Nuorten äkkikuolemien tutkimus laajenee Sydäntutkimussäätiön juhlavuonna

Nuoren ihmisen äkkikuoleman syy voi olla periytyvä rytmihäiriö. Miten tuota geneettistä alttiutta voitaisiin tutkia, estää ja hoitaa; sitä Suomessa parhaillaan tutkitaan.

Ulla Järvi

Lääketieteenkandidaattiseura palkitsi parhaat opettajat

Lääketieteenkandidaattiseura palkitsi yhdessä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa opiskelijoiden valitsemat parhaat opettajat perinteisessä Vuoden luento -tilaisuudessa. Vuoden luennoitsijaksi valittiin keuhkosairausopin professori Brita Stenius-Aarniala, jota perusteluissa kuvattiin vanhan ajan kunnon opettajaksi, joka osaa opettaa perusasiat kiinnostavasti ja perinpohjin. Kiitosta saivat myös etukäteen valmistellut luennot, joissa on aina selkeä, looginen rakenne.

Millaista elämää elää suomalainen keski-ikäinen nainen?

Suomalaisen keski-ikäisen naisen elämänlaatua selvitetään laajassa valtakunnallisessa tutkimusprojektissa. Tutkijat ovat Turun yliopiston kansanterveystieteen laitokselta ja TYKS:n naistenklinikalta.

Ulla Järvi

Osmo Soininvaara peruspalveluministeriksi

- Minusta on ihan selvää, että kuljemme kohti aikoja, jolloin yksityissektorin vastuu terveydenhuollosta tulee kasvamaan. Sen takia pelisäännöt yksityissektorin ja julkisen sektorin välillä pitäisi saada aika selkeiksi, sanoo peruspalveluministeriksi siirtyvä vihreiden kansanedustaja, valtiotieteen lisensiaatti Osmo Soininvaara.

Suvi Sariola

Väestövastuulääkärit yötyöhön? Oulun seudulla aloitetaan laaja yhteispäivystys

Oulussa aloitetaan toukokuussa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laaja yhteispäivystys, jossa ovat mukana Oulun yliopistollisen sairaalan lisäksi Oulun kaupunki ja parikymmentä alueen kuntaa. Yhteispäivystys toimii arki-iltaisin ja -öisin sekä viikonloppuina. Ongelmallisena mallissa pidetään väestövastuulääkärien joutumista yötyöhön.

Suvi Sariola

Jatkuva kehittäminen

Terveydenhuolto ja lääketiede ovat pitkään kunnostautuneet kehittämällä toimintojaan tieteellisen tutkimuksen ja käytännön kokemuksen antamien opetusten mukaan. Aiemmin palvelujärjestelmän rakenne annettiin ylhäältä valtion keskushallinnosta. Terveydenhuollon toimijoiden ei juuri tarvinnut vaivata päätään järjestelmän luomisella. Perinteisellä toimintatavalla saatiin valtakuntaan varsin kattavat ja tasa-arvoisuutta lisäävät palvelut. Näillä eväillä Suomen terveydenhuolto on kelvannut Maailman terveysjärjestö WHO:n mallimaaksi. Systeemin heikkouksina ovat saattaneet olla voimakas palvelujärjestelmäkeskeisyys ja sektoroituneet palvelut.

Juha Metso

Fortgående utveckling

Hälso- och sjukvården har redan under en längre tid visat sig kunna utveckla sin verksamhet i enlighet med forskningens rön och vunna erfarenheter. Tidigare dikterades servicesystemets struktur ovanifrån av centralförvaltningen. De som arbetade på fältet behövde just inte bry sina hjärnor med hur systemets skulle byggas upp. De vedertagna verksamhetsprinciperna garanterade dock en rätt heltäckande service i hela landet och ökad jämlikhet. Med denna uppsättning av hälso- och sjukvården lämpade sig Finland som modelland för världshälsoorganisationen WHO. Den starka inriktningen på själva serviceorganisationen och de sektoriserade tjänsterna kunde dock vara systemets svaga punkter.

Juha Metso

Obstruktiivinen uniapnea on kansantauti

Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana elimellisten unihäiriöiden diagnosointi ja hoito ovat selvästi yleistyneet. Uniapnean diagnostiikkaan on olemassa herkkiä rekisteröintimenetelmiä ja hoitoon on tarjolla monia vaihtoehtoja. Päiväväsymys, unettomuus, uni-valverytmin häiriöt sekä uneen liittyvät erityishäiriöt (parasomniat) ovat yleisiä. Ihminen nukkuu noin kolmasosan elämästään; suomalainen mies ehtii siis nukkua elinaikanaan lähes 25 vuotta ja suomalainen nainen lähes 27 vuotta. Unihäiriöt heikentävät potilaiden päiväaikaista toimintatarmoa ja lisäävät sairastavuutta. Niinpä unihäiriöanamneesilla on usein tärkeä osa potilaan esitietojen kartoittamisessa. Unihäiriöiden asianmukainen diagnostiikka ja hoito ovat haaste terveydenhuollolle. Unihäiriöillä on myös suuri kansantaloudellinen merkitys.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin Unihäiriöiden Tutkimus- Ja Hoitotyöryhmä

Ikivihreät-ADL-mittari toimintakyvyn kuvaajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen hoidonportailla

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kokeiltiin 22.4.1999 Jyväskylän yliopiston kehittämää Ikivihreät-ADL-mittaria, jolla arvioitiin yhdeksää päivittäistä perustoimintaa ja yhdeksää asioiden hoitotoimea. Kullekin muuttujalle annettiin hoitajien havainnointiin perustuen pistearvo 0-3, itsenäisyydestä täyteen avuntarpeeseen. Tutkittuja oli yhteensä 6 540. Summapistemäärien (asteikko 0-54) keskiarvot olivat: terveyskeskussairaaloissa 40,1, erikoissairaanhoidon 65 vuotta täyttäneillä 22,3, vanhainkodeissa 43,1, kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua samanaikaisesti saaneilla 24,7, kotisairaanhoidossa 18,3 ja kotipalvelussa 18,0.

Pia Laukkanen, Pertti Karppi, Markku Kauppinen, Tarja Niemi, Tapio Tervo, Marketta Korhonen

Uniapneataudin diagnostiikka ja hoito

Uniapneaa tai osittaista unenaikaista hengitystieahtaumaa on Suomessa arviolta 200 000 ihmisellä, joten kyseessä on todella kansantauti. Se lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa, mutta sairastuvuusriskiä voidaan vähentää hoidolla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on laadittu suositus uniapneapotilaiden diagnosoinnin ja hoidon organisoinnista. Seuraavassa esitetään ensin yleiskatsaus uniapneasta ja sen jälkeen suositus hoidon järjestelyistä Varsinais-Suomessa.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin, Unihäiriöiden Tutkimus- Ja Hoitotyöryhmä