Lyhyesti: Postoperatiivinen unihäiriö - melatoniinin puutettako?

Seitsemältä gynekologisen leikkauksen läpikäyneeltä naiselta mitattiin leikkausta seuraavien kolmen yön aikana tunneittain veren melatoniinipitoisuus. Ilmeni, että ensimmäisenä yönä leikkauksen jälkeen elimistö erittää merkitsevästi vähemmän melatoniinia kuin toisena tai kolmantena yönä. Tutkijat pitävät löydöstään sen verran merkittävänä, että ehdottavat melatoniinisubstituutiota leikkausta seuraavan yön unilääkkeeksi.

Robert Paul

Lyhyesti: Pään kasvu hypoksis-iskeemisestä aivovauriosta kärsineillä imeväisillä

Jos imeväisen pää kasvaa hitaasti, kyse voi olla normaalivaihtelusta, kallon poikkeavasta rakenteesta tai saumojen ennenaikaisesta luutumisesta. Tärkeä erotusdiagnoosi on aivojen kasvun hitaus, joka kehittyy mm. perinataaliaikaisen hypoksis-iskeemisen aivovaurion (HIE) seurauksena. Englantilaiset tutkivat pään kasvua kahdessa ryhmässä: mikrokefalia todettiin vuoden iässä 42 %:lta niistä, joilta syntymän jälkeen osoitettiin magneettikuvauksella HIE, mutta vain 3 %:lta verrokkilapsista. Pienipäisyyteen liittyi heikko kehitystaso. Pienipäistä lasta tutkittaessa kannattaa ensimmäiseksi selvittää hänen henkinen kehityksensä. Näin varmistuu, ettei kyse ole aivojen kasvun hitaudesta.

Per Ashorn

Lyhyesti: Vanhemmat suosivat perusterveydenhuollon lääkäriä

Yhdysvalloissa selvitettiin vanhempien mielipidettä siitä, kenen vastaanotolle he mieluiten ohjaisivat sydänvikaiset teini-ikäiset lapsensa. Melkein kaikissa esitetyistä tilanteista (mm. rintakipu, pyörtyminen, yleinen sairaalloisuus ja endokardiittiprofylaksin määräys) vanhemmat suosivat ensi vaiheessa useammin perusterveydenhuollossa työskentelevää lääkäriä. Lasten sydänsairauksien spesialistille he ohjaisivat lapsensa ainoastaan sydänlääkityksen uusimista varten ja selvittääksen urheiluharrastuksen sopivuutta. Ylipäätään vanhemmat selvästi suosivat mallia, jossa he pääsääntöisesti asioivat yhden lääkärin kanssa. Tilanne lienee sama Suomessa.

Per Ashorn

Ärtyvän suolen lääkehoidosta meta-analyysi

Ärtyvän suolen oireyhtymän hoitoon on käyettty monenlaisia lääkkeitä: kuituvalmisteita, prokineettejä, antidepressiivejä, piparminttuöljyä, ripulilääkkeitä. Ärtyvän suolen oireyhtymä on todellinen kansansairaus, sillä väestöstä noin 15 %:lla on sen oireita (vatsan turvotusta, pinkeyttä, kipua, ummetusta, ripulia).

Robert Paul

Gonokokki ryömii supistelevien piluksiensa avulla

Gramnegatiiviset bakteerit harrastavat ns. sosiaalista liikkumista, jonka avulla joukosta erilleen joutuneet yksilöt pyrkivät mahdollisimman nopeasti omiensa seuraan. Bakteerit liikkuvat joko vartaloaan taivutellen mittaritoukkien tavoin, liukuen tai ryömien. Mutaatiotutkimusten avulla on saatu selville, että tyypin IV pilukset ovat ryömimiselle välttämättömiä. Arvoituksena kuitenkin on pysynyt, miten pilukset saavat liikkeen aikaan.

Matti Viljanen

Sydänkuoleman enteet

Sydänkipukohtauksen jälkeen lievästikin koholla oleva tulehdusmarkkeri CRP ja sydänlihasvaurion kuvaaja, troponiini T, ennustivat kuolemaa neljän vuoden seurannassa ruotsalaistutkimuksessa. Kuvat korvaavat noin tuhat sanaa.

Heikki Arvilommi

Primaarisen hyperparatyreoosin leikkaushoito tasaa luunmurtumariskin

Primaarisen hyperparatyreoosin tiedetään pienentävän luun mineraalipitoisuutta ja altistavan luunmurtumille. Tanskalaisessa suurtutkimuksessa on koottu tietoa primaarisen hyperparatyreoosin takia leikattujen potilaiden murtumista kahden vuosikymmenen ajan.

Robert Paul

Reseptin uusiminen - pelkkää leimaamista vai hoidon tarpeen arviointia?

Suurin osa perusterveydenhuollon lääkärin resepteistä koskee aiemmin aloitettua hoitoa. Resepti uusitaan usein nopeasti ja rutiininomaisesti, jolloin hoidon tarpeellisuuden arviointiin ei paneuduta riittävästi. Lääkehoidosta päätettäessä lääkärin tulisi pohtia hoidon järkevyyttä riippumatta siitä, onko kyseessä hoidon aloitus vai jatkaminen.

Sirpa Sairanen, Arja Helin-Salmivaara, Leena Lahnajärvi

Riskejä lääkkeen tilaamisessa Internetistä

Itävallan Kansanterveyslaitos (Österreichisches Bundesinstitut für Gesundheitswesen) on tilannut puolen vuoden aikana 27 reseptilääkettä 20 internetapteekista. Kokemukset olivat mykistäviä. Kolmasosa tilatuista ja luottokortilla maksetuista lääkkeistä jäi tulematta. Muiden toimituksessa oli jopa 73 päivän viive ja ne saatiin vain useiden muistutuksien jälkeen. Lääkkeiden hinnat olivat lopulta korkeammat kuin apteekista hankittuna, sillä lähetys-, käsittely- ja konsultaatiomaksut lisättiin Internetissä mainostettuihin hintoihin. Pakkaukset olivat herkkiä mekaanisille ja lämpötilavaihtelujen haitoille, kuudessa lähetyksessä lääkkeen käyttöohjeet puuttuivat eivätkä muutkaan seuranneet EU:n määräyksiä. Lääkkeitä myytiin myös virheellisiin käyttötarkoituksiin. Johtopäätös oli, että yleisöä tulee varoittaa Internetin kautta tilattujen lääkkeiden riskeistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikaisu

Lääkärilehdessä (SLL 40/2000, s. 4057) ilmestyi uutinen, joka koski tsiprasidonin markkinoilletuloa Ruotsissa. Haluamme oikaista väärinkäsityksen, joka tekstissä valitettavasti esiintyi.

Arja Kankkunen