78622 osumaa

Ympäristön tupakansavu syöpävaarallinen aine

Ympäristön tupakansavu on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi, ja sille merkittävän osan työajastaan altistuvat työntekijät on vuosittain ilmoitettava ammatissaan syöpävaaraa aiheuttaville aineille altistuvien rekisteriin. Heinäkuun alusta voimaan tullut tupakkalain muutos tuo lisävelvoitteita erityisesti ravintola-alan työnantajille. Raskaana olevaa naista ei saa pitää työssä savuisessa paikassa, ja jos hänelle ei voida osoittaa muuta työtä, hänellä on oikeus erityisäitiyspäivärahaan.

Rauhanturvaoperaatioiden lääkintähuoltoon toivotaan yhteistyötä

Monikansallisten rauhanturva- ja sotilasoperaatioiden lääkintähuollossa voisi kehittää yhteistyötä. Tärkeää olisi luoda malleja myös asevoimien ja siviilijärjestöjen yhteistyölle humanitaarisissa operaatioissa, kuten katastrofitilanteissa tai pakolaisten huollossa. Mm. nämä kysymykset olivat esillä 33. kansainvälisessä sotilaslääketieteen kongressissa Espoossa kesäkuun lopulla. Kongressin järjesti Kansainvälinen sotilaslääketieteen komitea ICMM.

Saako Helsingin julistusta muuttaa?

Helsingin julistus on lääketieteellisen tutkimuksen keskeinen ja tunnetuin eettinen ohje. Sen tarkoituksena on suojella koehenkilöä tutkimuksessa, olipa hän sitten potilas tai terve vapaaehtoinen. Julistus on Maailman lääkäriliiton (WMA) laatima, mutta nykyisin sen on ottanut omakseen laajempikin tutkijayhteisö ja myös kansainväliset potilas- ja kansalaisjärjestöt vetoavat siihen.

Kati Myllymäki

Får Helsingforsdeklarationen ändras?

Helsingforsdeklarationen är viktig och det bäst kända etiska regelverket när det gäller medicinsk forskning. Dess uppgift är att skydda försökspersoner i forskningssammanhang, oavsett om det handlar om patienter eller friska, frivilliga försökspersoner. Deklarationen har utformats av den globala läkarorganisationen, WMA, men har numera anammats även av ett större forskarsamhälle samt åberopas av internationella patient- och medborgarorganisationer.

Kati Myllymäki

Nuorten masennus - polttava ongelma

Masennus vakavana mielialahäiriönä ja lievempänäkin häiriötilana voi tuottaa inhimillistä kärsimystä missä elämänvaiheessa tahansa. Nykytiedon valossa masennus myös näyttää olevan kaikista psyykkisistä häiriöistä selvimmin lisääntymässä kaikissa ikäryhmissä. Erilaisten mittarien ja vähitellen kertyvän epidemiologisen tutkimuksen osoittamaa kasvua eivät selitä välilliset tekijät, kuten parantunut diagnostiikka tai lisääntynyt hoidon tarjonta, vaan kyse on ainakin jonkinasteisesta todellisesta sairastuvuuden kasvusta. Masennus on jo nykyisellään Suomessa huomattava kansanterveysongelma. Me olemme aloittaneet melankolian vuosisadan.

Tuula Tamminen

Nuorten masennus: esiintyvyys, muut mielenterveyden häiriöt ja terveyspalvelujen käyttö

Nuoruusikäisten vakava masennustila on yleinen psykiatrinen häiriö: epidemiologisissa tutkimuksissa esiintyvyys tutkimushetkellä on ollut 3-5 %, yhden vuoden esiintyvyys 8-10 % ja elämänaikainen esiintyvyys noin 15 %. Muiden psykiatristen häiriöiden esiintyminen samanaikaisesti on tavallisempaa kuin masennustilan esiintyminen yksinään. Noin puolet vakavasti masentuneista nuorista on ollut yhteydessä terveydenhuoltoon ja noin kolmanneksella on ollut psykiatrinen hoitokontakti. Nuorten hoitoon hakeutumisessa vanhemmilla ja nuorten kanssa työskentelevillä aikuisilla on merkittävä osuus, mutta oireiden tunnistaminen ja hoidon tarpeen arviointi voi olla vaikeaa.

Linnea Haarasilta, Terhi Aalto-Setälä, Mirjami Pelkonen, Mauri Marttunen

Endoskooppinen sulkuleikkaus alaraajan yhdyslaskimoiden vajaatoiminnan hoidossa

Endoskooppinen sulkuleikkaus alaraajan yhdyslaskimoiden vajaatoiminnan hoidossa on tähänastisten kokemusten mukaan käyttökelpoinen ja turvallinen toimenpide, jonka vaikuttavuus vajaatoiminnan aiheuttamiin kliinisiin oireisiin näyttää kiistattomalta. Merkittävin etu aikaisempiin avoleikkauksiin nähden on, ettei avoin laajakaan säärihaava ole toimenpiteen esteenä. Lisäksi kosmeettinen tulos on parempi, potilaan toipuminen leikkauksen jälkeen nopeampaa ja mobilisaatio helpompaa. Tarvittaessa toimenpiteeseen voidaan liittää säärihaavan revisio, ihonsiirrot ja primaarisuonikohjuleikkaus.

Janne J. Jokinen, Voitto Aittola

Krooninen myelooinen leukemia, diagnostiikka ja hoito

Krooninen myelooinen leukemia on harvinainen verisyöpä, jota tulisi epäillä aina, kun hyväkuntoisella henkilöllä todetaan suuri valkosolumäärä ja granulosyyttien esiasteita tai suurentunut perna. Vaikka tauti on aluksi kevyellä hoidolla helposti hallittavissa, se väistämättä johtaa muutaman vuoden sisällä kuolemaan, ellei taudinkulkuun puututa tehokkaalla hoidolla riittävän ajoissa. Tällaisia hoitoja ovat allogeeninen kantasolusiirto, jolla voi parantua taudista pysyvästi ja interferonihoito, joka pidentää elinaikaa. Taudin molekulaarisen taustan selvittäminen on johtamassa myös uusiin lupaaviin hoitomuotoihin.

Pirjo Koistinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat