76120 osumaa

Uutiskirje Yhdysvalloista

Federation of State Medical Boards (FSMB) julkaisi äskettäin vuoden 1997 tilastot osavaltioiden toimilupalautakuntien lääkäreihin kohdistamista rangaistuksista. Kaikkiaan rangaistustoimenpiteitä kertyi vuoden aikana 3 728 ja lisäksi hallinnollisia toimenpiteitä 739. Viime vuosina lievien rangaistusten kokonaismäärä on vähentynyt, mutta toisaalta ankarimpien toimenpiteiden, kuten toimilupien peruuttamisten, määrä on kasvanut.

Tuula Fabrizio

Erikoislääkärikuulustelut 1999 perjantaisin klo 9.00-15.00

Kuulustelu järjestetään viidellä eri yliopistopaikkakunnalla samanaikaisesti klo 9.00-15.00. Kuulusteluun ilmoittaudutaan siihen tiedekuntaan, jonka kirjoilla on opiskelijana. Ilmoittautumislomakkeita saa valtakunnalliselta yhdyshenkilöltä tai tiedekuntien opintotoimistoista. Kuulustelun tulokset ilmoitetaan kirjeitse henkilökohtaisesti. Kuulustelijoilla on kuulusteluohjeiden mukaan kuusi viikkoa aikaa tarkastaa paperit.

Tasokkaat kirjallisuushaut hoitosuositusten perustana

Duodecim-seurassa on usean vuoden ajan pohdittu keinoja osallistua entistä aktiivisemmin hoidon laadun turvaamiseen. Vuodesta 1994 lähtien toimineen Käypä Hoito -projektin tavoitteena on tuottaa tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitosuosituksia käytännön lääkärintyöhön ja pitää niitä jatkuvasti ajan tasalla. Kirjallisuuden kartoituksella ja arvioinnilla on tärkeä asema hoitosuositusten laatimisessa.

Liisa Salmi, Leena Lodenius

Myofaskiaaliselle kivulle diagnostiset kriteerit

Myofaskiaalista kipua ja fibromyalgiaa käsiteltiin äskettäin neljännessä tutkijoiden ja kliinikoiden tapaamisessa Italiassa. Konsensuspaneelissa kokouksen jälkeen esiteltiin tutkimusohjelmaa (Russell J. Consensus Panel on Myosfascial Pain Syndrome (MPS) Diagnostic Criteria: International MYOPAIN Society MPS Working Group. Fourth World Congress on Myofascial Pain and Fibromyalgia. Italy, Silvi Marina 24.-27.8.1998.), jonka päämääränä on saada myofaskiaaliselle kivulle luotettavat diagnostiset kriteerit fibromyalgian tapaan.

Jouko J. Salminen, Marja Mikkelsson

Mitä tekee Lääkäriliiton eettinen valiokunta

Lääkärin toiminnassa tulee usein esiin aivan käytännön läheisiä, mutta etiikkaan liittyviä kysymyksiä. Olen joskus reagoinut tällaisiin tilanteisiin julkisesti esimerkiksi silloin, kun poliisi kävi viemässä potilaani sairaalan osastolta ruokapöydästä ilman, että asiasta ilmoitettiin minulle hoitavana lääkärinä. Tilanne tapahtui Chilen ja Argentiinan katoamisten aikaan. Tällöin kävi ilmi, että poliisivaltuuksilla voidaan potilas pidättää ja viedä vaikkapa sydänleikkauspöydältä edellyttäen, että poliisi vastaa sitten myös asianmukaisen hoidon järjestämisestä.

Ilkka Taipale

Onko aivotutkimuksessa mitään mieltä?

Jyri Puhakainen aloittaa kirjansa prologin lauseella: Tänään enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa joudumme pohtimaan kysymyksiä mikä on ihminen ja millainen on ihmiselle hyvä elämä. Edmund Husserl aloitti kirjansa eurooppalaisten tieteiden kriisistä, Die Krisis der europäischen Wissenschaften und die tranzendentale Phänomenologie, melkein samalla ajatuksella ja melkein samalla kritiikin kohteellakin jo 1930-luvun puolivälissä. Rinnakkaisuus yli 60 vuoden takaa viittaa pysyvästi esillä olevaan klassiseen ongelmaan, jonka eri muotoina voi pitää kysymystä monismista ja dualismista, aineen ja hengen suhteesta, vapaan tahdon ongelmaa, intentionaalisen toiminnan luonnetta, luonnontieteellistä selittämistapaa, reduktionismin pätevyyttä, neurologian, psykiatrian, psykoanalyysin, psykoterapioiden ja psykologian suhdetta tai monia muitakin keskellä lääketiedettä sijaitsevia tieteen ja filosofian ydinkysymyksiä. Rintamajaon voi nähdä sijaitsevan myös luonnontieteen empiristisen valtavirtauksen ja ns. mannermaisen filosofian välillä. Asetelma voidaan kokea kärkeväksikin, tyyliin Konrad Lorenz, joka kirjassaan Peilin kääntöpuoli kertoo kahdesta kollegastaan: Yksi näistä sosiaalisista voimista on molemminpuolinen halveksunta. Niinpä esim. virkaveljeni Königsbergissä, uuskantilainen Kurt Leider nimitti kaikkea luonnontiedettä kategorisesti 'dogmaattisen rajoittuneisuuden huipuksi', kun taas opettajani Oskar Heinroth määritteli kaiken filosofian 'ihmiselle luonnontuntemusta varten annettujen kykyjen patologiseksi tyhjäkäynniksi'.

Pentti Alanen

Aivotutkijat halstarissa

Filosofi Jyri Puhakainen on antanut Persoonan kieltäjät -teokselleen pitkän, mutta tarkentavan alaotsikon: Ihmisen vapaus ja vastuu aivotutkimuksen ja lääketieteen puristuksessa. Sikäli kuin filosofien toivotaan osallistuvan ajankohtaiseen keskusteluun, teos tulee tarpeeseen. Ihmisen olemusta koskevat nk. ontologiset kysymykset eivät aivotutkijoita kiinnosta. Nykyajan aivotutkijat, biologisen psykiatrian edustajat ja kognitiivisen tieteen nimiin vannovat antavat piut paut syvällisemmille mietteille. Pitäisikö syvähenkisyyden kiinnostaa, lukija saattaa kysyä. Kyllä, ja vielä kerran kyllä, sillä kyse on ihmisyyden keskeisestä ongelmasta.

Markku T. Hyyppä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030