiin perustuvat suositukset selän liikkuvuusmittausten yhtenäistämiseksi. Mittausten laajentaminen varhaisdiagnostiikassa ei tosin perustu tutkimustuloksiin, vaan ennen kaikkea seurannan tarpeisiin.

Jorma V. Viitanen