INTERNET-OSOITTEET KÄYTTÖÖN LÄÄKÄRILIITON TOIMISTOSSA

Lääkäriliiton toimisto siirtyy 12.10.1996 alkaen käyttämään Internet-

Lääkärit EU-vaalien ehdokkaina

Suomen Lääkärilehti on varannut palstatilaa EU-vaaleissa ehdolla oleville lääkäreille. Muut lääkäriehdokkaat esittäytyivät lehtemme numerossa 28/96. Ehdokkaille tehtiin seuraavat kysymykset:

Elimiä eläimiltä

Siirrettävistä elimistä on ollut pula siitä lähtien, kun elintensiirrot ylipäänsä tulivat mahdollisiksi, ja ainakin saman ajan on tutkittu ksenotransplantaatiota eli sitä, miten siirto lajilta toiselle onnistuisi. Osa tähän asiaan liittyvistä ongelmista on ratkaistu, mutta jäljellä on vielä koko joukko teknisiä ja eettisiä kysymyksiä, jotka odottavat vastauksia.

Pekka Louhiala

Isonveljen toivoton urakka

Hallitukset yrittävät sensuroida verkoissa liikkuvaa tietoa. Sensuuri voidaan kuitenkin aina kiertää, esimerkiksi piilottamalla viestit kaikkien näkyvillä olevaan tietoon.

Erkki Karjalainen

Lääkäriliitto - hampaaton tiikeri?

Olen valmistunut lääkäriksi vuonna 1966. Vuodesta 1966 vuoteen 1996 ovat lääkäreiden palkka- ja työolosuhteet jatkuvasti huonontuneet, mutta velvollisuudet lisääntyneet ja arvostus laskenut muihin ammattiryhmiin nähden. Lääkäriliitto on ollut erittäin huono ja välinpitämätön lääkärikunnan etujen puolustaja. On annettu kaikessa liikaa periksi ottamatta huomioon ammattikunnan työn laatua, päivystysvelvollisuutta ja vastuuta.

Seppo Renvall

Pätevyyttä vai ei - kuka määrittelee?

Euroopan yhteisössä järjestettiin talvella 96 ns. avoin kilpailu KOM/A/972 (johtava hallintovirkamies/asiantuntijalääkäri). Asia herätti heti mielenkiintoni. Edellisen avoimen kilpailun (KOM/A/956) yhteydessä minulta oli pyydetty ansioluettelo muka valintalautakunnan työn helpottamiseksi. Kaikkien määräaikojen kuluttua jo umpeen kolmen kuukauden päästä tuli viesti: ei riittävää työkokemusta.

Yrjö Saarikoski

Laatu on sanoista(kin) kiinni

Kimmo Räsänen toivoi kirjoituksessaan (SLL 26/96), että laatua kehittämisen sijasta peräti parannettaisiin. Ihmetyksen syynä on tutustuminen Terveydenhuollon laatupolitiikka -asiakirjaan, jonka suomalaisen ja englantilaisen version termit todella ovat paikoin ristiriitaiset.

Marjukka Mäkelä

Voidaanko kuolemanpelkoa vähentää terminaalivaiheen asiallisella lääkehoidolla?

Lääketieteellisen tiedon, taidon ja teknologian kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi yhä vaikeampien sairauksien tuloksellisen hoitamisen. Samalla on tullut mahdolliseksi ennusteeltaan toivottomienkin potilaiden elämän ylläpitäminen. Tästä puolestaan saattaa usein olla seurauksena myös heidän kärsimystensä pitkittäminen tarpeettomasti. Näin ollen elämän säilyttäminen ja ylläpitäminen sinänsä ei voi enää nykyisin olla samanlaisena terveydenhuollon toiminnan yksinomaisena yleisohjeena kuin mitä se on ollut aikaisemmin.

Kalle Achté

Korkeatasoinen suomalainen silmätautien oppikirja laajoille lääkäripiireille

Silmätautien nopeassa kehityksessä monet asiat koskettavat myös yleislääketieteen alaa. Yleislääkärin tulee olla tietoinen uusien silmälääkkeiden vaikutuksista ja sivuvaikutuksista. Toisaalta yleistautien uusilla lääkkeillä saattaa olla haitallisia sivuvaikutuksia silmiin. Silmäkirurgiassa on tapahtunut suuria muutoksia, ja lähes jokaiselle kaihipotilaalle asetetaan nykyisin tekomykiö. Laserhoidon lisäksi lasiaiskirurgia antaa uutta toivoa diabeettisen retinopatian hoidossa. Kirjan toimittaja, professori Ahti Tarkkanen, viittaa esipuheessaan näihin näkökohtiin ja mainitsee, että Principles of Ophthalmology on tarkoitettu mahdollisimman laajalle lukijakunnalle: yleislääkäreille, päivystäville lääkäreille, sisätautilääkäreille, neurologeille, lastenlääkäreille, lääketieteen opiskelijoille ja muille, jotka ovat kiinnostuneet silmäsairauksista.

Matti Saari

Puhe Turun ilman laadusta ja sen parantamisesta

Johan Leche (1704-1764), joka oli Turun akatemian lääketieteen professori vuosina 1748-1764, oli myös innokas luonnontieteiden ja erityisesti ilmatieteen tutkija. Hän teki Turussa vuosina 1750-1761 itse rakentamillaan laitteilla havaintoja ilman lämpötilasta, ilmanpaineesta ja sademäärästä. Kun hän luopui heinäkuussa 1761 akatemian rehtorin tehtävästä, hän piti puheen "Tal om luftens be-skaffenhet i Åbo samt huru politien, i samråd med medicin, bör förekomma sjukdomar"; puhetta voidaan pitää Suomen ensimmäisenä terveydenhoidon ja ympäristöhygienian ohjelmana.

Arno Forsius