Valkuaisrajoitus ja normotensio uremiassa

Uremian konservatiiviseen hoitoon on vuosikymmenet kuulunut valkuaisrajoitus ja verenpaineen pitäminen normotensiivisellä alueella. Näitä hoitoja on dogmaattisesti toteutettu kautta maailman. Tarkkasilmäinen kirjallisuuden lukija väittää kuitenkin, että kunnollisia kontrolloituja tutkimuksia ei kuitenkaan ole tehty.

Mastektomian jälkeen sädehoito vai ei?

Rintasyöpäleikkauksen jälkeinen sädehoito vähentää huomattavasti syövän paikallisen uusiutumisen riskiä. Huolestumista herätti kuitenkin vuonna 1987 julkaistu meta-analyysi, jossa oli huomioitu lähes kaikki tutkimukset, joissa mastektomian jälkeen potilaat oli satunnaistettu joko saamaan sädehoitoa tai sitten ei. Tässä meta-analyysissä ilmaantui sädehoitoa saaneille ylikuolleisuutta sydäntauteihin alkaen noin 15 vuoden kuluttua sädehoidon antamisesta. Tämän meta-analyysin pitkäaikaistulokset perustuivat kuitenkin tutkimuksiin, joissa sädehoitotekniikka on nykykäsityksen mukaan vanhentunut.

Altistaako hyvä hygienia Crohnin taudille?

Crohnin taudin insidenssi on jatkuvasti kasvussa, kun taas haavaisen paksusuolen esiintyvyys on pysynyt muuttumattomana. On arveltu, että Crohnin tauti on jonkin infektioagenssin aiheuttama ja että tämä agenssi on viime vuosikymmeninä päässyt vaikuttamaan voimakkaammin ympäristössämme.

Ripuli ja vedenjakelun keskeytys

Viime huhtikuussa kaksikin englantilaista populaarilehteä, Guardian ja Observer, raportoi infektiotautien lisääntyneen vedenjakelun keskeytysten yhteydessä.

Mitä tehdä epärehelliselle tieteelle?

Tiedelehti Nature käsittelee pääkirjoituksessaan epärehellisen tieteen problematiikkaa. Tällainen tiede voi olla suoranaista väärennöstä tai kyseenalaisten tutkimuskäytäntöjen harjoittamista. Epärehellisyys tieteessä on ilmennyt monenlaisina ilmiöinä: toistuvaa väärentämistä, plagioimista, väärien tulosten puolustamista ja julkista johtopäätösten tekemistä ennen tulosten valmistumista.

Nestetyppijäädytys - hyvä vaihtoehto

Basaliooman eli tyvisolusyövän (carcinoma basocellularen) hoidoksi on vakiintunut leikkaus. Sädehoito, interferoni tai pelkkä kauhaus eivät ole basaliooman rutiinihoitoja. Jäädytys- eli kylmähoito nestemäisellä typellä (kryoterapia) on pysytellyt Suomessa yllättävän pitkään taka-alalla, vaikka se esim. USA:ssa on ollut basaliooman vakiintunut hoito jo neljännesvuosisadan. Läntinen kirjallisuus, kotimaiset raportit silmäluomien basaliooman jäädytyshoidosta sekä kirjoittajan omat kokemukset puoltavat nestetyppijäädytyksen suosimista basaliooman hoidossa leikkaushoidon rinnalla. Hoitomenetelmästä riippumatta basaliooman hoitoa pitäisi keskittää; riittävät potilasmäärät antaisivat mahdollisuuden kansainväliseen tasoon.

Raimo Suhonen

Nuorten insuliininpuutos-diabeetikkojen kuolleisuus vähäistä

Insuliinihoidosta riippuvaista lapsuus- ja nuoruusiän sokeritautia esiintyy Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Vuoden 1991 lopussa Kansaneläkelaitoksen tilastoihin oli kirjattu lähes 8 400 alle 30-vuotiasta diabeetikkoa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toisaalta diabetekseen puhkeamiseen liittyvää kuolleisuutta ja toisaalta insuliininpuutosdiabetekseen sairastuneiden lasten ja nuorten pitkän aikavälin kuolleisuutta ja kuolinsyitä verrattuna samanikäiseen suomalais- väestöön.

Raisa Lounamaa

Korkea kolesterolitaso kasaantuu suvuittain

Korkean kolesterolin - yhden sepelvaltimotaudin suurista vaaratekijöistä - tiedetään kulkevan suvuittain. Noin puolet hyperkolesterolemiataipumuksesta johtuu perintötekijöistä ja puolet ympäristötekijöistä, kuten ravinnosta. Koska korkeaa kolesterolia voidaan nykyään alentaa tehokkaasti uusilla lääkkeillä ja sepelvaltimotaudin vaaraa näin pienentää, ennalta ehkäisevän hoidon merkitys on kasvanut. Onko hyödyllistä tutkia korkean kolesteroliarvon omaavan sukulaisia? Uusimman suosituksen mukaan perinnöllis= 8 mmol/l. Sukulaisten tutkimisen hyödyllisyydestä on vähän tutkimustietoa, varsinkin sellaista, joka perustuisi valikoimattomaan väestöotokseen.

Tapani Ebeling

Työntekijän tunnereaktiot lastenpsykiatrian osastolla

1900-luvun alussa psykiatristen potilaiden tutkimisen ajateltiin tapahtuvan täysin objektiivisesti eli siten, että potilas ei vaikuta tutkijan reaktioihin. Vähän myöhemmin näiden reaktioiden olemassaolo nähtiin väistämättömäksi mutta kielteiseksi ilmiöksi. 1950-luvulta lähtien potilasta tutkivan ja hoitavan henkilökunnan tunnereaktiot on vähitellen nähty yhä myönteisempänä psykiatristen potilaiden hoidon voimavarana. Varsinkin vaikeimmin sairaiden potilaiden hoidossa terapeutin tai osaston työntekijän tunnereaktiot voivat olla ainoa tie potilaan sisäisen maailman tai hänen vuorovaikutussuhteidensa ymmärtämiseen.

Hanna Ebeling

Allergia Kanadassa ja Suomessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää allergisten oireiden esiintyvyyttä ja ympäristöallergeeneille herkistymisen yleisyyttä eri ympäristöissä elävillä suomalaista alkuperää olevilla sekä arvioida ympäristötekijöiden vaikutusta allergiseen oireiluun ja herkistymiseen. Tutkimusaineisto käsitti 398 suomalais-kanadalaista siirtolaista, 457 heidän lähinaapuriaan tai muuta kanadalaiseen perusväestöön kuuluvaa henkilöä, 114 siirtolaisten suomalaista lähisukulaista sekä 79 näiden sukulaisten naapuria. Kyselyn avulla selvitettiin allergisten oireiden esiintyvyyttä väestöissä. Osalta tutkimushenkilöitä määritettiin verikokeilla vasta-aineet tavallisille ympäristöallergeeneille, immunoglubuliini E:n kokonaispitoisuus ja Phadiatop-kokeen pitoisuus.

Bernt Savonius