Lyhyesti: Helikobakteeri-seulontaa mahasyövän ehkäisyyn?

Helikobakteeri-infektio on mahasyövän riskitekijä. Kannattaisiko mahasyöpää ehkäistä väestötason helikobakteeriseulonnalla? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta simulaatiotutkimuksella, jossa todellisia olivat luvut, eivät potilaat. Serologinen seulonta ja hoito lisäisi elinaikaa 12 vuotta tuhatta 40-vuotiasta miestä kohti verrattuna siihen, ettei tehdä mitään. Kustannukset olisivat runsaat 6 000 jenkkidollaria per ansaittu elinvuosi. Siis kohtuuhinnalla merkittäviä terveysvaikutuksia. Koska tällaiseen kuivaharjoitteluun liittyy paljon oletuksia, tarvitaan kontrolloituja oikeita tutkimuksia.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Vastasyntyneen valohoito ja bilirubiini

Teksasilaiset selvittivät 264:n keltaisuuden vuoksi valohoitoon joutuneen vastasyntyneen bilirubiinitason muutoksia hoidon jälkeen. Valohoito aloitettiin keskimäärin 50 tunnin iässä ja hoidon kesto oli 120 tuntia. Kontrolliverikoe otettiin keskimäärin 17 tuntia hoidon lopettamisesta. Täysiaikaisilla lapsilla bilirubiinipitoisuus oli kontrollinäytteessä keskimäärin pienempi kuin hoidon lopetusvaiheessa. Valohoito aloitettiin uudelleen ainoastaan kahdelle lapselle, joiden coombs-testi oli positiivinen. Tutkijoiden mielestä valohoidon jälkeinen bilirubiinitason kontrollointi terveiltä lapsilta on turhaa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Prioniriski kirurgiassa?

Creutzfeldt-Jakobin tauti tuli kuuluisaksi hullun lehmän takia. Se esiintyy kuitenkin yleisimmin sporadisena tautina, jonka etiologia on tuntematon, kenties geneettinen, kenties infektiivinen. Australiassa tehty tutkimus tukee jälkimmäistä vaihtoehtoa väittäessään, että vähintään kolme kirurgista toimenpidettä anamneesissa lisää taudin saamisen vaaran kaksinkertaiseksi. Pitkäaikainen eläminen tai työskentely farmilla tai lihantuotannossa lisäsi myös riskiä, vaikka Australiassa ei hullun lehmän tautia olekaan. Verensiirto tai isommat hammasoperaatiot eivät liittyneet tautiin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Tsanamiviiriä influenssapotilaille

Influenssakausi on pian taas ohi, mutta jatkoa varten kannattaa pitää korvat auki. Australialaistutkijat tekivät satunnaistetun hoitotutkimuksen, jossa 455:lle yli 12-vuotiaalle influenssaa sairastavalle koehenkilölle annettiin joko lumelääkettä tai 10 mg hengitettävää tsanamiviiriä kahdesti päivässä viiden vuorokauden ajan. Lääkitys alkoi 36 tunnin kuluessa oireiden alusta ja tsanamiviiri lyhensi taudin kestoa kaikilla potilailla keskimäärin 1,5 vrk ja riskiryhmän potilailla 2,5 vrk. Sivuvaikutuksia ei juuri ollut. Toisin kuin amantadiini, tsanamiviiri tehoaa sekä A- että B-tyypin influenssaviruksiin.

Per Ashorn

Ravinnon kuitu ei suojaakaan kolorektaalisyövältä

Olemme olleet tähän asti siinä uskossa, että mitä enemmän ravinnossa on kuituja, sitä pienempi on kolorektaalisyöpään sairastumisen vaara. Tämä käsitys on perustunut mm. tapaus-verrokkitutkimuksista tehtyyn meta-analyysiin, jossa havaittiin paksusuolisyövän vaaran olevan eniten kuituja käyttävällä väestön viidenneksellä vain 58 % siitä, mitä se on kuituja vähiten käyttävällä viidenneksellä. Tuore tutkimus väittää nyt kuitenkin muuta: ravinnon kuitujen runsaskaan määrä ei suojaa kolorektaalisyövältä, sen paremmin kuin paksu- tai peräsuolen adenoomiltakaan.

Heikki Joensuu

Tilastot eivät yleislääkärin reseptikynää hetkauta

Suomessa Kansaneläkelaitos on parina viime vuonna muistanut lääkärikuntaa palautetiedoilla. Edellisen vuoden resepteistä on laadittu numeerinen kooste, jossa kirjoittamiamme reseptejä on ryhmitelty osin käyttötarkoituksen, osin vaikuttavan aineen mukaan. Saatekirjeen mukaan koosteen on toivottu olevan avuksi sen saajan työssä.

Seppo Yt Junnila

Värjäysnegatiivinenkin tubi tarttuu

Tuberkuloosi tarttuu eräitä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta vain suoraan keuhkoista keuhkoihin. Ysköksien positiivisuutta haponkestävien bakteerien värjäyksessä pidetään varmana merkkinä tuberkuloosipotilaan tartuntavaarallisuudesta. Jos bakteereita ei mikroskoopilla ysköksistä löydy, potilaan aiheuttamaa tartunnan riskiä pidetään käytännössä olemattomana.

Matti Viljanen

Posken limakalvolle annettava midatsolaami lopettaa lasten kouristukset

Jatkuva kouristus eli status epilepticus on vaarallinen tila, joka tulisi saada loppumaan mahdollisimman pikaisesti. Yleisin ensihoito ennen sairaalaanpääsyä on peräsuoleen annettava diatsepaami. Englantilaistutkijat pitävät tätä antotapaa kuitenkin sosiaalisesti hankalana ja epäilevät, että kouristavan lapsen tai nuoren huoltaja, opettaja tai muu paikalla oleva henkilö saattaa viivyttää tällaisen ensihoidon antoa tarpeettomasti. Siksi he tekivät satunnaistetun tutkimuksen, jossa verrattiin poskille annettavan midatsolaamiliuoksen (10 mg/2 ml) ja peräsuoleen annettavan diatsepaamiliuoksen tehoa kouristuksen lopettamisessa. Tutkittavina oli yhteensä 42 vaikeasta epilepsiasta kärsivää 5-22-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka asuivat ja opiskelivat heille tarkoitetussa koulutuskeskuksessa. Suostumukset hankittiin etukäteen ja tutkimuskoordinaattorina toimiva asuntolan sairaanhoitaja hälytettiin paikalle hoitamaan kaikkia lapsia, joiden kouristus kesti yli kolme minuuttia.

Per Ashorn

Kalsium esti paksu- ja peräsuolen adenoomien kehittymistä

Ravinnon sisältämä kalsium sitoo suolen sappihappoja, joiden puolestaan on havaittu eläinkokeissa voivan aiheuttaa suolen limakalvon vaurioita ja edistävän karsinogeneesiä. Voitaisiinko siis paksu- ja peräsuolen adenoomien kehittymistä ja karsinogeneesiä estää yksinkertaisesti kalkkitableteilla? Amerikkalaisten tutkijoiden mielestä vastaus voi hyvinkin olla myönteinen.

Heikki Joensuu

Katekoli-O-metyylitransferaasi-entsyymin inhibitio Parkinsonin taudin hoidossa

Levodopa on edelleen tehokkain oireenmukainen lääkeaine Parkinsonin taudin hoitoon. Ongelmana on kuitenkin levodopan runsas ja nopea perifeerinen metabolia ja siten sen lyhyt eliminaation puoliintumisaika plasmassa. Lisäksi Parkinsonin taudin edetessä levodopan vaikutusaika pyrkii lyhenemään ja Parkinsonin taudin oireet alkavat pahentua yhä aiemmin jo ennen seuraavaa lääkeannosta. Monien Parkinson-potilaiden kliininen vaste tulee kriittisesti riippuvaiseksi aivojen levodopa-tasosta, ja potilaille ilmaantuvat ns. end-of-dose-fluktuaatiot. Nämä seikat ovat johtaneet pyrkimykseen pidentää levodopan vaikutusaikaa.

Hanna Ruottinen