Tules-liiga palkitsi parhaat tutkimukset

Viidensillä valtakunnallisilla Tules-päivillä oli teemana Tules-tutkimuksen huippua. Päivillä palkittiin kuusi parasta työtä 43:sta, jotka olivat mukana valtakunnallisessa tuki- ja liikuntaelinsairauksien tutkimusta käsitelleessä kilpailussa. Kilpailu järjestettiin, koska haluttiin saada esiin tuorein tieto alalta.

Yksityislääkärin lähetteellä terveyskeskuksen laboratorioon

Terveyskeskuksissa ryhdytään todennäköisesti tekemään laboratoriotutkimuksia yksityislääkäreiden lähetteellä, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muuttamiseksi. Lakia esitetään muutettavaksi siten, että terveyskeskus voisi periä todellisia kustannuksia vastaavan maksun yksityislääkärin lähetteellä tehtävistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista.

Epikriisi hoitoyhteisön tiedonsiirron välineenä - ovatko tarkoitus ja laatu unohtuneet?

Lääkärien keskinäinen tiedonvälitys on potilashoidon kulmakiviä. Merkittävä osa potilaan asioita koskevasta tiedonsiirrosta tapahtuu kirjallisten lähetteiden, konsultaatioiden ja epikriisien välityksellä. Vaikka nämä asiakirjat ovat potilaan diagnostiikan ja hoidon kannalta kriittisen tärkeitä, niiden sisällön rakenteesta ei ole olemassa erikseen sovittuja pelisääntöjä eikä laatuvaatimuksia. Epäkohtia väitetään esiintyvän runsaasti: konsultaatioita käytetään anamneesin hankintaan, lähetteistä puuttuu kysymyksenasettelu ja epikriisit ovat pahimmillaan tutkimustulosten kritiikitöntä luettelointia vailla synteettistä ajattelua ja johtopäätösten tekoa. Virheisiin syyllistynevät yhtä lailla niin seniori- kuin juniorilääkäritkin. Kyseessä on nimenomaan terveydenhoidon laatupulma, eivätkä tähän liittyvät laadun parantamistavoitteet ole kustannuksiltaan kalliita.

Raili Kauppinen, Kimmo Kontula

Työeläkelaitokset kuntouttajina

Suomalaisten halutaan pysyvän työelämässä aikaisempaa pidempään ja yhtenä keinona on esitetty kuntoutuksen lisäämistä. Ammatillinen kuntoutus on meillä aikaisemmin ollut pääasiassa Kelan hoidettavana. Työhallinnolla on perinteisesti ollut päävastuu vajaakuntoisten työnhakijoiden ammatillisesta kuntoutuksesta. Työeläkelaitoksen kustantaman ammatillisen kuntoutuksen lisääntyminen viime vuosina liittyy työeläkelakeihin tehtyihin muutoksiin, joilla on korostettu kuntoutuksen varhaista aloittamista ja sen ensisijaisuutta eläkkeeseen nähden. Vakiintuneesti työelämässä olevien henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen päävastuu on nykyisin työeläkejärjestelmällä.

Sakari Tola, Timo Aro, Jukka Kivekäs

Terveyskeskuslääkärit ja syöpäpotilaiden hoito Pirkanmaalla

Syövänhoidon työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on uudistumassa, lisää tehtäviä on siirtymässä terveyskeskuksiin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä alueellisia yhteistyöohjelmia on laadittu jo vuodesta 1992 lähtien. Tämä alueen terveyskeskuslääkäreille tehty kysely osoitti, että terveyskeskuslääkärit kokivat syövän hoitoon liittyvien tehtäviensä lisääntyneen parin viime vuoden aikana. Yksittäisen lääkärin vuosittain kohtaama syöpäpotilaiden määrä on silti edelleen pieni. Puolet lääkäreistä ei ollut saanut koulutusta syövän hoidossa viimeisen vuoden aikana, ja myös alueellinen hoito-ohjelma tunnettiin heikosti. Syövänhoidon täydennyskoulutusta tulee tehostaa, uudenlaisia opetus- ja oppimismenetelmiä on otettava käyttöön.

Elise Kosunen, Ulla-Kaija Lammi

Terveys ja ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä

Kun lääkäri työskentee asiantuntijana Bosniassa, organisoi lääkeapua Kosovoon ja edustaa Ruotsia Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisessa komiteassa, ei hänen sanomanaan kuulosta vähääkään sanahelinältä, että terveys ja ihmisoikeudet kulkevat käsi kädessä. Kun ihmisiä häväistään ja heidän ihmisoikeuksiansa poljetaan, he sairastuvat. Vastaavasti totuus ja ihmisarvon palauttaminen luo terveyttä. Tämä on myös viestini kollegoille, sanoo ruotsalainen lääkäri Christina Doctare. Hänen näkökulmastaan lääketiede on hyvin poliittista.

Suvi Sariola

Uudesta lääkärikoulutuksesta hyvät kokemukset Ongelmalähtöinen opiskelu valmentaa ihmisläheiseen potilastyöhön

Uusimuotoisen lääkärikoulutuksen ensimmäisiä tuloksia päästiin mittaamaan Tampereella keväällä, kun neljä vuotta opiskelleet lääketieteen kandidaatit siirtyivät käytännön harjoitteluun yliopistollisen sairaalan klinikoihin. Opiskelijoiden kliiniset taidot on myös testattu kliinisten taitojen tentissä, jollaista ei aikaisemmin koulutukseen ole sisältynyt.

Maija-Liisa Veteläsuo

Onko oikeus sivutoimiseen ammatinharjoittamiseen uhattuna?

Yksityissektoriin kohdistuu hyvin erisuuntaisia paineita nyt vallitsevassa terveydenhuollon rahoituskriisissä. Kysehän on nimenomaan rahoituskriisistä, ei kustannuskriisistä. Suomessa julkisen rahoituksen osuus terveydenhuollon menoista prosentteina bruttokansantuotteesta on läntisen maailman alhaisimpia. Jopa USA:ssa julkinen rahoitus muodostaa suuremman osan bruttokansantuotteesta kuin Suomessa, vaikka sitä pidetään mallimaana yksityisesti rahoitetusta terveydenhuollosta.

Risto Lantto

Yhteisön terveyttä pohdittiin Lääkäriliiton seminaarissa

Lääkäriliitto järjesti 22.10. seminaarin, jossa pohdittiin lääkärien keinoja vaikuttaa yhteisön terveyteen ja hyvinvointiin. Esillä olivat terveyden edistäminen neuvoloista ja kouluista lähtien aina työelämän pudotuspelissä syrjäytymisen ehkäisyyn. Seminaari oli tarkoitettu liiton perustaman Terveydeksi-verkoston jäsenille, johon kuuluu nykyisin noin 200 terveyskasvatuksesta kiinnostunutta lääkäriä.

Marit Henriksson

Miten sairaalalääkärin peruspalkka määräytyy?

Eräs lääkäri otti yhteyttä Lääkäriliittoon ja kysyi, miksi lääkärien Y-palkkataulukoita ei enää julkaista Lääkärilehdessä. Y-palkkataulukoista luovuttiin jo vuonna 1995 ja palkat määriteltiin entisiin palkkataulukkoihin pohjautuvina markkamääräisinä liukumina. Kunkin lääkärin palkka määräytyy tämän asteikon sisällä ensi sijassa tehtävien vaativuuden mukaan. Asteikon yläraja ei ole ehdoton, vaan se voidaan perustellusta syystä ylittää.

Marit Henriksson