75850 osumaa

Fullmäktigeval i oktober-november

Finlands Läkarförbunds fullmäktige utövar förbundets högsta beslutanderätt. I år avslutas mandatperioden för den fullmäktigeförsamling som valdes år 1991. Vid Läkarförbundets fullmäktigeval, som förrättas under perioden 7 oktober - 21 november 1994, väljs nya fullmäktigeledamöter för de följande tre åren. Röstberättigade är alla före den 30 juni 1994 antagna medlemmar. Det är alltså dags att börja förbereda sig för valet.

Sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät verenpainepotilailla ja muussa väestössä vuosina 1982-1992

Lääkehoidossa olevien verenpainepotilaiden painearvot olivat vuonna 1992 tutkitussa väestöotoksessa paremmat kuin kymmenen vuotta aikaisemmin, samoin kolesteroliarvot olivat muuttuneet suotuisaan suuntaan. Muutokset ovat kuitenkin samantasoisia kuin muussa väestössä eivätkä, kuten odottaisi, seurausta hoidon tehostumisesta. Lihavuuden, alkoholinkäytön ja naisilla tupakoinnin lisääntyminen verenpainelääkkeitä käyttävien joukossa osoittaa, ettei potilaiden seurannassa ole suosituksista huolimatta pystytty vaikuttamaan heillä yleisesti esiintyviin muihin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. FINMONICA-projektiin liittyvä tutkimus osoittaa myös diabeteksen kasaantuvan lääkehoidossa olevien verenpainepotilaiden ryhmään. Uudet verenpainelääkkeet eivät siis ole ainakaan vielä vähentäneet väestötasolla metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä.

Veikko Salomaa, Erkki Vartiainen, Heikki J. Korhonen Ari Haukkala, Jaakko Tuomilehto, Aulikki Nissinen, Pekka Puska

Kuolemaan johtaneet sukellusonnettomuudet

Suomessa sattui kuuden vuoden aikana 28 kuolemaan johtanutta sukellusonnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa oli tehty useita virheitä samanaikaisesti; yksi virhe johti toiseen, entistä vaikeammin hallittavaan ongelmaan. Usein virheisiin yhdistyi aiottuun sukellukseen nähden riittämätön koulutus ja soveltumaton varustus. Tämän aineiston perusteella on selvää, että niin sukelluksia suunniteltaessa kuin sukellusten aikanakin otetaan harkitsemattomia riskejä ja lyödään laimin yleisesti tiedossa olevia turvamääräyksiä.

Seppo A. Sipinen, Juha T. Kuokkanen

Miten lapsen ruokatottumuksiin voi vaikuttaa?

Vanhemmat huolehtivat usein lapsen syömisestä aivan turhaan ja saattavat huolehtimisellaan vaikuttaa negatiivisesti lapsen syömiseen. Lapsilla on luontainen kyky säädellä syömistä. Moni vanhempi saattaakin aivan turhaan yrittää saada lastaan syömään kunnon aterian silloin, kun lapsella on menossa luonnollinen tasausjakso, jonka avulla hän pitää energiansaantinsa ja painonsa tietyissä rajoissa. Positiivinen ruokailutilanne parantaa ruokahalua ja uusienkin ruokalajien kokeileminen on helpompaa. Vanhemmat sisarukset ja vanhemmat voivat myös mallina toimimalla lisätä lapsen halua kokeilla uusia ruokalajeja. Jos uusi ruoka ei ensimmäisellä kerralla maistu, ei lasta saa pakottaa syömään, vaan samaa ruokaa kannattaa yrittää tarjota uudestaan muutaman päivän kuluttua.

Raimo Lappalainen, Ulla-Kaisa Koivisto

Millainen nuori hakeutuu psykiatriseen hoitoon?

Nuorten vaativimmasta psykiatrisesta hoidosta vastaavat nuorisopsykiatrian poliklinikat. Selvitys Porin nuorisopsykiatrian poliklinikan toiminnasta osoittaa, että tärkeimmät hoitoon hakeutumisen syyt ovat ahdistus ja masennus. Usein oireet ovat alkaneet jo lapsuudessa ja monet ovat olleet psykiatrisessa hoidossa lapsuusvuosinaan. On kuitenkin paljon hoidon tarpeessa olevia nuoria, jotka jäävät apua vaille. Hoitojärjestelmän on varmistettava heidän hoitoon hakeutumisensa tekemällä hoitoon pääsemisen mahdollisimman helpoksi.

Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Ajankohtaista "tappajabakteerista" Uusiutuuko A-streptokokkiepidemia Suomessa?

A-ryhmän streptokokki-infektion taudinkuvat, lapsivuodekuume, tulirokko, nekrotisoiva faskiitti ja ruusu, tunnettiin jo ennen niiden aiheuttajan tunnistamista. Penisilliinin keksimisen jälkeen vakavat streptokokki-infektiot vähenivät ja lopulta lähes unohtuivat. Nuoremmat kollegat yhdistävät streptokokin lähinnä tonsilliittiin ja ruusuun. Amerikassa, Australiassa ja Euroopassakin todettiin kuitenkin 1980-luvulla vakavien streptokokki-infektioiden määrän lisääntyneen. Huomiota herättivät harvinaiset taudinkuvat, kuten nekrotisoiva faskiitti ja toksinen sokkioireyhtymä, ja oireiden nopea kehittyminen. Suomalaista lääkärikuntaa kohautti vuonna 1988 Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja sittemmin Suomessakin esiintynyt aikaisemmin terveiden henkilöiden kuolemia aiheuttanut A-ryhmän streptokokkiepidemia.

Maija Rummukainen

Nuorten suunnistajien äkkikuolemat Ruotsissa Tutkimustulokset Ruotsista ja Suomesta

Vuosien 1979-92 välisenä aikana terveenä pidetyille ruotsalaisille suunnistajille sattui 17 äkkikuolemantapausta. Tämä aiheutti melkoisen kohun Ruotsissa sekä myös Suomessa. Tarkat tutkimukset ovat osoittaneet, että useimmilla menehtyneistä oli piilevä verenkiertoelimistön sairaus. Urheilijan sydämen ja verenkiertoelimistön piilevien sairauksien tutkiminen ei ole helppoa. Artikkelissa tarkastellaan mitä Ruotsissa on todella tapahtunut ja miten asiaa on tutkittu. Lisäksi annetaan suosituksia, jotka tähtäävät siihen, että urheilijoiden sinänsä harvinaisia äkkikuolemia voitaisiin välttää.

Olli J. Heinonen, Jouko Karjalainen, Matti Viitasalo Matti Mäntysaari, Pekka Saikku, Urho Kujala

Mahalääkkeiden gynekomastiariski

Simetidiini aiheuttaa tunnetusti gynekomastiaa. Sen sijaan ranitidiini ja omepratsoli on vain hajanaisissa tapausselostuksissa yhdistetty rintarauhasen liikakasvuun. Englannin perusterveydenhuollossa lääkärit rekisteröivät tietokoneelle potilaskäynnit sekä lääkkeet ja mahdolliset haittavaikutukset; rekisterissä on 4 miljoonaa potilasta. Tätä brittijärjestelmää hyväksi käyttäen pari amerikkalaistutkijaa on selvittänyt mahalääkkeiden yhteyksiä gynekomastiaan.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030