Voiko ikäihmisen psyykenlääkitystä keventää?

Ikääntyneet käyttävät kaikkia psyykenlääkkeitä selvästi yleisemmin kuin muut ikäryhmät. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat käyttävät psyykenlääkkeitä jopa yleisemmin kuin verenkiertoelinsairauksien lääkkeitä. Erilaisten haittavaikutusten ja interaktioiden vaara kasvaa iän ja lääkemäärän karttuessa. Pitkäaikaislääkkeiden, erityisesti psykofarmakoiden tarve ja annostus olisi arvioitava vähintään vuoden välein ja tarpeettomiksi katsotut lääkehoidot tulisi lopettaa.

Sirpa Hartikainen, Tarja Linjakumpu, Timo Klaukka

HIV ei tarttunut ihmiseen poliorokotteessa?

Tiedeyhteisössä on sitkeästi säilynyt teoria, että HIV tarttui ihmiseen simpanssista poliorokotekokeilussa, jota tehtiin Afrikassa mm. Belgian Kongossa 1950-luvun lopulla. Nyt kaksi eurooppalaista ja yksi amerikkalainen rokotelaboratorio ovat tutkineet amerikkalaisen Wistar Instituutin kehittämän poliorokotteen näytteitä, joita on säilytetty tähän päivään asti. Rokotenäytteistä ei löytynyt merkkejä HIV:sta, simpanssin DNA:sta tai SIV:sta (simian immunodeficiency virus), jonka on epäilty infektoineen rokotevalmistuksessa käytetyt simpanssin solut. Tehtyjen uusien testien katsotaan romuttavan em. tarttumisteorian. Epäilevät Tuomaat ovat kuitenkin kiirehtineet toteamaan, että poliorokotteen kaikista valmistuseristä ei liene säilytetty näytteitä, joten tarttuminen simpanssista saattaisi sittenkin olla totta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi epilepsialääke EU-maihin

Uusi epilepsialääke, pyrrolidonijohdos levetirasetaami (Keppra, UCB Pharma) on saanut myyntiluvan EU-maissa ja siten myös Suomessa. Se on ollut käytössä jo muutamia kuukausia Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Yli 900 potilaalla Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa 28-41 % potilaalla saatiin epilepsiakohtaukset vähenemään, kun hoitoon lisättiin levetirasetaami. Aineen tarkkaa vaikutusmekanismia epilepsiakohtauksien estossa ei tunneta, mutta sillä ei ole metabolisia yhteisvaikutuksia muiden epilepsialääkkeiden kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Olisiko sinulla aikaa? Ajatuksia ajasta, ajattomuudesta ja kiireestä

Aika näyttää, kuten monet muutkin luonnonvarat, epätasaisesti jakautuneelta yhteiskunnassa. Monilla on sitä aivan liian vähän, toisilla taas liikaakin. Työttömyys tai eläkkeelle siirtyminen saattavat aikaansaada ainakin tilapäisen ongelman: miten täyttää mielekkäällä tavalla vapautuva aika. Työkyvyttömyyseläkehakemuksissa yksi yleisimpiä huolen aiheita on eläkkeen hakijan kokema kiire ja stressi. Nämä taas kanavoituvat herkästi erilaisiin somaattisiin, psykosomaattisiin ja psyykkisiinkin oireisiin, jotka saattavat viedä lääkärin huomion pois perusongelmasta - potilaan elämän hallinnan puutteesta ja vaikeudesta hahmottaa aikaansa oikealla tavalla. Paradoksaalisesti kylläkin samalla kun on kehitetty yhä enemmän aikaa säästäviä laitteita (PC:t, astianpesukoneet, mikroaaltouunit jne.), on ihmisten kiire lisääntynyt. Aikaa ei voi kuitenkaan säästää, aikaa voi vain käyttää, kukin tavallaan.

Hans Fredriksson

Lääninoikeuslääkäri Antti Jääskeläinen pohtinut Turun huumaavaa mainetta: Nuori kuolee huumeisiin - mikä onkaan kuolinsyy?

Turun parin vuoden takainen huumekuolemien aalto hätkähdytti Varsinais-Suomen lisäksi koko maata. Ne olivat yksi sysäys mm. korvaushoidon laajentamiselle. Kun nuori ihminen kuolee huumausaineiden yliannostukseen pitää kysyä, mikä on syy ja mikä seuraus.

Ulla Järvi

Lääkäri tiimin kehittäjänä - esimerkki vanhustenhuollosta

Lääkärit toimivat enenevästi työyhteisöittensä tiimien vetäjinä ja jäseninä. Tiimi on aina parhaimmillaan enemmän kuin jäsentensä summa. Hyvä yhteistyö tiimissä ei kuitenkaan synny itsestään, vaan vaatii vetäjiltään tietoista kehittämistä sekä ryhmäilmiöiden ymmärtämystä. Tärkeimpien yhteistyön esteiden poistaminen vaatii työn rakenteiden selkeyttämistä: toimintaperiaatteiden ja päätöksentekoprosessien määrittelyä, johtajan aseman vahvistamista sekä erilaisuuden ja erityisosaamisen hyväksymistä tiimissä.

Kaisu Pitkälä, Monica Niemi

Psykiatrisen hoidon järjestämisestä ja resursseista 1990-luvulla

Mielenterveyspalvelut ja siinä psykiatrinen palvelujärjestelmä muuttuivat olennaisesti 1990-luvulla. Kunnat järjestävät psykiatrisen avohoitonsa enenevässä määrin terveyskeskusten toimintana, joskin vielä enemmistö kunnista järjestää sen sairaanhoitopiirin toimintana. Psykiatrisen henkilöstön kokonaismäärä on vähentynyt 1990-luvulla, myös avohoitohenkilöstön. Lasten- ja nuorisopsykiatrian henkilöstö on lisääntynyt. Alueelliset erot ovat suuret.

Timo Tuori, Irma Kiikkala, Ville Lehtinen

Voiko lääkäri olla aina myötätuntoinen?

Vuosia sodan jälkeen tuli Yhdysvalloissa juutalaista syntyperää olevan lääkärin potilaaksi Natsi-Saksan kannattajiin kuulunut nainen. Tuntematta lääkärin etnistä taustaa potilas ilmaisi avoimesti halveksuntansa juutalaisia kohtaan. Lääkäri koki naisen vihamielisen asenteen erityisen loukkaavana eikä heti paljastanut taustaansa, vaikka normaalisti ilmaisi potilaille eriävän mielipiteensä, jos nämä väheksyivät muita kansallisuuksia. Kirjoituksessa pohditaan hyvän potilas-lääkärisuhteen elementtejä - luottamusta, kunnioitusta ja myötätuntoa - joita tässä tapauksessa ei saavutettu.

Renate G. Justin

Lääketieteen ja ihmisoikeuksien yhtymäkohtia

Ihmisoikeuksia käsitteleviä artikkeleita on viime vuosina esiintynyt yhä enemmän lääketieteellisissä tietokannoissa. Yleensä lääkärit joutuvat tekemisiin ihmisoikeusasioiden kanssa joko potilaidensa kautta tai esim. puolustaessaan omia ammattieettisiä periaatteitaan. Joistakin maista, kuten esim. Etelä-Afrikasta tunnetaan myös tapauksia, joissa lääkäri on ollut osallisena ihmisoikeusrikkomuksissa.

Minna-Kaisa Auvinen

Lääketieteen filosofiaa Krakovassa

Lääketieteen filosofian toinen maailmankongressi pidettiin Krakovassa 23.-26.8.2000. Idylliseen Krakovaan oli saapunut yli 200 lääketieteen filosofian ystävää joka puolelta maailmaa. Suomesta oli paikalla yhdeksän asianharrastajaa.

Risto Koskinen