Uusi laite avuksi papa-diagnostiikkaan

Papa-näytteiden tutkimusta tehostetaan Syöpäjärjestöjen hankkimalla Papnet-laitteella, jonka arvioidaan huomattavasti parantavan papa-diagnostiikan herkkyyttä ja tarkkuutta. HYKS:n Naistenklinikalle sijoitetulla laitteella ryhdytään aluksi tutkimaan Syöpäjärjestöjen laboratorioiden ja Helsingin kaupungin seulontalaboratorion lähettämiä joukkotarkastusnäytteitä. Papnetilla tutkittaviksi satunnaistetaan kolmasosa näihin laboratorioihin vuosittain tulevista näytteistä. Tämän lisäksi Syöpäjärjestöt ja Naistenklinikka aloittavat ensi tammikuussa laaduntarkkailuprojektin, jossa uudella laitteella tarkistetaan kohdunkaulan syövän saaneiden potilaiden entiset ja tästedes otettavat papa-näytteet.

Lääkäriasemat optimistisimpia

Sosiaali- ja terveysalan yrittäjät pitävät suhdannenäkymiä hyvinä. Kauppa- ja teollisuusministeriön pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymiä koskeva kyselytutkimus osoittaa, että kolmannes alan yrittäjistä odottaa kehityksen olevan positiivista. Suhdanteiden tosin arvioi heikkenevän hieman useampi yrittäjä kuin viime keväänä.

Parkinsonismilääke myyntikieltoon

Lääkelaitos on asettanut tolkaponia sisältävän parkinsonismilääkkeen Tasmarin myyntikieltoon. Myyntikielto asetettiin samaan aikaan kaikissa EU-maissa Euroopan lääkearviointiviraston lääkevalmistekomitean lausunnon perusteella. Syynä ovat eri puolilla maailmaa lääkkeen käyttöön liittyneet vakavat maksavauriot, joista kolme on johtanut kuolemaan.

Allergia kansantautina

Heinänuha oli 1800-luvun alkupuolella niin harvinainen, että lontoolaiselta lääkäriltä John Bostockilta meni yhdeksän vuotta 28 tapauksen löytämiseen. Nykyään saman määrän löytää hetkessä muutamasta koululuokasta. Tämä ylilääkäri Tari Haahtelan kertoma esimerkki allergia-ajan lyhyestä historiasta pelkistää taustan Duodecim-seuran ja Suomen Akatemian konsensuskokoukselle Allerginen kansa.

Rasvan määrä ravinnossa huolestuttaa tutkijoita

Suomen lihavuustutkijat ovat huolissaan lihavuuden yleistymisestä. Lihavuus tulisi tunnustaa kansanterveydelliseksi ongelmaksi, koska siihen liittyy vakavia liitännäissairauksia, joista kärsii Suomessa jo noin 20 % aikuisväestöstä. Lihavuuden syynä on liian vähäinen liikunta ja niukkaan kulutukseen nähden liiallinen energiansaanti. Vähäisellä liikunnalla ei tarkoiteta pelkästään kuntoliikunnan vähäistä määrää, vaan istumatyön yleistymisen aiheuttamaa jatkuvaa paikoillaan oloa.

Eläinlääkäripäivät '98: Lääkeaineiden tuottamista kasveissa kehitetään jatkuvasti

Ensimmäinen onnistunut geeninsiirto kasviin tehtiin vuonna 1983, ja nykyisin geenejä voidaan siirtää jo 120 kasvilajiin. Siirtogeenisten kasvien tuotanto onkin jo kaupallistamisvaiheessa; vuonna 1998 oli tuotannossa noin 20 miljoonaa hehtaaria. Tutkimuksissa on kehitetty ensin kasvien viljelyominaisuuksia, kuten virus-, tuholais- ja sienitautikestävyyttä sekä joitakin laatuominaisuuksia, esimerkiksi tomaatin säilyvyyttä. Nyt tutkitaan, kuinka lääkeaineita ja rokotteita tuotetaan kasveissa. Tämän vuosikymmenen puolivälissä ilmestyivät ensimmäiset julkaisut tästä aiheesta, ja ensimmäiset sovellutukset ovat nyt jo tuotekehittelyssä.

Kertakäyttöisten tarvikkeiden uudelleenkäyttö sairaaloiden omalla vastuulla

Kertakäyttöiset sairaalatarvikkeet yleistyivät 1970-luvulla, tavoitteena steriliteetin parantaminen, työn tehostaminen ja työvoimakustannusten alentaminen. Laman myötä 1990-luvun alussa alettiin kuitenkin hakea säästöjä kertakäyttötuotteiden uudelleenkäytöllä.

Liikuntalääketieteen aiheet menestyivät nuorten tutkijoiden kilpailussa

Suomalaiset menestyivät kansainvälisessä nuorten tutkijoiden kilpailussa, joka pidettiin liikuntatieteen päivien yhteydessä. Kaikki kolme palkintoa menivät suomalaisille liikuntalääketieteen tutkijoille.

Infektiolääkäreistä tulossa pula?

Infektiolääkärien koulutuksesta on tulossa melkoinen haaste lääketieteellisille tiedekunnille lähivuosina, arvioi dosentti Ville Valtonen HYKS:n sisätautien klinikasta Valtakunnallisilla tartuntatautipäivillä. Suomessa oli tämän vuoden alussa 38 työikäistä sisätautialan infektiolääkäriä ja heistä hieman yli puolet oli yli 50-vuotiaita. Tältä pohjalta arvioiden alan koulutustarve seuraavien 10 vuoden kuluessa on vähintään 30 uutta infektiolääkäriä.

Psykosoft-asiantuntijaohjelma psyykenlääkehoidon toteuttamisessa

1990-luvulla psykofarmakologian kehitys on ollut vilkasta, ja psyykenlääkkeiden lukumäärä Suomen markkinoilla on lisääntynyt merkittävästi. Psykiatriassa lääkkeiden yhteiskäyttö on yleistä, mikä lisää lääkeinteraktioiden esiintymisriskiä. Kliinisfarmakologisen tietomäärän lisääntyessä kliinikon mahdollisuudet hallita kaikki farmakoterapiassa tärkeä informaatio vaikeutuu. Uhkakuvaksi muodostuu lääkehoidon laadun ja potilasturvallisuuden heikentyminen.

Tuula Pesonen, Maija-Liisa Miettinen, Kyösti Väänänen, Ulrich Tacke