Äidin hyperkolesterolemia jatkuu lapsen ateroskleroosina

Äidin raskaudenaikainen hyperkolesterolemia lisää sikiöllä todettavia valtimoiden seinämien rasvajuosteita, joita pidetään varhaisimpina ateroskleroosin ilmentyminä. Ilmiön myöhempää merkitystä selvitti Kalifornian yliopistossa tehty tutkimus todella harvinaisella tutkimusaineistolla. Aortan seinämän rakenne ja erityisesti ateroskleroottisen löydöksen laajuus tutkittiin nimittäin 156:lta traumaattisesti tai muusta kuin ateroskleroosiin liittyvästä syystä kuolleelta 1-13 vuotiaalta lapselta. Lasten äitien raskaudenaikainen kokonaiskolesterolitaso tiedettiin.

Pertti Kirkinen

Alaraajan laskimotromboosin ja keuhkoembolian esto enoksapariinilla

Kirurgiassa on jo vuosien ajan ollut rutiinia laskimotukosten estäminen leikkausten yhteydessä eri tavoin, mm. hepariinivalmisteilla. Jokin aika sitten julkaistiin monikansallinen MEDENOX-tutkimus, jossa selvitettiin sairaalan vuodeosastolle lähinnä sisätautialaan kuuluvasta syystä (mm. NYHA III-IV -luokan sydämen vajaatoiminta, hengitysvajaus, akuutti infektio, reumaoireet tai tulehduksellinen suolistosairaus) joutuneiden 1 102 potilaan alaraajatrombin estomahdollisuuksia enoksapariinilla (40 mg/pv, 20 mg/pv tai lume). Ensisijaisesti tarkasteltiin tromboosin kehittymistä 1-14 vuorokauden kuluessa hoidon alusta. Laskimotukosdiagnoosi tehtiin lähinnä venografialla. Seuranta ulottui 110 vrk:n päähän.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vanhusten astma edelleen alidiagnosoitu

Suomessa ehkä lienee toisin, mutta uudella mantereella vanhusten astma on edelleen puutteellisesti diagnosoitujen ja hoidettujen sairauksien joukossa. Tämä ilmeni 4 581:n yli 65-vuotiaan henkilön kyselytutkimuksessa, johon liitettiin spirometria sekä PEF-seuranta ja lääkkeiden käytön rekisteröinti. Otoksesta 4 % ilmoitti sairastavansa astmaa, mutta yhtä monella oli selviä astman oireita ilman diagnoosia. Niistäkin, joilla oli selvä astmadiagnoosi, 39 %:lta puuttui lääkitys, sympatomimeettia käytti 40 % ja vain 30 %:lla oli hoidossa mukana hengitettävä kortikosteroidi. Chest 1999; 116:603-613

Hannu Puolijoki

Punaviini lisää sepelvaltimoiden virtausreserviä

Sepelvaltimoissa virtaavan veren määrä vaihtelee tarpeen mukaan ja virtausreservin mittaamiseen löytyy keinonsa, nimittäin ultraäänitekniikka. Kymmenen terveen vapaaehtoisen virtausreservi tutkittiin ennen votkapaukkua, Chablis-valkoviiniannosta ja Chateau Beycehevelle -punaviiniannosta ja puolen tunnin kuluttua niiden jälkeen. Maksimaalinen stimuloitu koronaarivirtaus näiden farmakologisten manipulaatioiden jälkeen oli 65 cm/s, 56 cm/s ja 85 cm/s. Ero punaviiniryhmässä lähtötasoon oli mitä merkitsevin (p = 0,0016), eikä vastaavaa eroa ollut muissa ryhmissä. Ehkäpä punaviinissä on spesifinen sepelvaltimoita ja sydämen mikrosuonia relaksoivia substansseja. Lancet 1999;354:1002

Robert Paul

Beetasalpaajien asema sydämen vajaatoiminnan hoidossa selkiytyy

Beetasalpaajien asema sydämen vajaatoiminnan hoidossa on ollut hieman kiistanalainen tähän vuoteen saakka. Kaksi tuoretta tutkimusta tuovat vahvaa lisänäyttöä näiden lääkkeiden hyödyllisyydestä. Aivan kaikille sydämen vajaatoimintaa sairastaville ei hoitoa nykytiedon perusteella kuitenkaan kannata käynnistää.

Hannu Leinonen

Sydämen vajaatoiminta on ikääntyneiden tauti

Sydämen vajaatoiminta on potilasmäärältään suurimpia kansantautejamme. Sairaus on kuitenkin Kelan rekisteritietojen mukaan vähenemässä. Sydämen vajaatoiminta on tyypillisesti ikääntyneiden naisten tauti, ja sitä todetaan muuhun maahan verrattuna poikkeuksellisen paljon Pohjois-Suomessa.

Timo Klaukka

Mitä lonkkaproteesia tulisi käyttää ja mitä ei? Systemoituun kirjallisuuskatsaukseen perustuva selvitys

Englannin terveydenhuollon teknologian arviointikeskus (National Coordinating Centre for Health Technology Assessment) julkaisi viime vuoden lopulla systemoidun kirjallisuuskatsauksen, jonka tarkoituksena oli selvittää mitä lonkkaproteesimalleja voi näyttöön perustuen suositella käytettäväksi. Taustalla oli huoli siitä, että Englannissa, jossa lonkkaproteesileikkauksia tehdään noin 40 000 vuodessa (uusintaleikkauksia 13 %), on rutiinikäytössä jo yli 60 erilaista proteesimallia ja uusia tulee markkinoille kiihtyvällä tahdilla. Sama huoli on viime aikoina tullut voimakkaasti esille myös Suomessa ja asiasta on käyty laajaa julkistakin keskustelua.

Seppo Seitsalo, Pekka Paavolainen

Propofolin ja sevofluraanin sekä esilääkityksen vaikutus anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla

Kitarisan poisto on yksi yleisimmistä leikkaustoimenpiteistä lapsilla. Näistä suurin osa tehdään nykyään päiväkirurgisesti. Lasten selviytyminen samana päivänä kotiin leikkauksen jälkeen riippuu oleellisesti käytetyistä nukutusaineista ja -menetelmistä. Tutkimuksen päämääränä oli tutkia kahden uuden anestesia-aineen, suonensisäisesti annettavan propofolin ja hengitettävän sevofluraanin sekä esilääkityksen (midatsolaami) vaikutusta anestesiasta toipumiseen pienillä lapsilla. Tarkoituksena oli verrata uusia anestesia-aineita perinteisiin, tiopentaaliin (laskimoanesteetti) ja halotaaniin (inhalaatioanesteetti) sekä selvittää ne tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat toipumiseen ja kotiinlähtöön lyhyen päiväkirurgisen anestesian jälkeen.

Hanna Viitanen

Päihteiden ongelmakäyttö ja itsemurha

Päihteiden käyttöön liittyviä psykiatrisia häiriöitä tiedetään esiintyneen toteutuneissa itsemurhissa 15-56 %:ssa tapauksista ja ne ovat mielialahäiriöiden ohella yleisimpiä diagnostisia löydöksiä itsemurha-aineistoissa. Näihin häiriöihin liittyviä erityispiirteitä tai hoitoon liittyviä seikkoja itsemurhan tehneillä ei kuitenkaan hyvin tunneta, eikä päihtymystilan suorasta vaikutuksesta itsemurhatapahtumaan ole juurikaan tutkimustietoa.

Sami Pirkola

CYP1A1:n aktivaation mahdollista osuutta hyvänlaatuisen kasvaimen synnyssä ja kasvussa

Kohdun sileälihaskasvaimet ovat tavallisimpia naisilla esiintyviä kasvaimia, joiden aiheuttamat oireet sekä kasvaimien operatiivinen hoito aiheuttaa merkittävää naisten sairastavuutta. Myoomien kasvun tiedetään olevan riippuvaista munasarjojen tuottamista hormoneista, kuitenkin niiden synty ja kehitys ovat edelleen vaillinaisesti tunnettuja. Eksogeenisten tekijöiden osuutta näiden kasvainten etiologiaan tai kasvuun myötävaikuttavina seikkoina on tutkittu hyvin vähän.

Sirpa Rintala