Vatsavaivojen diagnostiikka terveyskeskuksessa

Mahdollisuudet vatsavaivojen diagnostiikkaan näyttävät terveyskeskuksissa olevan, erityisesti varjoainekuvausten osalta, erinomaiset. Vuonna 1991 kaikki Keski-Suomen ja Kuopion läänien terveyskeskukset pystyivät tekemään tai ostamaan ventrikkeliröntgen- ja kolografiatutkimuksia. Ylävatsavaivojen selvittelyyn oli lisäksi käytettävissä gastroskopia lähes kolmasosassa terveyskeskuksista ja useat aikoivat lähiaikoina aloittaa nämä tutkimukset joko omana toimintana tai ostopalveluna. Ensisijaisena dyspepsiapotilaan tutkimusmenetelmänä käytettiin kuitenkin yleisesti kaikututkimusta. Tämä on voimavarojen tuhlausta, sillä useimmat ylävatsavaivojen elimelliset syyt voidaan todeta tähystyksellä, tai jos tätä ei ole saatavissa, ventrikkeliröntgenkuvauksella.

Jorma Takala, Markku Heikkinen

Vastatoimenpiteet uhkaavassa säteilytilanteessa

Uhkaavassa säteilytilanteessa vastatoimenpiteiden tavoitteena on, että säteilyn myöhäisvaikutukset pidetään kaikissa väestöryhmissä niin pieninä kuin käytännössä on järkevää. Lisäksi säteilytilanteessa on aina varmistuttava siitä, että kaikki säteilyn välittömät vakavat terveyshaitat estetään. Ennen vastatoimenpiteeseen ryhtymistä on punnittava, onko sillä saavutettava hyöty siihen liittyviä haittoja suurempi. Kun näin on, tulee toimenpiteen laatu, laajuus ja kesto valita siten, että toimenpiteellä saavutettava nettohyöty on mahdollisimman suuri. Välittömiä vakavia terveyshaittoja estävä toimenpide on lähes aina oikeutettu.

Raimo Mustonen

Lapset ja lääketieteellinen tutkimus

Aikuisilla tehtyjen lääketieteellisten tutkimusten perusteella ei useimmiten voi tehdä suoria johtopäätöksiä tulosten soveltumisesta lapsiin. Lapset sairastavat eri tauteja kuin aikuiset, heidän fysiologiansa poikkeaa monin tavoin aikuisista, ja joidenkin hoitomuotojen käyttö rajoittuu vain lapsipotilaisiin. Lapsiin kohdistuvaa tutkimusta siis selvästi tarvitaan.

Toimittanut Pekka Louhiala

Lääkärijärjestöjen koulutusrahasto - tuen perusteet ja apurahojen hakuohjeet

Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Finska Läkaresällskapet perustivat 19.5.94 yhteisen koulutusrahaston. Järjestöjen korkeimmat päättävät elimet olivat ennen tätä omilla tahoillaan päättäneet osallistumisesta tähän hankkeeseen.

RESIDENSSIPAIKAT TÄYTTYMÄSSÄ

Maaliskuun puolivälissä päätökseen saatu National Resident Matching Program osoitti, että erikoisalan vapaa valinta johtaa jokseenkin samoihin tuloksiin kuin mihin poliitikot ovat pyrkineet pakkokeinoillakin uhaten. Nimenomaan perushoidon aloilla, etenkin yleislääketieteessä, tulokset olivat toiveiden mukaiset.

Toimittanut Tuula Fabrizio

SVENSK PRIORITERING:

Prioriteringen inom sjukvården har blivit ett allt större problem i hela den industrialiserade världen. Vi har medicinskt och biologiskt kunnande och tekniska kapacitet att göra undersökningar och utföra behandlingar till vilka de ekono-miska resurserna på långt när inte räcker. Man blir allt oftare tvungen att ta ställning till om en behandlingsmetod bör anses vara experimentell medicin, med heroiska insatser av och för patienter, eller om det man sysslar med verkligen har förutsättningar att bli en användbar behandlingsmetod.

Toimittanut Svante Stenman

DEL *.* on lumelääke

Myyt vanhan kovalevysi mikrokauppiaalle. Ennen myyntiä poistat tiedot levyltä. Kirjoitat DEL *.* ja vastaat varmistavaan kysymykseen kaikkien tiedostojen tuhoamisesta "Y". Kun käyt kaupassa seuraavana päivänä huomaat pikkupoikien leikkivän tiedoillasi. Mitä tapahtui?

Erkki Karjalainen

Ihan luonnollinen asia Keijakulttuuri kukkii

Riimittelyt, elämänviisaudet ja monenmoiset sukkeluudet ovat toilettiympäristön tunnusmerkkejä. "Ovi jota etsit" on löytynyt merkin avulla jo 1730-luvulla. Ja oikea vesivessa oli olemassa vielä aikaisemmin. Tavat kautta aikojen näkyvät ylen luonnollisina kuin myös häveliään salaisina pisuaarikulttuurissa. Se onkin vahvaa ruohonjuuritasoa, johon meillä kaikilla on tuntuma.

Voiko HIV tarttua elinten ja kudosten kautta Suomessa?

Suomessa HIV-tartuntojen määrä on kasvanut varsin hitaasti moniin länsimaihin verrattuna. Vuoden 1993 loppuun mennessä tartuntatautilain mukainen ilmoitus oli tehty 577 tapauksesta. Runsas sata tartunnan saanutta on kuollut ja osa on muuttanut maasta pois. Ilmeisesti vielä tänäänkin tartunnan kantajien määrä väestössämme on varsin alhainen. Tartunnan vaara ulkomailla saattaakin olla monin verroin suurempi.

Vastine Pirkko Ruopin artikkeliin Antihistamiinit allergisen nuhan hoidossa

Suomen Lääkärilehdessä 16/94 julkaistiin apulaisylilääkäri Pirkko Ruopin artikkeli, joka mielestäni kaipaa oikaisua.