75850 osumaa

Verenkiertoperäisten kuolemien kausivaihtelu

Sydäninfarkti- ja aivohalvauskuolemia on suhteessa enemmän talvisin kuin muina vuodenaikoina. Vanhuksilla talviaikainen yliedustus on 30 %. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että veren suuri fibrinogeenipitoisuus ja hyytymistekijä VII:n aktiivisuus ovat infarktin ja aivohalvausten riskitekijä. Cambridgen yliopistossa on selvitetty, voisivatko näiden hyytymistä edistävien tekijöiden kausimuutokset selittää verenkiertoperäisten kuolemien kausivaihtelua.

Liikunta vain eduksi imettävälle äidille

Suomalainen imettävä äiti saattaa olla ensisijaisesti huolissaan liikunnan vaikutuksista maidoneritykseen ja maidon koostumukseen, mutta kalifornialaistutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, voiko imettävä jenkkiäiti pyrkiä normaalipainoon jumppaamalla jo imetysaikana. Olipa perustelu tutkimuksen tekemiselle mikä vain, on tutkimus varmaan aiheellinen, sillä vastausta kysymykseen, milloin liikuntaharrastuksen voi aloittaa synnytyksen jälkeen, ei ole tähän mennessä ollut. Nyt on.

Lääkkeissä säästäminen toimipiste- ja lääkärikohtaista

Lääkekustannukset ja -korvaukset ovat kasvaneet 90-luvulla nopeasti, ja tarve pienentää niitä on todettu useassa yhteydessä. Lama ja potilaiden rahapula puhuvat saman asian puolesta. Onko avohoidon lääkekuluja sitten onnistuttu pienentämään? Jo suppea soittokierros kuntiin paljastaa, että suhtautuminen lääkekuluihin vaihtelee paitsi kunnittain, myös toimipiste- ja lääkärikohtaisesti.

Toimittaneet Timo Klaukka, Pekka Eränkö, Pirkko Paakkari

Geenisiirrotko uupuvan sydämen avuksi?

Mitä kauemmin sydämen vajaatoiminta kestää, sitä hankalammaksi tahtoo myös lääkehoito käydä. Vaste uusiinkin lääkkeisiin jää usein huonoksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vajaatoimintaisessa sydämessä on normaaliin sydämeen nähden noin 50 % vähemmän beeta-adrenergisiä reseptoreita (N Engl J Med 1982;307:205). Onko tällaisella beetareseptorien vajaamiehityksellä sitten merkitystä elävässä elämässä?

Sikiökautisen ravitsemustilan ja aikuisiän sairauksien väliset yhteydet

Brittitutkijat ovat eräissä väestöryhmissä todenneet, että pieni syntymäpaino suhteessa gestaatioikään ja pieni paino yhden vuoden iässä, vastasyntyneen lapsen pieni pään tai mahan ympärysmitta ja suuri istukan paino suhteessa lapsen painoon ovat tekijöitä, jotka suurentavat tilastollista vaaraa sairastua aikuisiässä sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Professori Barkerin nimellä kulkevan teorian mukaan sikiökautisen ravitsemustilan häiriöt voivat ohjelmoitua pysyviksi maksan, haiman tai lihasten aineenvaihdunnan muutoksiksi. Nämä voidaan todeta tarkoilla tutkimuksilla jo lapsuudessa tai varhain aikuisiässä ja ne johtavat iän myötä sairastumiseen. Yksi tutkijaryhmä on kirjoitellut asiasta ahkerasti usean vuoden aikana. Muualta on toistaiseksi vain vähän vastaavia havaintoja.

Antti Aro

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030