78814 osumaa

ASA auttaa antikoagulanttina annoksesta riippumatta

Yhteensä 11 plasebokontrolloitua tutkimusta ja niiden noin 9 600 potilasta käsittävien aineistojen meta-analyysi osoitti, että ASA:n eri annoksilla (50-1 500 mg/vrk) saatiin TIA:n tai halvauksen sairastaneilla yhtäläinen edullinen uuden sairastumisen ehkäisevä hoitotulos. Tilastoanalyysit eivät osoittaneet mitään selvää annos-vaikutussuhdetta uuden halvauksen ehkäisyssä. Tulos tukee meilläkin omaksuttua ASA:n annostelua (50-300 mg/vrk) valtimotukosten estohoidossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kaura ja keliakia: Pitkäaikaistulokset varmistavat kauran sopivuuden

Keliakia on luultua yleisempi Suomessa. Tauti voidaan todeta missä iässä tahansa, myös vanhuksilla. Keliakiaa pitää muistaa epäillä, muuten epätyypilliset tapaukset jäävät toteamatta ja komplikaatiomahdollisuudet suurenevat. Nykytietämys vahvistaa kauran soveltuvuuden keliakiapotilaille, myös lapsille ja ihokeliakiaa poteville. Ravitsemusterapia ja säännöllinen seuranta ovat oleellinen osa keliakiapotilaan käypää hoitoa.

Matti Uusitupa, Tarja Kemppainen

Tupakkaoikeudenkäynnit

Kansainväliset tupakkayhtiöt ovat 1950-luvulta saakka olleet vastaajina lukuisissa vahingonkorvausoikeudenkäynneissä. Korvausvaateiden perustana on tuotevastuu. Tupakkafirmat ovat laskeneet liikkeelle tuotteita, jotka oletetulla tavalla käytettyinä vahingoittavat kuluttajia. Kanteita on yleensä ajettu tuottamusperusteisina. Tupakkayhtiöt ovat viimeistään 1940-luvulla tienneet savukkeiden aiheuttavan keuhkosyöpää, mutta yhtiöt ovat salanneet tämän seikan ja lisäksi nimenomaisesti valehdelleet, ettei savukkeiden ja syövän välisestä kausaalisyhteydestä ole esitetty lääketieteellistä näyttöä. Savukkeita markkinoidessaan tupakkateollisuus on pyrkinyt antamaan kuluttajille kuvan täysin haitattomista tuotteista tai ainakin tuotteista, joiden vaarallisuus on vähäistä verrattuna elämän muihin riskitekijöihin.

Erkki Aurejärvi

Vuorovaikutustaitoja lääkäreille

Lääkäreiden vuorovaikutustaitoja kehittämällä voidaan parantaa potilastyytyväisyyttä, hoitoon sitoutumista, hoitomyönteisyyttä sekä lääketieteellisen hoidon tuloksia. Suomessa on tällä vuosikymmenellä lisätty vuorovaikutustaitojen opetusta lääkäreiden perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Erityisinä kohderyhminä ovat olleet terveyskeskuslääkärit ja onkologit. Duodecim järjesti erityisesti sairaalalääkäreille suunnattua vuorovaikutuskoulutusta vuosina 1997-1998. Koulutettavat kokivat oppineensa uudella tavalla potilaan kuuntelemista ja ymmärtämistä.

Pauli Karvonen, Pekka Larivaara, Päivi Hietanen, Marja Hyöty, Olavi Lindfors, Tuuli Nikkarinen, Markku Viren

Yleisestä vahingonkorvausoikeudesta terveydenhoidossa

Potilaalla voi olla oikeus vahingonkorvaukseen hänelle aiheutuneesta vahingosta useiden normien perusteella. Terveydenhoitopalveluja saavien erityiseksi turvaksi on säädetty potilasvahinkolaki ja perustettu lääkevakuutusjärjestelmä. Myös erilaiset sosiaalilainsäädäntöön perustuvat korvaukset turvaavat potilaan asemaa. Niiden lisäksi potilas voi saada suojaa yleisen vahingonkorvausoikeuden avulla.

Pauli Ståhlberg

Kuulumisia CP:stä

Suomen puheenjohtajakausi alkoi CP:ssä vuoden alussa, ja kevätkaudelle kasaantuikin tavallista enemmän kokouksia. CP:n eräänä ongelmana on ollut sen keskusjärjestörooli muiden Euroopan lääkärijärjestöjen suhteen, joilla on enenevästi esiintynyt pyrkimyksiä itsenäistyä kokonaan CP:stä. Tämän vuoksi CP kutsui heti alkajaiseksi kaikki tärkeimmät lääkärijärjestöt keskustelemaan organisaation uudistustarpeista. Tammikuussa pidetyssä kokouksessa kuultiin paljon kritiikkiä, mutta myös parannusehdotuksia. Työtä on jatkettu oikeiden yhteistyömuotojen löytämiseksi. CP:n toimistoa ja asiantuntemusta voisivat muutkin hyödyntää, mutta ongelmana on ollut muualta tulevien aloitteiden hidas käsittely ja toisinaan torjuminen CP:n elimissä. Tarkoitus on, että tärkeimpien lääkärijärjestöjen yhteiset pelisäännöt voitaisiin hyväksyä sekä CP:ssä että muissa järjestöissä ensi syksynä.

Markku Äärimaa

Suomi kampanjoi saadakseen oman EU-viraston

Hallitus, Helsingin kaupunki sekä yliopisto ovat yhdistäneet voimansa kampanjoimaan uuden EU-viraston sijoittamiseksi Helsinkiin. Kyse on Euroopan elintarvikevirastosta (European Food Authority), jonka tavoitteena on aloittaa toimintansa jo vuonna 2002. Päätöksiä asiasta tehdään mahdollisesti jo kesäkuussa 2000 Portugalin huippukokouksessa Feirassa. Suomalaisten kampanja käy parhaillaan kuumimmillaan, kun eurooppalaisia päättäjiä pyritään saamaan hankkeelle myötämieliseksi ennen tärkeän päätöksen tekemistä.

Virva Ojanperä-Kataja

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat