Aihetta optimismiin - kriittisyys mikrobilääkkeiden käytössä lisääntyy

Bakteerien vastustuskyky antibiooteille on tämän vuosikymmenen aikana kasvanut maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. EU-maat ovat lähteneet vakavasti liikkeelle kehityssuunnan muuttamiseksi. Viime vuoden syyskuussa Kööpenhaminassa pidetty The Microbial Threat -kongressi analysoi tilannetta monipuolisesti ja korosti pikaisten toimenpiteiden tarvetta sekä laati jäsenmaille esityksen tavoitteiksi ja toimintasuunnitelmaksi. Tänä keväänä EU:n tieteellinen johtokomitea (Scientific Steering Committee) piti omassa raportissaan ensisijaisen tärkeänä mikrobilääkkeiden käytön monitorointia ja niitä toimenpiteitä, joilla tehostetaan mikrobilääkkeiden käyttöä.

Jussi Huttunen

Anledning till optimism - ökad kritisk hållning vid användning av antimikrobika

Bakteriell antibiotikaresistens har under innevarande decennium utvecklats till ett globalt problem. EU-länderna har gjort en seriös ansats för att bryta denna trend. Under kongressen The Microbial Threat som ägde rum i Köpenhamn i september i fjol analyserades situationen ur flera infallsvinklar, man framhävde behovet av snabba åtgärder samt skisserade förväntade mål och en handlingsplan för medlemsländerna. I våras anförde EU:s veten-skapliga styrkommitté (Scientific Steering Committee) i sin rapport att övervakning av hur av antimikrobiella medel används och åtgärder för att effektivisera användningen av antimikrobika är av yttersta vikt.

Jussi Huttunen

Lisätyösopimus on tehty - voidaanko suoritepalkkauksessa edetä?

Työnantajilla oli 1990-luvun alussa sairaaloissa ja yleensä erikoissairaanhoidossa halu ostaa lisää suoritteita ja lisää työaikaa. Tämän takia rakennettiin lisätyöjärjestelmä. Jo silloin tavoitteena oli kuitenkin saada sama suoritepohjainen järjestelmä käyttöön erikoismaksuluokassa ja tutkia mahdollisuutta järjestelmän käyttöön myös perustyöaikana. Viimeksi mainittuun liittyen suoritepalkkaus oli parilla viime kierroksella liiton tavoitelistan kärkipäässä.

Mikko Kangas Timo Kaukonen

Fentanyylilaastari kroonisen syöpäkivun hoidossa

Depotlaastarin avulla annettava fentanyyli on uusi vaihtoehto opioidilääkitystä vaativan kroonisen syöpäkivun hoitoon. Sen soveltuvuutta arvioitiin avoimessa kontrolloimattomassa monikeskustutkimuksessa. Kivunlievityksessä oli mahdollista siirtyä suun kautta annetusta opiaattilääkityksestä fentanyylilaastariin, kunhan huomioitiin depotlaastarin vaikutuksen hidas alku. Potilaat arvostivat laastarilääkityksen helppoutta. Fentanyyli näytti aiheuttavan vähemmän ummetusta kuin morfiini tai oksikodoni. Fentanyylilaastarilääkitystä suositellaan nykyään yleisesti tilanteissa, joissa tavanomainen kipulääkitys suun kautta ei onnistu tai muista opiaateista aiheutuu hankalia haittavaikutuksia.

Timo Leino, Eero Vuorinen, Raija Asola, Pentti Koistinen

Laktoosirasituskokeen vaihtelevat käytännöt - kyselytutkimuksen tulokset suomalaisista terveyskeskuksista

Suomalaisista lähes joka viidennellä on hypolaktasia, toisin sanoen heillä ohutsuolen laktaasientsyymin aktiivisuus tai sen määrä on vähäinen. Osa saa suolisto-oireita nautittuaan laktoosia eli maitosokeria sisältäviä tuotteita. Potilaat hakeutuvat terveyskeskukseen vatsavaivojen vuoksi, ja osalla heistä todetaan laktoosi-intoleranssi. Terveyskeskuksissa ei ole yhtenäistä käytäntöä laktoosirasituskokeen tekemisessä ja tulosten tulkinnassa. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että eri terveyskeskuksissa on huomattavia eroja potilaille annettavissa ohjeissa, glukoosin viitearvoissa ja suolisto-oireiden seurannassa. Kirjoittajat ehdottavat yhtenäistä ohjeistus- ja seurantakäytäntöä tulosten luotettavuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi.

Katri Peuhkuri, Heikki Vapaatalo, Riitta Korpela

Antibiootteja määrätään entistä harkitummin MIKSTRA-ohjelman ensimmäisiä tuloksia

Mikrobilääkkeiden käyttö on vähentynyt viime vuosina. MIKSTRA-ohjelman ensimmäinen tiedonkeruu osoittaa, että terveyskeskuslääkärit määräävät niitä entistä kriittisemmin. Uusimpien hoitosuositusten valossa lääkevalinnoissa on kuitenkin korjaamisen varaa. Erityisesti makrolideja käytetään ensisijaislääkkeinä hengitystieinfektioihin, joissa niiden tulisi olla toissijaisia.

Mikstra-Työryhmä

Reumataudeissa esiintyvät silmämuutokset

Moniin reumatauteihin liittyy tyypillisiä silmämuutoksia, jotka voivat esiintyä jopa ennen varsinaisia reumaoireita. Käytännön lääkärin työssä on tärkeä oppia tunnistamaan tietyt silmämuutokset, koska niiden ilmeneminen vaikuttaa paitsi silmän paikallishoitoon, myös systeemihoitoon. Jotkut taudeista eivät ole kovin tavallisia, mutta ne on hyvä oppia tuntemaan, koska hoitamattomana niillä on näkökykyä pysyvästi heikentävä ennuste. Monet silmämuutokset pitää hoitaa yhteistyössä osin reumatologisin, osin oftalmologisin indikaatioin.

Yrjö T. Konttinen, Osmo Kari, Kaisu Kotaniemi, Heikki Valleala, Visa Honkanen

Särkyykö masentuneen sydän? Masennus ja sepelvaltimotauti

Masennuksen ja sepelvaltimotaudin on todettu liittyvän toisiinsa. Masennus lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja masentuneiden sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on suurempi kuin ei-masentuneiden. Tämän yhteyden tarkempi syy on epäselvä; taustalla on esitetty olevan hormonaalisia, immunologisia sekä autonomiseen hermostoon ja verihiutaleisiin liittyviä tekijöitä. Masennuksen hoito saattaa parantaa myös sepelvaltimotaudin ennustetta.

Sinikka Luutonen, Hannu Holm

Yleislääkäri ja somatisoiva potilas

Yleislääkäri on keskeisessä roolissa somatisoivan potilaan auttajana terveydenhuoltojärjestelmässä etenkin silloin, kun hän työskentelee terveyskeskuksessa. Mielialahäiriöt ovat erityisen tärkeitä käytännön lääkärin työssä, koska sekä masennuksella ja ahdistuksella on keskeinen rooli psykiatrisessa sairastamisessa ja käsitteitä on runsaasti. Tässä artikkelissa tarkastellaan diagnostista monenkirjavuutta ja esitetään joitakin hallinnon järjestelyihin liittyviä ehdotuksia ja käytännön työn neuvoja.

Hannu Holm

Nyt myös spironolaktonia sydämen vajaatoimintaan

Kun sydämen vajaatoimintaa sairastavalle annetaan ACE:n estäjää, on ajateltu reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän olevan vaimennettu ja aldosteronin erityksen niin muodoin minimaalista. Uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ACE:n estäjähoidosta huolimatta aldosteronia erittyy niin lisämunuaisista kuin verisuonten seinämistä ja itse sydämestä. Vajaatoimintapotilailla myös maksan verenkierto heikkenee ja aldosteronin poistuma vähenee huomattavasti.

Robert Paul