76128 osumaa

Puolesta ja vastaan: Tulisiko syntymäkuuroille lapsille asentaa sisäkorvakuulokoje? Sisäkorvakuulokoje on moniteräinen miekka

Pienten kuurojen lasten sisäkorvaimplantoinnin suosio kuurojen yhteisön ulkopuolella on kasvamassa. Miksi? Luonteeltaan kokeellista implanttikirurgiaa eivät sanele terveydelliset syyt. Implantointiin liittyvillä menettelytavoilla voidaan kuitenkin vaarantaa lapsen kielen omaksuminen ja identiteetin rakentuminen.

Anja Malm, Antti Mäkipää, Birgitta Wallvik

Onko moraalisesti oikein asentaa sisäkorvakuulokoje?

Malmin, Mäkipään ja Wallvikin kirjoituksesta välittyy ajatus, jonka mukaan on eettisesti kyseenalaista tehdä lapsille leikkauksia, joita eivät sanele terveydelliset syyt. Tällainen toteamus on auttamattoman kapea sisäkorvaimplantoinnin yhteydessä. Lääketieteen tehtävänä ei ole parantaa pelkästään somaattiseen terveyteen liittyviä tekijöitä. Lääketiede voi ja sen kuuluu hoitaa, mikäli sen keinot antavat siihen mahdollisuuden, myös asioita, jotka eivät uhkaa ihmisen somaattista terveyttä.

Simo Vehmas

Terveydenhuollon kilpailuttaminen

Vapaa kilpailu ja markkinointi ovat nykyisin muotia. Tästä on kirjoitettu kriittisesti lääkäreiden ja terveysteollisuuden osalta, mikä ansaitsee huomiota (1). Palveluiden käyttäjä tarvitsee tietoja hyödykkeiden laadusta ja hinnoista. Valintamahdollisuudet pitäisi olla kaikille yhtä hyvät, mutta maksut, perinteet ja monopolit muodostavat usein esteitä. Niinpä Yhdysvalloissa lääkärit ja hoitolaitokset voivat vapaasti antaa tietoja palveluistaan, mutta hintataso on liiaksi monopolisoitunut. Toisin on Saksassa, jossa palveluiden mainonta on kielletty, koska se saattaisi johtaa siihen, että lääkärit kilpailisivat keskenään ja sitä halutaan välttää. Jos tuttavapiiri ei osaa suositella ketään, avunhakija on täysin tietämätön, joutuuko hän taitajan vai poropeukalon käsiin. Tällainen perinteinen salaneuvosmenettely pienentää uusien ja osaavien kilpailijoiden uhkaa. Kilpailun puuttuessa ei tarvitse juuri piitata työn laadusta eikä asiakaspalvelusta.

Matti Viukari

Vihdoin uusi perusteos diabeteksesta

Diabeteksen hoidon onnistuminen riippuu paljolti diabeetikosta itsestään, hänen omista tiedoistaan, taidoistaan ja motivaatiostaan sekä kyvystään yhteistyöhön hoitohenkilökunnan kanssa. Suomalaisen kliinisen diabeteshoidon suuri vaikuttaja Tero Kangas yhdessä lastendiabeteshoidon spesialistin Hilkka Hiekkalan sekä diabeteksen sosiaalipuolen asiantuntijan Matti Lohen kanssa julkaisi perusteellisen potilaille tarkoitetun Sokeritauti-nimisen opaskirjan jo 1972. Kirjaa painettiin kunnioitettavat 40 000 kappaletta kuudessa painoksessa uusiutuvaa diabetestietämystä täydentäen, viimeinen painos oli vuodelta 1981. Kirja käännettiin ruotsiksi ja sitä myytiin naapurimaassakin saman verran. Opiskeluaikana Helsingissä tapasin vain muutamia harvoja diabeetikoita ja ihmettelin kuinka pystyisin ei-diabeetikkona ymmärtämään ja auttamaan diabetespotilaita. Kurssitoverini, nykyinen sydänkirurgi Kuopiosta, antoi lainaksi juuri kyseisen keltakantisen Sokeritauti-kirjan, joka avasi näkökulman taudin monimuotoisuudesta.

Juha Saltevo

Från antikens aningar till nutidens vetskap

Den mest kanske remarkabla tyreoideologen i Finland under de senaste årtiondena, professor Bror-Axel Lamberg gav före julen ut en bok med titeln Struma, jod och jodbrist från antiken till nutid. Den inbitne forskaren har lånat sin energi och kunskapstörst åt den medicinska historiens kuloarer. Till vissa delar har författaren bekantat sig med bl.a. den antika litteraturen i original, en möjlighet som han, såsom klassiskt välbevandrad, har kunnat utnyttja, bokens värde till gagn.

Gustav Wägar

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030