Rudolf Virchow ja demokraattinen terveydenhuolto

Saksalainen Rudolf Virchow (1821-1902) tunnetaan parhaiten etevänä patologina ja solupatologian perustajana. Hän käsitteli julkaisuissaan myös sosiaalilääketieteellisiä, epidemiologisia, etnologisia ja antropologisia kysymyksiä. Hän teki vuonna 1874 matkan Suomeenkin juuri antropologina. Virchowin toiminta nuorena ja kapinallisena demokraattisen terveydenhuollon puolestapuhujana on vähemmän tunnettu.

Työpaikat savuttomiksi

Vaikka maassamme säädettiin laki tupakoinnin vähentämiseksi jo lähes 20 vuotta sitten, näkee tupakan piilomainontaa kaduilla ja tiedotusvälineissä päivittäin. Nykyinen laki onkin jäänyt ajastaan jälkeen. Tätä mieltä oli myös eduskunta hyväksyessään uudistetun tupakkalain. Lainmuutos tuo merkittäviä parannuksia, joiden ansiosta voidaan vähentää tupakansavulle altistumista ja nuorten tupakoinnin aloittamista. Edellytyksenä on kuitenkin se, että lain toimeenpano on tehokasta ja mahdollisimman ongelmatonta.

Antero Heloma, Kari Reijula

Rökfria arbetsplatser

Lagen om åtgärder för inskränkande av tobaksrökning gavs för närmare 20 år sedan. Vi kan dock fortfarande se smygreklam för tobaksprodukter både utomhus och i massmedierna. Lagen har i själva verket blivit efter sin tid. Det ansåg också riksdagen då den nyligen antog en förnyad tobakslag. Bestämmelserna i den nya lagen gör det möjligt att minska riskerna för allmänheten att bli utsatt för tobaksrök och för ungdomar att börja röka. Det förutsätter dock att lagen verkställs effektivt och såvitt möjligt utan att skapa problem.

Antero Heloma, Kari Reijula

Liikuntaneuvontaa vai ei?

Tuoreessa British Medical Journalin pääkirjoituksessa kehotetaan perusterveydenhuollon työntekijöitä harkitsemaan huolellisesti, ennen kuin ryhtyvät antamaan neuvontaa liikunnan lisäämiseksi. Kirjoittajat hyväksyvät liikunnalla olevan lukuisia luotettavasti osoitettuja myönteisiä vaikutuksia terveyteen ja uskovat, että asiakkaiden liikunnan lisääminen saattaisi tuottaa merkittäviä hyötyjä. Liikuntaneuvonnan vaikuttavuudesta on kuitenkin vähän näyttöjä eivätkä nekään ole kovin rohkaisevia. Kirjoittajat näkevät liikuntaan, varsinkin ohjelmoituun, laitoksissa tapahtuvaan toimintaan, osallistumiselle monia esteitä. Tällaisia ovat mm. ohjelmien kilpailullisuus, pelottavuus ja kyllästyttävyys, tiedon puute osallistumismahdollisuuksista, kuljetusvaikeudet, itsekurin puute ja sairailla ihmisillä pelko liikunnan aiheuttamista haitoista.

Perinataalinen hepatiitti C

Vaikka hepatiitti C -virus tarttuu tavallisimmin veriteitse, erityisesti huumeidenkäyttäjien neulojen välityksellä, on viruksen kuvattu siirtyneen raskauden tai synnytyksen aikana äidistä lapseen. Tuoreimpien tutkimusten mukaan 5- 10 %:ssa infektoituneiden äitien raskauksista ja synnytyksistä tartunta siirtyy lapseen. Kätilöopiston sairaalassa kartoitettiin hepatiitti C:n esiintymistä ja taudinkuvaa raskaana olevilla naisilla ja heidän lapsillaan vuosina 1991-92. Riskiryhmiin kohdennetulla seulonnalla löydettiin 19 äidiltä hepatiitti C -virusvasta-aineita. Yksi äiti kuoli synnytyksen jälkeen fulminanttiin hepatiittiin, muiden taudinkuva oli lievä tai he olivat oireettomia. Kaikki lapset syntyivät terveinä eikä heillä todettu seuranta-aikana merkkejä hepatiitti C -infektiosta.

Anna Sariola, Timo Vartia, Seija Riikonen, Anna-Liisa Järvenpää

Granulosyyttikasvutekijät - kokemuksia veritautipotilaiden hoidossa

Luuytimen granulosyyttituotannon stimulointi granulosyyttikasvutekijällä tai granulosyytti-makrofagikasvutekijällä tarjoaa uusia mahdollisuuksia neutropenioiden hoitoon ja ehkäisyyn. Teollisina valmisteina nämä luuydinhormonit on viime aikoina otettu melko laajaan käyttöön hematologiassa ja onkologiassa, vaikka kontrolloituja tutkimuksia hoitojen aiheista ja tuloksista onkin toistaiseksi vähän. Kirjoittajat selvittelevät uusien lääkkeiden merkitystä kirjallisuuden perusteella ja esittävät omat kokemuksensa niiden käytöstä veritautipotilaiden hoidossa.

Kari Remes, Robert Paul, Seppo Vanhatalo

BCG-rokotuksen aiheuttamat komplikaatiot

Tuberkuloosin ehkäisyyn tarkoitettu BCG-rokote on vanhin edelleen laajassa käytössä oleva rokote. Sitä on aina pidetty turvallisena rokotteena, joskin sen tehoa ja hyödyllisyyttä on aika ajoin epäilty. Tärkeimmät BCG-rokotuksen sivuvaikutukset ovat imusolmuketulehdukset, osteiitit sekä vakavat yleistyneet tulehdukset. BCG-rokotuksen komplikaatioiden ilmaantuvuus vaihtelee eri maissa suurestikin. Vaihtelulle on ilmeisesti useitakin selityksiä: ainakin rokotevalmiste ja rokotustekniikka vaikuttavat siihen, mutta jopa geneettisten tekijöiden merkitystä on pohdittu. Suomessa osteiittikomplikaatioiden ilmaantuvuuden vaihtelu on ollut selvästi kytköksissä siihen, mitä rokotevalmistetta on käytetty.

Liisa Kröger

Kaulavaltimoahtauman kirurginen hoito

Kaulavaltimoahtauman kirurgisella hoidolla on takanaan jo yli neljän vuosikymmenen perinteet, mutta hoitomuoto on välillä kyseenalaistettu täysin joidenkin huonojen tulosten vuoksi. Viime aikojen satunnaistetut monikeskustutkimukset ovat auttaneet löytämään leikkausindikaatioiden päälinjat. Yhtä mieltä ollaan siitä, että kaulavaltimokirurgia on oikeutettua vain, jos komplikaatioluvut saadaan pidettyä pieninä.

Rauno Luosto

Psykoterapian ja psyykenlääkityksen yhdistäminen

Lääkäri yhdistää usein somaattiseen hoitoon psykoterapeuttisia tekijöitä ja psyykenlääkkeitä. Etenkin neuroosia vaikeampia mielenterveyshäiriöitä psykoterapian avulla hoidettaessa joudutaan monesti käyttämään samanaikaisesti psyykenlääkkeitä. Osaava yhdistäminen parantaa usein hoitotuloksia. Yleislääkärin antamassa ja tukea-antavassa psykoterapiassa sama lääkäri voi yleensä toteuttaa molemmat hoitomuodot. Kun psykoterapeutti ei ole koulutukseltaan lääkäri tai kyseessä on vaativa intensiivinen psykoterapia, yksi henkilö toteuttaa yleensä lääkityksen ja toinen psykoterapian. Jaettu toteutus edellyttää terapeuttien yhteistyötä.

Matti Isohanni

Primaariseen biliaarikirroosiin lääkehoito

Primaarinen biliaarikirroosi (PBC) on autoimmuunisairaus, jossa aktivoituneet T-lymfosyytit hyökkäävät puolustuskyvyttömän sappitiehyen epiteeliin. Tiehyt ei kykene regeneroitumaan ja seurauksena on arpeutuminen ja siitä staasi, kolestaasi. Arpeutuneet tiehyet heikentävät sapenvirtausta ja niin happamat nesteet pääsevät vaurioittamaan herkkiä kudoksia entisestään.