75850 osumaa

Talouspäällikkö PA

Tänään 31.5., autoveromerkin ostettuani, mutta ennen Lääkärilehden numeron 16/94 ilmestymistä (se nimittäin ilmestyy kansilehden mukaan kesäkuun 1. päivänä), tahdon kajota aiheeseen, joka minua on jo pitkään kenkuttanut: nimikirjaimista koostuvien lyhennysten käyttäminen lehden kirjoitusten alla. Alun perin jo IVra oli ensimmäinen kiukkuni aihe (anteeksi vaan, ystäväni Ilkka Vartiovaara - onneksi nykyään useimmiten käytät koko nimeäsi). Mutta katsotaanpa tätä vielä ilmestymätöntä Lääkärilehtemme numeroa.

Terho Toivoselle

Puutut - näin ymmärrän - huumorin pilke silmäkulmassasi Lääkärilehden tapaan käyttää kirjoittajien nimikirjaimia eräiden kirjoitusten yhteydessä. Periaatteemme on ollut joltisenkin johdonmukainen: kun kirjoittaja on lehden virkatyötä tekevä toimittaja, olemme merkinneet kirjoittajan tunnisteeksi ainoastaan nimikirjaimet, koko nimi löytyy lehden sisällysluettelosivulta ns. "apinalaatikosta". Näin lähinnä siksi, että toimittajat laativat joka numeroon useita tekstejä, joista ainakin osa on ns. pikkujuttuja. Sama koskee esim. Muut lääkärilehdet -palstaa; palstaa toimittava tiimi on kokonaisuudessaan sivun yläpalkissa ja referaatin perässä ainoastaan nimikirjaimet. Näin vältämme mielestämme sen lukijan kannalta ehkä hieman oudolta näyttävän tilanteen, että sama kirjoittajanimi toistuisi samassa lehdessä lukuisia kertoja jokaisen pikkujutunkin yhteydessä.

Laskuvarjohyppääjän lääkärintodistus

Suomessa on noin 2 000 laskuvarjourheilijaa ja vuosittain tehdään yli 50 000 hyppyä. Laskuvarjohyppy mielletään helposti vaaralliseksi vauhtilajiksi, jossa loukkaantumisriski on suuri. Välineistön kehittymisen ja turvamääräysten tiukentumisen myötä lajista on kuitenkin tullut entistä turvallisempi. Monien kerhojen pudotettua hyppykurssien hintoja on kokeileminen yhä useamman toteuttamiskelpoisena haaveena. Fyysinen voima ei näyttele suurta osaa, ja noin 30 % hyppääjistä on naisia. Itse asiassa lajin tasa-arvo on viety pitkälle: kilpailutkin jopa SM-tasolla käydään "sekasarjoissa".

Nattlig dramatik

I mörkret bakom moskitnätet dansade några eldflugor och jag låg vaken på rygg i sängen och väntade på sömnen som inte ville komma trots den stora utmattning jag kände. Utanför på verandan hörde jag nattvakten flytta på sig i korg-stolen som han sov i med träpåken och pangan, det korta svärdet, liggande bredvid sig på golvet. Natten var varm trots att en häftig åskskur alldeles nyss hade dragit fram över nejden och åskan ännu mullrade dovt i väster mot Uganda. I tankarna gick jag som vanligt igenom dagens händelser. Kvällsbokslutet brukar jag kalla det. Egentligen hade dagen börjat redan tidigt natten innan när snabba steg och röster utifrån nalkades bostaden och knackningar på ytterdörren fick mig att sömn-drucken trassla med moskitnätet innan jag fick på mig byxorna och lampan tänd för att ta mig ut i vardagsrummet och dra undan reglarna för dörren och höra vad saken gällde. Ja, något jourbetonat måste det väl vara denna okristliga tid på dygnet. Budbärarna - i mörkret såg man några sjukhusuniformer - skyndade på, det var bråttom och "maternity ward" behövde hjälp. Det unga belgiska läkarparet som utgjorde sjukhuset ordinarie läkarstab var redan på plats.

Vammautuneiden ensihoito kenttäoloissa

Kirjan esipuheessa sanotaan: "Kirja Kenttälääkintä on ensimmäinen suomalainen yleisteos vammojen ja sairauksien ensi vaiheen hoidosta ja terveydenhoidosta kenttäoloissa. - Kirja on tarkoitettu kenttälääkinnän ohjeeksi opiskelua varten etenkin yleislääkäreille, yleiskirurgeille, anestesialääkäreille, sisätautilääkäreille, psykiatreille ja soveltuvin osin muiden alojen erikoislääkäreille ja muulle terveydenhuoltohenkilöstölle."

Reniini-angiotensiini-järjestelmä - historiaa ja uudempaa tietoa

Laaja kaksiosainen teos esittelee sadassa luvussaan perusteellisesti reniini-angiotensiinijärjestelmän (RAS) biokemian, fysiologian ja patofysiologian sekä hoitoon liittyvät seikat. Tietämys RAS:n tärkeästä merkityksestä on suuresti lisääntynyt viime 10-15 vuoden aikana paljolti reniini-angiotensiinisysteemiä säätelevien lääkkeiden, pääasiassa ACE:n estäjien ansiosta.

Lääkäriliiton valtuuskunnan vaali loka-marraskuussa

Valtuuskunta käyttää Suomen Lääkäriliiton ylintä päätösvaltaa. Vuonna 1991 valitun valtuuskunnan toimikausi päätyy tämän vuoden lopussa. Uusi valtuuskunta valitaan seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 7.10-21.11.94 pidettävässä vaalissa. Siinä saavat äänestää ne Lääkäriliiton jäsenet, joiden jäsenyys on hyväksytty ennen 30.6.94. On siis aika ryhtyä valmistautumaan vaalitapahtumaan

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030