Iskulause, suuri kuva ja paljon tekstiä petiitillä Mitä lääkäri saa lääkemainoksista?

Reseptilääkkeiden mainokset täyttävät kohtuullisen hyvin määräysten ja ohjeiden vaatimukset, mutta sisältö painottuu kaupalliseen aineistoon lääkärin tarvitseman tuoteinformaation jäädessä toissijaiseksi. Lukijan on viisainta olla varuillaan, sillä käytettyjen lähdeviitteiden takaa voi paljastua aivan muuta kuin mitä mainos väittää. Mainosten informatiivisuutta tulisi lisätä, ja lääkeyritysten tulisi hyödyntää tässä nykyistä enemmän lääketieteellistä asiantuntemusta.

Sirpa Sairanen, Arja Helin-Salmivaara, Timo Klaukka

Turussakin tehdään allogeenisia kantasolusiirtoja

Suomen Lääkärilehdessä 24-26/ 2000 (s. 2647-2650) oli dos. Pirjo Koistisen erinomainen katsaus kroonisesta myelooisesta leukemiasta. Hoidon porrastuksesta puhuttaessa hänen tekstiinsä on pujahtanut kuitenkin korjausta vaativa virheellisyys: Allogeeninen kantasolusiirto on keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Ehkä yleisessä tiedossa ei ole, että Turun yliopistollinen keskussairaala on Helsingin aikuis- ja lastensiirtokeskusten lisäksi allogeenisia luuytimensiirtoja ja veren kantasolusiirtoja tekevä keskus. Siirtoja tehdään sekä sisarusluovuttajilta että vapaaehtoisten luuytimenluovuttajien kotimaisesta ja ulkomaisista rekistereistä löytyviltä vapaaehtoisluovuttajilta, ja Turussa sama siirto-organisaatio huolehtii sekä aikuisten että lasten siirroista.

Kari Remes

Terveydenhuollon kaikki valinnat ovat priorisointia

Priorisointi nousi viime vuosikymmenen alkupuolen taloudellisen laman ja hyvinvointipalvelujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmien uudistusten myötä keskeiseksi puheenaiheeksi myös terveydenhuollossa. Keskusteluun ovat osallistuneet siitä lähtien aiempaa useammat ryhmät. Terveystaloustieteilijäthän ovat puhuneet näistä asioista koko olemassaolonsa ajan. Taloustiede on pohjimmiltaan valintojen tiedettä: tiedettä siitä, miten valintoja tehdään ja millaiset valinnat tuottavat kokonaisuuden kannalta parhaimman tuloksen. Valintoja on aina tehty kaikessa taloudenpidossa, myös terveydenhuollossa, ja tullaan aina tekemäänkin, niin kauan kuin voimavarat suhteessa meidän tarpeisiimme ovat rajalliset. Näköpiirissä ei ole mitään merkkejä tämän suhteellisen niukkuuden pienenemisestä, puhumattakaan poistumisesta. Tästä näkökulmasta viime vuosikymmenen keksintöä oli lähinnä uusi nimi, priorisointi, ikiaikaiselle asialle.

Pekka Rissanen

Emeritusarkkipiispa puhuu kasvattajien puolesta Vahva yhteisö tukee kasvattajia

Mitä tapahtuu, kun lapset eivät enää saa olla lapsia eivätkä aikuiset uskalla olla aikuisia?

Tuula Vainikainen

Gerbera kukkii ihmisarvoiselle vanhuudelle

- Ihminen nousee barrikadeille surusta, toteaa runoilija. Me olemme perustaneet hyvän vanhuuden puolesta työskentelevän Gerbera-yhdistyksen, koska suremme sitä, ettei vanhuksistamme yhteiskunnassamme välitetä tarpeeksi, tiivistää osastonhoitaja Liisa Väätäinen, Gerbera ry:n puheenjohtaja.

Tuula Vainikainen

Lääkärien, hoitajien ja johtajien asenteet terveydenhuollon muutoksiin Osa I: Hoito- ja korvauskäytännöt sekä toimintojen keskittäminen

Terveyspalvelujen kysynnän ja tarjonnan epäsuhta on johtanut tilanteeseen, jossa palveluja joudutaan tavalla tai toisella rajaamaan. Lääkäreiden, hoitajien ja päättäjien asennoitumista ehdotettuihin muutoksiin kartoitettiin kaksiosaisessa kyselytutkimuksessa. Toimintojen keskittämistä kannatti suurin osa vastaajista. Lääkärit kannattivat myös leikkaus- ja muiden hoitojen jälkikontrollien siirtämistä terveyskeskuksiin sekä Kelan korvausten porrastamista hoidon vaikuttavuuden mukaan. Päättäjät kannattivat useita muutosehdotuksia selvästi laajemmin kuin lääkärit tai hoitajat. Tutkimuksen toinen osa julkaistaan Lääkärilehden seuraavassa numerossa.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas, Juha Kinnunen, Jorma Takala

Yleissairaalapsykiatria ja sen tehtävät

Yleissairaalapsykiatria tarkoittaa kaikkea yleissairaalan yhteydessä harjoitettavaa psykiatrista toimintaa. Välitön potilastyö ja yhteistyö potilaan somaattisesta hoidosta vastaavien työntekijöiden kanssa muodostavat sen pääasiallisen sisällön. Yleissairaalasta on tullut vähitellen merkittävä psykiatriseen hoitoon hakeutumisen kanava. Yleissairaalapsykiatria on toiminut Suomessa neljännesvuosisadan ja hakenut toimintamalliaan psykiatrian ja somaattisen lääketieteen välimaastossa. Kesäkuussa 1999 yleissairaalapsykiatriasta tuli Suomen Lääkäriliiton erityispätevyys. Kuvaamme artikkelissamme alan kliinistä sisältöä.

Sari Kuisma, Tuula Pesonen, Pirkko Hiltunen, Erkki Äärelä, Pentti Sorri Antero Leppävuori, Johannes Lehtonen

Helsingin terveysjohto vastaa Antti Lähteenmäelle

Terveyskeskuslääkäri Antti Lähteenmäki ruoti kirjoituksessaan (SLL 24-26/2000) kovin sanoin Helsingin terveysjohtoa päätöksenteosta ja uudistusten toteuttamisesta. Kirjoitus on yhden henkilön näkökulma työnantajastaan, yksilön kokemuksena tietenkin totta. Samalla se on osoitus siitä, miten vaikeaa suuressa organisaatiossa muutosten läpivienti on. Toisin kuin kirjoituksessa väitetään, Helsingin terveysjohto on keskustellut ja keskustelee edelleenkin mielellään uudistuksen syistä ja konkreettisista ratkaisuista - muuallakin kuin lehtien palstoilla.

Matti Toivola

Kommentti Rauno Heikkisen katsaukseen Seitsemännen päivän adventistien terveys

Kirjoitus seitsemännen päivän adventistien terveydestä (SLL 23/2000) sisälsi paljon asiaa, mutta ei välttämättä auennut lukijoille, joille kirjoituksen aihepiiri on vieras. Katsonkin asiakseni täydentää veljeni Rauno Heikkisen esitystä, mutta sitä ei pidä ymmärtää hänen kirjoituksensa väheksymiseksi.

Pauli Heikkinen

Mistä mikin johtuu?

Lääkärilehdessä todetaan (SLL 23/2000 s. 2552): Filosofit eivät useinkaan tunnusta masennuksen ja ahdistuksen johtuvan serotoniiniaineenvaihdunnasta tai muista aivojen tai kehon kemiallisista reaktioista. Ajattelin että ovatko lääkärit kääntäneet Descartesin lausuman seuraavanlaiseksi: Olen pelkkiä kemiallisia ja fysikaalisia reaktioita, en siis ole olemassa tuntevana, kokevana, tietoisena, ajattelevana ja (huom. viimeisenä) tietävänä olentona.

Kalevi Rinne