Miksi järjestelmien teko on vaikeata?

Suuret ohjelmistot ovat mutkikkaimpia rakennelmia, joita ihmiskunta on milloinkaan rakentanut. Kyky loogiseen ajatteluun on tärkein vaatimus järjestelmien kehittämisessä.

Erkki Karjalainen

Tietotekniikka lääkärikeskuksissa

60-luvulla potilaat katsoivat karsaasti nuorta lääkäriä, joka edeltäjistään poiketen joutui katsomaan kirjasta mitä lääkkeitä tautiin löytyisi. Nyt monella lääkärillä on käytössään tietokone, jonka muistissa on Pharmaca Fennica ja Yleislääkärin käsikirja. Hänellä on pääsy mihin tahansa tietokantaan, josta voi saada uusimman tiedon sekä sairauksien diagnostiikasta että hoidosta. Kohta valistuneet potilaamme ihmettelevät lääkäriä, joka ei käytä työssään tietokonetta, vaan hoitaa heitä vanhentunein tiedoin ja välinein.

Sakari Alhopuro

Uusi atk-ohjelma on parantanut asiakaspalvelua ja keventänyt henkilöstön työtaakkaa Siilinjärvellä

Siilinjärven terveyskeskuksessa toimii ajantasainen atk-järjestelmä, johon eri toimipisteillä on yhteys ja jota voidaan tarvittaessa täydentää eri ohjelmaosioilla. Terveysasemien ajanvarauskirjat ja potilaiden sairauskertomustiedot ovat graafisen käyttöliittymän ansiosta tutun paperiversion kaltaisia, mutta nyt niihin voidaan tehdä merkintöjä kaikissa toimipisteissä. Turhalta tuntuva tiedon siirtäminen paperilta toiselle on loppunut ja helpottanut henkilökunnan työtaakkaa.

Jorma Ruuskanen

Tietojärjestelmät johtamisen ja kehittämisen apuna

Julkishallinnossa uudenlaisen tulosjohtamisajattelun mukaan päätöksenteko kytketään ajankohtaisen tiedon hankintaan. Keskeinen kysymys on silloin, kuinka paljon kannattaa panostaa tulevaisuuden suunnitteluun, jos tietomme tästä hetkestä on vajavaista. Monet tiedon hankintaa ja sen järjestämistä koskevat kysymykset nousevat esiin. Hyvän tietojärjestelmän edellytyksiä ovat tapahtumien tallentaminen siellä, missä palveluja tuotetaan, eri järjestelmistä saatavien tietojen yhdistäminen ja vertailukelpoisen tiedon saaminen. Terveydenhuollossa on kyse laajasta kokonaisuudesta, joka ulottuu ihmisten selviytymistä edistävästä kotihoidosta korkean teknologian erikoissairaanhoitoon asti. Jyväskylässä saadun kokemuksen mukaan uuden tietojärjestelmän käyttöönotto ei ole ainoastaan tekninen toimenpide, vaan laaja oppimisprosessi, johon liittyy mm. henkilöstön koulutus, eri toimintasektoreiden yhteistyön ja palvelujen kehittäminen.

Sakari Möttönen

Turvalaite terveydentilan jatkuvaan seurantaan

Suomalainen turvallisuustekniikan alan yritys on kehittänyt ranteessa pidettävän, käyttäjänsä terveydentilaa jatkuvasti seuraavan turvalaitteen. Laite hälyttää automaattisesti apua silloinkin, kun käyttäjä ei siihen itse pysty. Turvajärjestelmä koostuu rannekellon muotoisesta ranneosasta ja tukiasemasta, joka lähettää puhelinlinjan välityksellä hätäviestin ennalta sovitulle hälytysten vastaanottajalle.

Leena Heimo

Diabeteksen hoitoa kehitetään tietojärjestelmän avulla

Diabeteksen hoitoon on kehitetty tietojärjestelmä, joka on tarkoitettu tukemaan sekä yksittäisen potilaan hoitoa että hoidon laadun kehittämistä. Järjestelmä palvelee hoidon toteutusta koko hoitoketjussa: se toimii diabeetikon omahoidon tukena, apuvälineenä hoitoyksikön päivittäisen työn toteutuksessa ja helpottaa tiedonkulkua hoitoyksiköiden välillä. Järjestelmä voi olla väline hoidon laadun kehittämisessä, sillä se tuottaa tietoa hoidon ongelmakohdista, alueellisia ja valtakunnallisia vertailuraportteja. Jatkossa järjestelmän periaatteita on ajateltu soveltaa kohonneen verenpaineen hoidossa.

Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Liisa Hiltunen, Jouni Rahko, Raija Liedes, Rauni Häkkinen, Ritva Hietala, Tapani Ebeling, Mauno Kurunlahti, Marja Madetoja

Tietojärjestelmä saumattoman palveluketjun hallintaan

Elektronisen potilaskertomuksen ympärille rakentuva integroitu tietojärjestelmä antaa mahdollisuuden organisaatiorajat ylittävään palvelujen hallintaan. Graafiseen käyttöliittymään perustuva työasema toimii työvälineenä potilaan tietojen tallentamiseen, tutkimusten tilaamiseen, resurssivarauksiin ja tutkimustulosten tarkasteluun. Samalla järjestelmä seuraa materiaalihallintoa, siirtää tarvittavat tiedot laskutukseen ja tilastoi tietoja hallinnon tarpeisiin.

Arto Saari

Vasta-aineita kokeiltu astman hoidossa

Auttaja-T-solujen eli CD4-solujen määrä on suurentunut astmapotilaiden bronkuseritteissä. Nämä solut tuottavat useita sytokiineja ja muita välittäjäaineita, jotka kutsuvat eosinofiilejä paikalle. Eosinofiilien erittämät lipidit ja proteiinit sitten aiheuttavat keuhkoputkien ylireagoivuutta ja astman varsinaiset oireet.

Matti Viljanen

Osteoporoottiset nikamamurtumat ja selkäoireet

Menopaussin ohittaneiden naisten osteoporoosi aiheuttaa ennen kaikkea nikamamurtumia eli -luhistumia, joskin osteoporoosin terveysvaikutusten päähuomio on kiinnitetty lonkkaluun kaulan murtumiin niiden dramaattisten terveysvaikutusten vuoksi. Siitä, miten nikamaluhistumat vaikuttavat terveyteen, ei ole liiemmälti ollut tietoa. Kuitenkin tiedetään, että 5 %:lla 50-vuotiaista naisista ja 25 %:lla 80-vuotiaista naisista on ainakin yksi nikama luhistunut.

Robert Paul

Tyttösikiö voi pahentaa äidin astmaa

Raskaus vaikuttaa äidin astmaan vaihtelevasti. Osalla oireet helpottuvat, toisilla tulevat pahemmiksi, ja joillakin äideillä ei tapahdu mitään muutoksia. Samankin äidin astma voi eri raskauksien aikana antaa itsestään erilaisia merkkejä. Jo aiemmin on saatu viitteitä sikiön sukupuolen vaikutuksista äidin astmaan.

Matti Viljanen