75850 osumaa

Alexis Carrel - fysiologi, kirurgi, sosiologi

Alexis Carrel syntyi vuonna 1873 Ranskassa lähellä Lyon'ia. Hän opiskeli lääketiedettä Lyon'in yliopistossa ja osoittautui jo silloin hyväksi kirurgisen tekniikan taitajaksi. Carrel valmistui lääkäriksi vuonna 1900 ja erikoistui kirurgiksi. Hän toimi luennoitsijana Lyon'in yliopistossa ja harrasti samalla kokeellista kirurgiaa tehden mm. munuaisten siirtoja kissoilla jo vuonna 1902. Carrel oli harras katolinen ja hänen kuvauksensa vaikeasti sairaan tytön ihmeparannuksesta toi hänelle myös vastustajia lääketieteellisissä piireissä.

Kohonneen verenpaineen ehkäisy ja hoito arvioitu uudelleen

Kohonneen verenpaineen ehkäisyn ja hoidon tehostamiseen tähtäävää työtä on tehty Suomessa jo lähes 20 vuoden ajan. Tämä työ sai alkunsa vuonna 1975 sosiaali- ja terveysministeriön asetettua verenpainetoimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia suunnitelma kohonneen verenpaineen ehkäisyn, toteamisen ja hoidon periaatteita ja järjestämistä koskevaksi suositukseksi terveydenhuoltojärjestelmää varten. Toimikunnan asettamisen taustana oli se, että 1970-luvun alussa oli tullut käyttöön uusia lääkeaineryhmiä, ennen kaikkea diureetit ja beetasalpaajat, joiden avulla kohonneen verenpaineen alentaminen oli mahdollista ilman hankalia sivuvaikutuksia. Verenpainelääkkeet olivat tulleet 1970-luvun taitteessa erityiskorvattaviksi, ja niiden käyttö oli hyvin nopeasti lisääntymässä.

Omprövning av principerna för profylax och behandling av högt blodtryck

Arbete som syftar till effektivare profylax och behandling av högt blodtryck har utförts i Finland i närmare 20 år. Det inleddes år 1975 efter det att social- och hälsovårdsministeriet tillsatt en blodtryckskommitté med uppgift att planera principerna för profylax, diagnostik och behandling av personer med förhöjt blodtryck att ligga till grund för en rekommendation för hälso- och sjukvårdssystemet. Behovet av en kommitté kom sig av att nya läkemedelsgrupper, framför allt diuretika och betablockerare, lanserades i början av 1970-talet och gjorde det möjligt att uppnå blod-tryckssänkning utan besvärande biverkningar. Vid ingången av 1970-talet klassificerades hypertonimedel som s.k. specialersättningsgilla läkemedel och fick snabbt ökad användning.

Aikuisten epiglottiitti tänään

Äkillinen kurkunkannen tulehdus on viime vuosikymmenenä yleistynyt aikuisilla, ja taudin kuva on samalla muuttunut septisestä yleistaudista lievemmäksi, paikallisen selluliitin suuntaan. Taudin tyypillisin oire on nielemiskipu, ja aikuispotilaan nielemiskivun syy onkin yleensä aina selvitettävä kurkunpään peilitutkimuksella. Muina oireina saattaa ilmetä kuumetta, harvemmin hengenahdistusta. Epiglottiitin antibioottihoidoksi suositellaan ensisijaisesti kefuroksiimia. Potilaat kuuluvat aina sairaalahoitoon. Huolellinen seuranta on välttämätöntä sekä sairaalaan kuljetuksen että hoidon aikana. Hengitys turvataan tarvittaessa endotrakeaalisella intubaatiolla. Trakeotomiaa tarvitaan harvoin.

Juhani Nuutinen, Tommi Torkkeli, Pirkko Ruoppi, Aarno Kari

Väkivaltaisuusvaaran arviointi

On väitetty, ettei väkivaltaisuus ole lainkaan lääketieteellinen käsite. Samoin on toistuvasti esitetty, ettei väkivaltaisuusvaaraa kyettäisi millään tavoin arvioimaan. Kumpikaan näistä käsityksistä ei pidä paikkaansa, sillä lääketieteellis-luonnontieteellinen tarkastelu tarjoaa erittäin hyvän pohjan väkivaltaisuusvaaran arvioinnille. Vaarallisiksi todettujen potilaiden hoito ei aina ole mahdollista; lainsäädäntö hankaloittaa erityisesti persoonallisuudeltaan poikkeavien ja päihteiden käyttäjien väkivaltaisuuteen puuttumista.

Panu Hakola, Jari Tiihonen, Heikki Vartiainen, Markku Eronen

Leipomotyöntekijöiden ylähengitystieoireet

Leipomoiden jauhopöly voi aiheuttaa ammattitaudiksi luokiteltavaa allergista nuhaa. Oulun läänissä tehtiin 1990 kyselytutkimus voimakkaassa leipomopölyssä työskentelevien leipomotyöntekijöiden ylähengitystieoireista. Työhön liittyvää vuotavaa nuhaa esiintyi 29 %:lla ja nenän tukkoisuutta 20 %:lla työntekijöistä. Työssä aivastelua oli ollut 40 %:lla ja yskää 26 %:lla. Oireet riippuivat työssäoloajasta; vuotava nuha ja aivastelu olivat yleisempiä alle 10 vuotta leipomossa olleilla, nenän tukkoisuus, yskä ja hengenahdistus taas yli 10 vuotta työskennelleillä. Tupakoivilla todettiin enemmän yskää, hengenahdistusta ja vuotavaa nuhaa kuin tupakoimattomilla. Tulokset korostavat työhygienian ja varhaisen diagnoosin merkitystä leipomotyöntekijöiden allergisen astman ehkäisyssä.

Teija Launonen, Kari Reijula, Tapio Pirilä, Matti Hannuksela

Kohonneen verenpaineen ehkäisy

Kohonnut verenpaine on veren suuren kolesterolipitoisuuden ja tupakoinnin ohella keskeinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä ja tärkein aivovaltimotautien vaaratekijä. Vaikkakin sydän- ja verisuonitautien aiheuttama kuolleisuus ja sairastuvuus on Suomessa huomattavasti vähentynyt viimeisten 25 vuoden aikana, näiden tautien aiheuttamat kuolleisuus- ja sairastuvuusluvut ovat edelleen suuria.

Suomen Sydäntautiliiton Työryhmän Kannanotto

Kohonneen verenpaineen toteaminen ja hoito

Maassamme on viimeksi tarkasteltu kohonneen verenpaineen ehkäisyyn, toteamiseen ja hoitoon liittyviä kysymyksiä vuonna 1990 annetussa Suomen Sydäntautiliiton verenpainetyöryhmän suosituksessa (1). Tämän jälkeen kohonneen verenpaineen lääkehoitoa koskeva kontrolloituihin hoitokokeiluihin perustuva tieto on tarkentunut ja laajentunut erityisesti vanhusten kohonneen verenpaineen ja systolisen verenpaineen hoidon osalta. Lisäksi on saatu uutta tutkimustietoa lääkkeettömän, elämäntapamuutoksin toteutetun hoidon vaikutuksesta kohonneeseen verenpaineeseen.

Suomen Sydäntautiliiton Verenpainetyöryhmän Suositus

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030