Tervettä viestintää

Yrttitohtori myi koiranpapanoita syöpälääkkeenä (IS 29.5.2000), lienee lööppi, joka herätti paitsi terveydenhuollon ammattilaisten niin myös jokaisen (syöpä)potilaan mielenkiinnon. Koiran ulosteitako oli siis myyty, vai mitä? Mutta, kuten iltapäivälehtien jutuille usein käy, kuivui tämäkin juttu kasaan matkalla lööpistä varsinaiseen tekstiin. Etusivun vinkki tarkentaa hieman: Yrttitohtori myy koiranmuonaa syöpälääkkeenä. Sisäsivun jutussa otsikko täsmentää edelleen: Itseoppinut yrttitohtori myy koiranmuonaa syöpälääkkeenä. Itse jutusta käy ilmi, etteivät puristeet, joiden toki mainostetaan parantavan kaiken mahdollisen, ole koiranmuonaa. Puristeita vain valmistetaan yrityksessä, jolla on lupa valmistaa vain eläinravintopellettejä.

Sinikka Torkkola

Professori Satu Lähteenmäki: Johtaja ei voi vaatia muutoksia, jollei ole itsekin niihin sitoutunut

Julkisella sektorilla ei mikään muu ole yhtä varmaa kuin muutos. Projektit ja organisaatiouudistukset seuraavat toistaan. Miten myllerryksessä selviävät johtajat ja heidän alaisensa?

Ulla Järvi

Psykiatrinen avohoito ei houkuta lääkäreitä töihin Uudet psykiatrit hakeutuvat sairaaloihin

Kaksi kolmesta vastavalmistuneesta psykiatrista menee töihin psykiatriseen sairaalaan. Yksityispsykiatrien suhteellinen osuus psykiatrikunnasta on sen sijaan hienokseltaan vähenemässä - toisin kuin on väitetty. Psykiatrinen avohoito veti vastavalmistuneita erikoislääkäreitä kohtuullisesti vielä jokunen vuosi sitten, vaan ei enää.

Suvi Sariola

Seksuaalirikoksen uhrin tutkiminen

Seksuaalirikoksen uhrin tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on kerätä todistusaineistoa poliisin käyttöön ja mahdollista oikeudenkäyntiä varten. Uhri tulee vastaanotolle yleensä aamuyön tunteina poliisin saattamana, ja lääkärin on suoritettava tutkimus virka-apuna. Tutkiminen, näytteiden otto ja säilyttäminen tulee tehdä erityisellä huolella, ja kaikki vaiheet on erikseen kirjattava. Tutkimuksesta laaditaan lausunto, jolla on oikeudellista merkitystä. Seksuaalirikoksen uhrin psyykkistä tilaa pitää tarkkailla koko tutkimuksen ajan ja tarjota hänelle tukea, vaikka järkytyksen oireita ei aluksi näkyisikään.

Ursula Vala

Julkisen terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja potilaan oikeus vahingonkorvaukseen

Potilasvakuutus korvaa hoidon yhteydessä syntyneitä tai hoidon laiminlyömisestä aiheutuneita vahinkoja. Hoidon antamatta jättämisen laiminlyöminen voi johtua paitsi hoitohenkilökunnan arviointivirheestä, myös siitä yksinkertaisesta syystä, ettei terveydenhuollon vähäisten resurssien takia hoitoa pystytä antamaan kaikille sitä tarvitseville. Potilasvahinkolautakunta onkin joutunut ottamaan kantaa siihen, milloin lääketieteellisesti tarpeellisen hoidon saamatta jääminen terveydenhuollon resurssipulan takia voisi olla korvattava potilasvahinko. Lähtökohtaisesti potilasvakuutusjärjestelmän tarkoituksena ei ole toimia täydentävänä terveydenhuollon rahoitusjärjestelmänä vaan nimenomaan hoidon yhteydessä syntyneiden vahinkojen korvausjärjestelmänä. Niinpä hoidon viivästyminen puuttuvien julkisen terveydenhuollon resurssien takia ei yleensä oikeuta potilasvahinkolain perusteella vahingonkorvaukseen.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Vastine Raili Korhosen, Kari Korhosen ja Pekka Utriaisen artikkeliin: Imatran mallistako ratkaisu psykiatriseen hoitoon?

Suomen Lääkärilehden tuoreessa numerossa Korhonen työtovereineen (1) esittelee Imatran psykiatrisen hoito-organisaation muutosta ja siitä saatuja tuloksia. Artikkelin mukaan suurin muutos tapahtui vuoden 1998 alusta, jolloin psykiatristen potilaiden hoito siirrettiin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaupungin omaksi toiminnaksi. Artikkelissa ilmoitetaan, että vuodesta 1996 vuoteen 1999 Imatran kaupungin mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden hoitokulut vähenivät 156 mk asukasta kohden eli yhteensä 5,0 mmk. Johtopäätöksenä ilmoitetaan, että ... asiakkaan kokema sama hoidon teho tuotettiin uudella hoito-organisaatiolla kuitenkin oleellisesti pienemmillä kustannuksilla. Johtopäätös on mielenkiintoinen, mutta ei perustu artikkelin aineistoon, menetelmiin ja tuloksiin.

Heimo Viinamäki

Kommentti Heimo Viinamäen vastineeseen

Kiitämme professori Viinamäkeä ansiokkaista kommenteista. Psykiatrisen hoidon järjestäminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön erilaisilla hallintomalleilla on haastava alue, eikä mielestämme ole olemassa yhtä ainutta oikeaa toimintamallia, sillä hallinnolliset ratkaisut tulee toteuttaa ottaen huomioon alueellisesti erilaiset lähtökohdat ja palvelujärjestelmän muutospaineet. Artikkelissa ei esitetä Imatran mallia Imatraa laajemmaksi ratkaisuksi psykiatriseen hoitoon.

Raili Korhonen

Hyvän kouluterveydenhuollon edellytykset

On hyvä asia, että kouluterveydenhuollosta kannetaan huolta ja mietitään sen merkitystä (SLL 39/2000, s. 3940-3941). Koen kuitenkin, että julkaistu kirjoitus ei juurikaan auttanut itse asiaa, ennemminkin toisteli 70-luvun suunnitelmataloutta. Olen itse tehnyt kouluterveydenhuoltoa ajoittain jo vuodesta 1972 alkaen ja lisäksi olen pohtinut terveystarkastusten merkitystä omassa väitöskirjassani. Kuulun myös niihin terveyskeskusten ylilääkäreihin, jotka ovat radikaalisti lähteneet muuttamaan kouluterveydenhuoltoa. Tästä taustasta tuon esiin joitakin omia näkemyksiäni.

Ulla Mattelmäki

Lääkäripäivien ajan sosiaalinen ohjelma

Olen jo pitempään seurannut huolestuneena lääkäripäivien sosiaalisten ja oheisohjelmien kehitystä. Huomasin ongelmat jo asuessani Rovaniemellä (1997- 2000), mutta nyt ulkosuomalaisen (Sveitsissä asuvan) kollegan kannalta asia on valjennut entistäkin selvemmin: on aivan järjetöntä järjestää kongressin aikana näitä puolipakollisia teatteri- tai oopperailtoja.

Hannu Savolainen

Fick alla hälsa år 2000?

WHO bad i tiden Finland att bli ett modelland för programmet Hälsa för alla år 2000. I en utvärdering från WHO i år har Finland fallit från idealland till medelmåtta. Orsakerna är värda att diskutera.

Ralph Gräsbeck