Pharmaca Fennican uusi päätoimittaja Mari Renlund: Sähköisen Pharmaca Fennican kehittäminen on tulevaisuuden haaste

Pharmaca Fennica -tuoteperheelle tuli tänä syksynä ensimmäistä kertaa oma päätoimittaja, noin kaksi kuukautta sitten työnsä Lääketietokeskuksessa aloittanut proviisori Mari Renlund.

Ulla Toikkanen

Terveysvaikutusten arviointi

Terveysvaikutusten arvioinnin (TVA) tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida ennakolta systemaattisesti miten ehdotettu hanke, ohjelma tai politiikka vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin elää hyvää elämää fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terveenä.

Riitta Savolainen-Mäntyjärvi

KIRJE YHDYSVALLOISTA

Viime vuoden lopulla National Institute of Health (NIH) määritteli suuntaviivat apurahoista ihmisalkion kantasolujen käyttöön lääketieteellisessä tutkimuksessa. Elokuun lopulla julkaistujen lopullisten ohjeiden mukaan NIH voi myöntää varoja tutkimuksiin, joissa käytetään viikon ikäisistä alkioista saatuja erilaistumattomia soluja. Valtion rahoitusta ei kuitenkaan voi käyttää näiden solujen poistamiseen eikä myöskään alkioiden lopulliseen tuhoamiseen, vaan nämä tehtävät lankeavat yksityisen rahoituksen turvin toimiville tutkijoille. Näin kierretään kongressin aiempi päätös, jonka mukaan julkisia varoja ei saa käyttää hedelmöitetyn munasolun tuhoamiseen.

Tuula Fabrizio

Mikä olisi ideaalinen Internet?

Suuret levymuistit muuttavat tasapainoa Internetin ja paikallisten tietokoneiden työnjaossa.

Erkki Karjalainen

Aspergerin oireyhtymän nykykäsitys

Itävaltalainen lastenlääkäri Hans Asperger kuvasi vuonna 1944 joukon poikia, joilla normaaliin älykkyyteen liittyi merkittävä vastavuoroisen sosiaalisen kommunikaation häiriö, stereotyyppisiä ja jäykkiä kiinnostuksen kohteita sekä yliälyllistävä suhtautuminen maailmaan. Hän kutsui tilaa autistiseksi psykopatiaksi. Aspergerin työ tuli tunnetuksi englanninkielisessä maailmassa vasta vuonna 1981 Lorna Wingin luotua käsitteen Aspergerin oireyhtymä kuvaamaan niitä autistisia potilaita jotka eivät sopineet Kannerin infantiilin autismin kuvauksiin. Aspergerin oireyhtymä hyväksyttiin itsenäiseksi diagnoosiksi DSM IV-luokitukseen 1994 ja ICD-10:een 1993. Tämän jälkeen aihetta käsittelevä kirjallisuus on eksponentiaalisesti kasvanut.

Pekka Tani

Kuka vastaa mielenterveyspalveluiden riittävyydestä?

Suomi on pitkään ollut eräänlainen musta maa mielenterveyshäiriöiden kroonistumisesta ja psyykkisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyden korkeiden tilastonumeroiden valossa. Eläköitymisen ja työkyvyttömyyden virran suunta on ehdottomasti saatava muutetuksi. Tämä on haaste ja kollektiivinen vastuu, joka lankeaa meille kaikille, kirjoittavat Ranan Rimón ja Reijo Laitinen.

Ranan Rimón, Reijo Laitinen

Pyövelit, ruumisvarkaat ja murhamiehet hankkivat vainajia anatomeille

Anatomiasta oli tullut 1300-luvun alussa tiede, joka muodosti perustan kaikelle lääketieteen opetukselle. Vaikeutena oli tutkimuskohteiden puute, sillä kristillinen kirkko ei hyväksynyt ruumiin leikkelyä sen paremmin ruumiin kuin sielunkaan kannalta. Vain rikoksen kautta sielunsa kadottaneiden ihmishylkiöiden ruumiita oli luvallista avata, siis niiden jotka olivat ansainneet kuolemansa hirttämällä tai tehneet itsemurhan.

Arno Forsius

Rintarauhaskirurgia, yleiskirurgia ja gastroenterologia - entäs kirurginen onkologia?

Juhani Kellosalo kommentoi Karl von Smittenin, Tiina Jahkolan, Erkki Nylamon sekä Rauni Saariston pääkirjoitusta (SLL 36/2000) ja toteaa ettei rintarauhaskirurgia ainakaan gastroenterologiaan kuulu (SLL 41/2000).

Mikael Victorzon

Hyvä kouluterveydenhuolto ja sen edellytykset

On erinomainen asia, että Ulla Mattelmäki tarttui (SLL 42/2000, s. 4310) laatimiimme Hyvän kouluterveydenhuollon edellytyksiin (SLL 39/2000, s. 3940-3941), vaikka onkin harmillista, että kannanottoa voidaan ymmärtää niin väärin kuin hän teki. Tilanpuutteen vuoksi puutun tässä vain muutamiin Mattelmäen kirjoituksen väärinymmärryksiin.

Elina Hermanson

Oikea normitus hyvän kouluterveydenhuollon toimivuuden edellytyksenä

Ulla Mattelmäen kannanottoon Hyvän kouluterveydenhuollon edellytyksistä (SLL 42/2000, s. 4310) haluaisimme kouluterveydenhoitajina tuoda muutaman näkökulman käytännön työstä.

Erja Korteniemi-Poikela, Salme Ruski