Göteborgia uhkaa syyte sairaalan liiasta työpaineesta

Göteborgin kaupunki sai ammattientarkastajalta määräyksen keventää välittömästi Göteborgin Östra sjukhusetin lääkärien työpainetta, kerrotaan 11. toukokuuta ilmestyneessä Läkartidningenissa (19/94). Muussa tapauksessa asiasta nostetaan syyte.

Akavalaisten työura pätkittyy

Kolmannes alle 30-vuotiaista akavalaisista miehistä ja yli puolet samanikäisistä naisista työskentelee nykyisin määräaikaisissa tai tilapäisissä työsuhteissa, ilmenee vastavalmistuneesta Akavan työmarkkinatutkimuksesta. Vanhempien akateemisesti koulutettujen henkilöiden keskuudessa tilapäiset työsuhteet ovat kuitenkin vielä harvinaisia.

Ammattitaudit vähenivät

Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin viime vuonna kaikkiaan 7 006 ammattitautia eli 13 % vähemmän kuin vuonna 1992. Talouslama ja työllisten määrän vähentyminen eivät Työterveyslaitoksen arvion mukaan yksinään selitä lukumäärän laskua; myös tautien suhteellinen määrä pieneni 37:stä 34:ään 10 000:ta työllistä kohti. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta vuoden 1993 ammattitautitilastosta.

Pohjoismaat kehittävät tapa-turmaluokitusta

Tähän mennessä poliisin tietoon ja tilastoihin ovat tulleet vain syytteeseen johtaneista pahoinpitelyistä seuranneet vammat. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa hoidetaan kuitenkin huomattavasti enemmän väkivaltatapauksia, esimerkiksi perheväkivallan uhreja.

Astmaa ja BPD:tä sairastaville lapsille kuuluvat Kelan etuudet

Kun lapsen hoitotukea koskeneessa Kelan seurantatutkimuksessa selvitettiin myös kuntoutukseen ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin liittyviä asioita, kävi ilmi, että lasten B- ja C -lääkärinlausunnot ovat usein puutteellisia. Onkin syytä tähdentää, että astmadiagnoosin ja johtopäätösten lisäksi lausunnossa on kuvattava myös sairauden ja sen hoidon lapsen omaisille aiheuttamaa rasitusta. Apuna tässä voidaan käyttää astman luokittelua lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Jos lääkärin lapsen sairaudesta antamissa tiedoissa ilmenee epäselvyyksiä tai ristiriitaisuutta, Kela voi tarkistaa mm. säännöllisen lääkityksen tarpeesta kertovat lääkeostot omista rekistereistään. Kirjoitus pyrkii toimimaan ohjeena, jonka avulla lääkärinlausuntojen tasoa voidaan korottaa ja Kelan yhtenäinen päätöksentekolinja vakiinnuttaa. Lääkärilehdessä tullaan julkaisemaan vastaavanlaisia kirjoituksia muistakin lasten pitkäaikaissairauksista.

ETA:n vaikutus lääkärin toimintaan

ETA-sopimuksen tultua vuoden alussa voimaan ovat myös suomalaiset lääkärit alkaneet käyttää sitä hyväkseen. Keskimäärin yksi lääkäri työpäivää kohden on pyytänyt Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta todistuksen jossakin Euroopan talousalueen maassa työskentelyä varten. Ammatinharjoittamisoikeuden saamiseen liittyy muissa ETA-maissa enemmän byrokratiaa kuin meillä. ETA-sopimus vaikuttaa myös Suomen lääkärikoulutukseen: se poistaa suppea erikoisala -nimikkeen ja herättelee samalla keskustelua erikoislääkärikoulutuksemme rakenteesta. Suurin muutos on kuitenkin uusi lääkärin perusterveydenhuollon kaksivuotinen koulutus. Myös terveydenhuollon tietojärjestelmien standardisointi tuo myöhemmin uusia asioita lääkärin työhön.

Antti Marttila

Mikä ratkaisee pienten lastenkirurgisten leikkausten sujuvuuden?

Operatiivinen toiminta on miellettävissä prosessiksi, joka edellyttää monien tuotantotekijöiden lisäksi niiden keskinäistä hallintaa. Koko työn sujuvuus voi riippua aivan ratkaisevasti juuri tästä hallinnasta. Mittasimme monimuuttujamallissa eräiden potilas- ja kirurgikohtaisten tekijöiden sekä toimintaympäristön suhteellisen osuuden pienen leikkausyksikön työn sujuvuudessa. Kaikkien valittujen potilas- ja lääkärikohtaisten selittävien piirteiden summavaikutustakin suurempi paino oli toiminnan organisoinnilla. Havaintomme ovat sopusoinnussa sen käsityksen kanssa, että toimintakulttuuri määrää viime kädessä työn sujuvuuden.

Martti Kekomäki, Esko Heikkilä, Miika Linna

Suomalaisten terveys ja terveydenhuolto -kirjoitussarja käynnistynyt

Lehdessämme on käynnistynyt artikkelisarja suomalaisten terveydestä ja terveydenhuollosta. Kyseessä on Kansanterveyslaitoksen, STAKESin, Kelan, Lääkärilehden ja maanmittauslaitoksen maastotietokeskuksen yhteishanke. Nyt, noin vuoden valmistelujen jälkeen on päästy toteutusvaiheeseen.

Perusterveydenhuollon lisäkoulutus - suomalainen malli

Lääkäriliitto järjesti 5.5.94 seminaarin, jossa pohdittiin valmistautumista ensi vuoden alussa käynnistyvään perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen. Asiaan liittyvät suunnitelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa ja vaihetta säätelevät asetukset annettu. Seminaarin perusteella valitettavasti vahvistui se käsitys, että käytännön valmistautuminen ja erityisesti virkojen perustaminen on täysin kesken.

Väkivallan syitä pohdittiin Lääkäriliiton seminaarissa

Televisio-ohjelmien merkitys väkivaltaisen käyttäytymisen synnyssä on paljon pienempi kuin perheen piirissä opittujen käyttäytymismallien, totesi psykiatri Gustav Schulman Lääkäriliiton 19.5. järjestämässä toimittajaseminaarissa, jossa pohdittiin syitä viime aikojen väkivaltailmiöihin. Seminaarissa pohdittiin myös, lisäävätkö taloudellisen ja sosiaaliset muutokset, mielisairaaloiden alasajo ja kriminaalipotilaiden valvonnan puute yleistä turvattomuutta yhteiskunnassa.