Liikuntaopas liikapainoiselle

Painonhallinnan avuksi laadittu liikuntaopas, jossa korostetaan pysyvien elintapamuutoksien tärkeyttä ja ihmisen kykyä hallita itseään ja samalla edistää terveyttään. Lukija perehdytetään painoindeksin ja veren kolesterolipitoisuuden merkitykseen sekä eri liikuntalajien aikaansaamaan energiankulutukseen. Arkiliikunnan eli päivittäisissä askareissa tapahtuvan liikunnan tärkeyttä painotetaan osana painonhallintaa. Oppaassa on suositukset tavallisimmista kunto- ja kestävyysliikuntalajeista. Kotivoimisteluohjelmista ja kuntosaliharjoittelusta on kuvitetut esimerkkiohjelmat.

Satu elämisestä viruksen kanssa

Lapselle voi olla vaikeaa kertoa HIV-tartunnasta ja aidsista. Tämän helpottamiseksi on Suomen AIDS-tukikeskus julkaissut kertomuksen Nero-nallesta ja Iiris-tytöstä, jolla on paljon kysyttävää. Nalle vastaa Iiriksen kysymyksiin viruksen tartuntatavoista, sairaudesta ja kuolemasta. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen lastenkirja HIV:stä. Siinä pyritään esittämään vaikea asia lapselle tutussa sadun muodossa.

Kirjauutuuksia

Luettelossa on hiljattain markkinoille ilmestyneitä uutuuskirjoja ja aiemmin ilmestyneiden kirjojen uusia painoksia. Luettelo: Akateeminen Kirjakauppa.

Aivo, aivompi, aivoin

Kesän -99 lääketieteellisenä mediakesäskandaalina oli Kuopion aivotutkimuskeskuksen johtajien, isän ja pojan, aivoitukset. Isä-Riekkinen luonnehti tutkimusapurahavirtojen shunttia omalle tilille vauhtisokeudeksi. Lisäsyynä isän ja pojan kolmen miljoonan ristikkäisohjautumiseen kollateraalitileille piti isä-Riekkinen Kuopion yliopiston riittämättömiä apuhenkilöstöresursseja. Kuka olisi uskonut, ettei taloustoimisto ollut valmistautunut niin suuriin apurahavirtoihin, että ne saivat jopa maailman johtavat aivotutkijat unohtamaan että vasen käsi ei tiedä mitä oikea aivo tekee.

Pisara

Huumeiden käyttäjien HIV-epidemia pääkaupunkiseudulla

Huumeiden käyttöön liittyneitä HIV-tartuntoja oli Suomessa todettu kesään 1998 mennessä sangen vähän, vain 27 kappaletta. Ne muodostivat 3 % kaikista Suomessa todetuista HIV-tartunnoista. Viimeksi kuluneen vuoden aikana tilanne näyttää kuitenkin huonontuneen nopeasti: huumeiden käyttäjien HIV-tartuntoja on tuona aikana todettu jo yli 50. Näistä tartunnoista on molekyylibiologisesti tutkittu tarkemmin yli 20, ja kaikki tutkitut näyttävät tarkemman selvityksen perusteella yhden tapausryvästymän aiheuttamilta. Merkillepantavaa on, ettei näitä tuoreita tartuntoja yleensä havaittu siten, että käyttäjä itse olisi aktiivisesti hakeutunut HIV-testiin, vaan suurelta osin jossain muussa yhteydessä. Tämä antaa aiheen olettaa, että pääkaupunkiseudun HIV-epidemia on todellisuudessa huomattavasti laajempi kuin nyt todetut tapaukset. Pääkaupunkiseudulla kytee terveydenhuollon aikapommi. Sen laajuudesta voi toistaiseksi vetää vain sen varman johtopäätöksen, että se on merkittävä.

Risto Pietikäinen Matti Ristola Ville Valtonen Taito Pekkarinen

HIV-epidemi bland narkomaner i huvudstadsregionen

I Finland var fram till sommaren 1998 frekvensen av HIV-smitta relaterad till narkotikamissbruk förhållandevis låg och endast 27 fall påträffades. Dessa representerade 3% av samtliga fall av HIV-smitta som konstaterats i Finland. Situationen förefaller emellertid att snabbt ha försämras under innevarande år och över 50 fall av HIV-smitta bland narkomaner har redan konstaterats. Över 20 av dessa har varit föremål för molekylärbiologisk analys och samtliga undersökta verkar på basis av närmare utredning kunna hänföras till samma kluster. Det är anmärkningsvärt att dessa nytillkomna smittobärare i allmänhet inte själva aktivt har sökt till HIV-test, utan har uppdagats i något annat sammanhang. Detta ger anledning att förmoda att HIV-epidemin i storstadsregionen i själva verket är mycket större än den som nu konstaterats. För hälso- och sjukvårdens vidkommande pyr en tidsinställd bomb i huvudstadsregionen och den enda slutsatsen som för närvarande säkert kan dras är att den är stor.

Risto Pietikäinen Matti Ristola Ville Valtonen Taito Pekkarinen

Akuutin alaselkäkivun oireenmukainen hoito COX-2-selektiivisellä tulehduskipulääkkeellä Satunnaistettu kaksoissokkotutkimus nimesulidista verrattuna ibuprofeeniin

Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin COX-2-selektiivisen tulehduskipulääkkeen nimesulidin tehoa akuutin alaselkäkivun hoidossa vakiintuneeseen ibuprofeenilääkitykseen. Nimesulidi osoittautui tehokkaaksi ja hyvin siedetyksi lääkkeeksi akuutin alaselkäkivun oireiden lievitykseen. Kipulääkitys on tavallisin hoito akuuttiin alaselkäkipuun, ja toipumista auttaa parhaiten tavanomaisten toimintojen ylläpitäminen sietokyvyn rajoissa. Nimesulidilääkitys edisti potilaiden toimintakyvyn paranemista joiltain osin paremmin kuin ibuprofeeni. Vakavia haittavaikutuksia ei lyhyen hoitojakson aikana ollut kummallakaan lääkkeellä, ja nimesulidilla oli vähemmän maha-suolikanavaan kohdistuvia haittavaikutuksia.

Timo Pohjolainen, Antti Jekunen, Lotta Autio, Heikki Vuorela

Kokemukset 10 ensimmäisen munasarjasyöpäpotilaan suuriannoksisesta solunsalpaajahoidosta Turussa

Autologinen kantasolusiirto on tukihoito, joka mahdollistaa tavallista suurempien solunsalpaaja-annosten antamisen syöpäpotilaalle. Tällä hoitotavalla on saavutettu alustavia lupaavia tuloksia myös munasarjasyövän hoidossa. Kantasolusiirrolla voidaan nopeuttaa luuytimen toipumista suuriannoksisen solunsalpaajahoidon jälkeen, mutta potilaat tarvitsevat tehokasta tukihoitoa muiden kuin hematologisten sivuvaikutusten vähentämiseksi. Kliinisesti merkittävin kysymys on, voidaanko suuriannoshoidolla estää munasarjasyövän uusiutuminen ja parantaa potilaiden pitkäaikaisennustetta. Artikkelissa kuvataan kymmenen potilaan saaman suuriannoshoidon tuloksia.

Seija Grénman, Kari Remes, Pirjo Inki, Maija Itälä, Marjut Kauppila, Tarja-Terttu Pelliniemi, Allan Rajamäki, Virpi Rantanen, Toivo T. Salmi, Maarit Vuento, Tuula Salmi

Pernan poiston merkitys

Pernan poiston merkitystä on pitkään pidetty vähäisenä ja splenektomia on tehty suhteellisen kevein indikaatioin. Pernan poiston jälkeisiä infektioita on tutkittu 1950-luvulta lähtien, mutta vasta viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana tehdyt tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että pernan poiston jälkeen sekä lapsilla että aikuisilla esiintyy normaaliväestöä runsaammin vaikeita septisiä infektioita. Myös muita infektioita voi pernan poiston jälkeen esiintyä keskimääräistä useammin. Pernan poistoon liittyy riskitekijöitä, jotka vaativat myös perusterveydenhuollolta valveutuneisuutta näiden potilaiden pitkäaikaishoidossa. Infektioiden torjunnan tulee pernan poiston jälkeen olla tehostettua.

Jyrki Mäkelä, Eveliina Upmeier, Timo Timonen, Heikki Kiviniemi, Seppo Laitinen

Keuhkojen pienennysleikkaus vaikean emfyseeman hoidossa

Keuhkoahtaumatauti heikentää vakavasti potilaan elämänlaatua. Tautiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, mutta sen etenemistä voidaan lieventää tupakoinnin lopettamisella, fysioterapialla sekä kotihappihoidolla. Keuhkojen pienennysleikkausta harkitaan, kun potilas kärsii vaikean keuhkolaajentuman aiheuttamasta suorituskyvyn laskusta ja hapenpuutteesta levossa. Leikkauksessa poistetaan noin kolmasosa molempien keuhkojen ylälohkoista, jolloin ilmasalpaus pienenee, pallean toiminta korjautuu ja potilaan rasituksensieto paranee.

Juhani Rämö, Maija Halme