Sprinklerit myös vanhusten suojaksi

– Palvelutalot on suunniteltu yleensä ihan normaalien asuntomääräysten mukaisesti, esimerkiksi poistumismahdollisuuksien suhteen. Silloin lähtökohtana on, että ihmiset pystyvät itse poistumaan asunnoistaan tulipalon syttyessä. Nyt palvelutaloissa kuitenkin asuu paljon niin huonokuntoisia ihmisiä, että järjestelmä ei toimi, jolloin koko turvallisuusjärjestelmä tavallaan romahtaa, sanoo Tampereen johtava palotarkastaja Seppo Männikkö. Hän toimii Maaningan palon tutkintalautakunnan varapuheenjohtajana. Männikkö muistuttaa, ettei esimerkiksi Maaningalla yksikään asukas tullut pois palavasta rakennuksesta täysin itsenäisesti.

Varusmiesten kunto on heikentynyt selvästi

Puolustusvoimien mukaan varusmiesten fyysinen kunto kohentuu palveluksen aikana lähes kymmenellä prosentilla. Pääesikunnan selvitysten mukaan varusmiesten lihaskunto paranee keskimäärin tyydyttävästä hyvään ja 12 minuutin juoksutestin tulos kohentuu 200–250 metrillä.

Palveluseteliä haluttaisiin kokeilla jo ensi vuonna

– Olemme keskustelleet asiasta ja todenneet, että kannattaa pohtia, onko kokeilun toteuttamiseen mahdollisuuksia. Mitään käytännön etenemistä asiassa ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut, toteaa hallitusneuvos Pekka Järvinen. Kuntaliiton kokeilumallissa palveluseteliä käytettäisiin erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi. Setelillä voisi hankkia tiettyjä, erikseen määriteltyjä hoitoja joko yksityiseltä tai julkiselta tuottajalta, myös toisen sairaanhoitopiirin alueelta.

Suomessa ei tiedetä, mitä narkomaaneille pitäisi tehdä Hoidetaanko huumeidenkäyttäjät kadulla vain korvessa?

Stakes arvioi Suomessa olevan noin 30 000 säännöllisesti huumeita käyttävää ihmistä ja perustaa arvionsa vuoden 1998 eri tilastoihin. Monet pitävät lukua raskaasti aliarvioituna. Oleellista ei kuitenkaan ole narkomaanien lukumäärä, vaan se, ettei heille ole riittävästi palveluita, ja niidenkin sisällöstä riidellään.

Ulla Järvi

Erikoistutkija Pekka Hakkarainen: Narkomaanin ainut ongelma ei ole huume

Stakes antaa viime viikolla julkistetussa raportissaan aika synkeän kuvan suomalaisen huumehoidon tilasta.

Ulla Järvi

YK:n AIDS-ohjelma hakee apua Venäjän epidemian hillitsemiseksi

HIV-tartuntojen määrä on Venäjällä kasvanut nopeasti. Virallista arviota 130 000:sta tartunnan saaneesta pidetään selvästi liian pienenä. Pietarissa vuonna 1999 tartunnan esiintyvyydeksi suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa todettiin 12 %, mutta puoli vuotta myöhemmin se oli jo 19 %.

Jonotalkoot TAYS:n lastenklinikassa

TAYS:n lastenpoliklinikassa on aloitettu puoli vuotta kestävät jonojen lyhennystalkoot. Tavoitteena on lyhentää keskimäärin neljän kuukauden mittaisiksi pidentyneet yleispediatriset jonotusajat keskimäärin kuuteen viikkoon.

Sprinklerit myös vanhusten suojaksi

Palvelutalojen paloturvallisuusvaatimuksia pitäisi arvioida uudelleen, katsoo Maaningan viime joulukuista vanhusten palvelutalon paloa tutkinut lautakunta.

Ajanvarausjonot pitenevät Helsingin terveyskeskuksissa

Jonot ajanvarausvastaanotoille ovat alkaneet pidentyä Helsingin itäisessä ja koillisessa terveyskeskuksessa. Koillisella alueella pääsyä omalääkärin ajanvarausvastaanotolle joutuu usein odottamaan 2-3 viikkoa, monilla itäisen terveyskeskuksen alueilla 2-4 viikkoa.

Kari Eskolalle Konrad ReijoWaaran palkinto

Keuruulainen terveyskeskuslääkäri Kari Eskola sai Duodecim-seuran tämänvuotisen Konrad ReijoWaaran palkinnon. Palkintolautakunnan perusteluissa Eskola todetaan ansioituneeksi ja pidetyksi käytännön lääkäriksi, tutkijaksi, opettajaksi ja kirjoittajaksi. Kari Eskola on toiminut Keuruun-Multian terveyskeskuksessa vuodesta 1973. Hän on osallistunut mm. Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opintouudistukseen, jossa opetussuunnitelma rakennettiin ongelmalähtöisen oppimisen pohjalle. Eskola tunnetaan nasevana kirjoittajana, jonka tekstejä on julkaistu lehdissä ja oppikirjoissa, ja hän on osallistunut sarjakuvakäsikirjoituksen tekoonkin.