Maitohappobakteerien vaikutus suoliston puolustusmekanismeihin

Tässä tutkimuksessa selvitettiin probioottihoidon, lähinnä Lactobacillus GG:n, vaikutusta atooppista ihottumaa sairastavilla ruoka-allergisilla lapsilla sekä rotavirusripulia sairastavilla lapsilla. Probiootit ovat eläviä mikrobivalmisteita, jotka edistävät terveyttä ylläpitämällä suoliston luonnollista mikrobistoa. Neljäntoista atooppista ihottumaa sairastavan lapsen ohutsuolinäytteet tutkittiin in vitro Ussingin kammiossa antigeenien absorption selvittämiseksi. Tutkimushetkellä potilaat olivat eliminaatiodieetillä, josta oli poistettu ihottumaa pahentavat ruoka-aineet. Verrokkipotilaina oli 15 ikävakioitua lasta, joille tehtiin biopsia suolistosairauden poissulkemiseksi ja joiden kaikkien biopsianäytteet todettiin normaaleiksi.

Heli Majamaa

Rasvakudoksen aineenvaihdunnan säätely vatsaontelossa ja ihon alla

Rasvakudoksen kertyminen keskivartalolle erityisesti vatsaonteloon (viskeraalinen rasva) lisää riskiä sairastua valtimonkovettumatautiin ja aikuistyypin diabetekseen. Ihonalainen rasva on vähemmän vaarallista terveydelle. Viskeraalinen rasva on itsenäinen painosta riippumaton riskitekijä. Sairastumisriskin lisääntyminen aiheutuu ilmeisesti hyperinsulinemiasta, insuliiniresistenssistä ja veren rasvapeilin muutoksista. Viskeraalinen rasvakudos syöttää rasvahappoja porttilaskimokierron välityksellä suoraan maksaan. Suuri rasvahappopitoisuus aiheuttaa insuliiniaineenvaihdunnan häiriintymisen ja triglyseridien muodostumisen lisääntymisen maksassa ja edelleen veren insuliini- ja VLDL-pitoisuuden kohoamisen.

Hanna-Leena Vikman

Aikuistyypin diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskitekijät vanhuksilla

Aikuistyypin diabetes, sepelvaltimotauti ja aivohalvaus ovat tärkeitä kansantautejamme. Sepelvaltimotauti on edelleen yleisin kuolinsyy niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Sekä miehillä että naisilla noin puolet kuolleisuudesta johtuu sepelvaltimotaudista. Aivohalvaus on sekä Suomessa että muissa länsimaissa kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Yhdessä sepelvaltimotauti ja aivohalvaus, jotka molemmat ovat ahtauttavan valtimotaudin eri ilmenemismuotoja, selittävät noin kaksi kolmasosaa kokonaiskuolleisuudesta.

Johanna Kuusisto

Hapan fibroblastien kasvutekijä, ornitiini dekarboksylaasi ja antitsyymi rotan motorisessa järjestelmässä

Useita kasvutekijäperheitä on viime vuosina paikallistettu liikehermosoluihin ja niiden hermottamiin luurankolihassoluihin, molemmat soluja, jotka kypsinä eivät jakaudu. On esitetty, että kasvutekijäperheillä olisi sekä solujen normaalia toimintaa ylläpitäviä että solujen paranemista edistäviä tehtäviä liikehermo- ja luurankolihassoluissa. Tämän tutkimustyön tarkoituksena oli kartoittaa solujen kasvuun liitettyjä säätelytekijöitä rotan motorisessa järjestelmässä. Hapan fibroblastien kasvutekijä on hermo- ja lihassoluihin troofisesti vaikuttava angiogeeninen kasvutekijä. Tässä väitöskirjatyössä hapan fibroblastien kasvutekijä on paikallistettu aivorungon ja selkäytimen liikehermosoluihin, ääreishermoihin, hitaisiin luurankolihassoluihin ja lihassukkulan intrafusaalisäikeisiin. Eräs tyypillinen vaste solussa kasvutekijöille yleensä ja myös happamelle fibroblastien kasvutekijälle on polyamiinien synteesiä säätelevän ornitiini dekarboksylaasientsyymin induktio. Seuraavaksi tässä työssä selvitin ornitiini dekarboksylaasin ja sitä säätelevän antitsyymi-proteiinin esiintymistä motorisessa järjestelmässä. Molempia molekyylejä löytyi aivorungon ja selkäytimen liikehermosoluista ja perifeerisistä hermoista. Lisäksi antitsyymiä esiintyi luurankolihassolujen tumissa. Kyseisten molekyylien säätelyä selvitin tutkimalla iskiashermokatkon vaikutusta molekyylien esiintymiseen. Happamen fibro-blastien kasvutekijän esiintyminen hitaissa luurankolihassoluissa ei muuttunut hermovaurion jälkeen. Sen sijaan tulokset viittaavat siihen, että Schwannin solut, jotka ympäröivät perifeerisiä hermoja ja normaalitilanteessa eivät tuota ko. kasvutekijää, sisältävät kyseistä tekijää kaksi viikkoa vaurion jälkeen. Antitsyymin esiintyminen selkäytimen liikehermosoluissa ei muuttunut hermovaurion jälkeen. Menetelminä tässä työssä on käytetty in situ -hybridisaatiota ja immunohistokemiaa. Tämän väitöskirjatyön tulokset antavat uutta tietoa motorisen järjestelmän sisältämistä säätelymolekyyleistä. Tulokset osoittavat, että hapan fibroblastien kasvutekijä, ornitiini dekarboksylaasi ja antitsyymi esiintyvät rotan motorisessa järjestelmässä ja sijaintinsa perusteella ovat todennäköisesti vuorovaikutuksessa keskenään.

Tanja Junttila

Venäjä vaatii pitkää viisumia hakevalta todistuksen HIV-testistä

Yli kolmen kuukauden viisumia Venäjälle hakevilta ulkomaalaisilta vaaditaan viisumin saamiseksi voimassa oleva todistus HIV-testistä. Laki asiasta tuli voimaan Venäjällä vuosi sitten ja todistuksia on jo tähänkin mennessä haettu, mutta ilmeisesti nyt lakia ryhdytään soveltamaan täydessä laajuudessaan.

Wolfgang Laib, lääkäri ja kuvanveistäjä

Helsingin Juhlaviikoilla on 31.8-22.9. Galerie Artekissa Pohjoisesplanadilla esillä saksalaisen Wolfgang Laibin teoksia. Wolfgang Laib valmistui lääkäriksi Tübingenissä, Saksassa 1974. Pian valmistumisensa jälkeen hän ryhtyi päätoimiseksi taiteilijaksi, joka ammentaa ideansa luonnosta ja itämaisista uskonnoista. Wolfgang Laib käyttää töissään vain luonnonmateriaaleja kuten kiveä, maitoa, kasvien siitepöyä, riisiä ja mehiläisvahaa. Hän käyttää huomattavan osan ajastaan keräämällä siitepölyä eri kasveista ja yhdistelee sen erilaisia värejä ja koostumusta teoksissaan.

Anders Jahre -palkinnot molekyylibiologian tutkijoille

Molekyylibiologian tutkija, professori Mårten Wikström Helsingin yliopistosta saa yhdessä tanskalaisen professori Jens F. Rehfeldin kanssa tämänvuotisen suuren Anders Jahre -palkinnon (600 000 Nkr). Wikström on palkittu Jahre-palkinnolla myös vuonna 1984.

Psykiatrisen avohoidon auditointi Kokemuksia auditoinnista keinona psykiatrian nopean muutoksen vaikutusten hahmottamiseen

Ulkopuolisen arvioitsijan suorittama palvelujen auditointi on muodostunut kansainvälisesti yhä merkittävämmäksi terveydenhuollon toimintojen arviointimalliksi. Suomen terveydenhuollon rahoitusrakenne ei ole juurikaan sisältänyt kannustimia auditoinnin kehittämiseen, koska palvelujen tuottajien ja rahoittajien roolit ovat toistaiseksi eriytyneet sangen vähän. Psykiatrian nopea rakennemuutos asettaa erityisiä haasteita psykiatristen palvelujen laadun arvioinnille. Mm. valtion tilintarkastajat ovat edellyttäneet erityisesti psykiatrisen avohoidon laadun arvioinnin kehittämistä sekä kuntatasolla että valtakunnallisesti. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin ja alueen terveyskeskusten yhteistyönä toteutettiin vuonna 1995 psykiatrisen avohoidon auditointi, jonka tavoitteena oli tuottaa kokonaisarvio avohoidon toiminnoista palvelujen kehittämisen pohjaksi.

Kari Pylkkänen, Antti Henttonen, Aira Hotti, Kari Korhonen, Juha Metso, Anja Närhi

Päihdevieroitus ja päihderiippuvuus sairausloman syynä

Päihteiden käytön vaikutukset heijastuvat monin tavoin työelämään. Lääkärin on otettava kantaa päihdeongelmaisen työkykyisyyteen sekä tilapäisen työkyvyn menetyksen että pitkäaikaisemman työkyvyn heikkenemisen näkökulmasta. Työtehtävien kannalta päihtynyt potilas on työkyvytön, mutta sairausvakuutuslain tulkinnassa päihtymystilaa ei pidetä sv-etuuksiin oikeuttavana sairautena. Päihteiden aiheuttamien vieroitusoireiden, päihderiippuvuuden sekä muiden psyykkisten ja somaattisten komplikaatioiden suhteen oikeus sairauslomaan syntyy kliinisten löydösten vaikeusasteen perusteella kuten sairauksissa yleensä. Arvioitaessa lyhytaikaista työkyvyttömyyttä sairausvakuutuksen näkökulmasta otetaan huomioon sekä kliinisten löydösten mukainen haitta että potilaan sitoutuminen avo- tai laitoshoito-ohjelmaan. Sv-lain mukaisen työkyvyttömyyden ohella on arvioitava päihdeongelmaisen kuntoutustarve ja edellytykset kuntoutuslainsäädännön näkökulmasta. Työterveyshuollon, terveyskeskusten, mielenterveystoimistojen ja A-klinikoiden lääkärien on syytä perehtyä päihdepotilaita koskeviin kuntoutuslainsäädännön soveltamiskäytäntöihin.

Antti Holopainen, Rauno Mäkelä

Turun hallintomallista kompromissi: Hakukiellon purkamista esitetään

Turun kaupungin terveyslautakunta hyväksyi 15.8. kaupungin perusterveydenhuollon hallintoa koskevat neuvottelutulokset, jotka oli saavutettu Lääkäriliiton sekä kiistaan jälkilypsylle tulleen Tehyn kanssa. Lääkäriliiton neuvottelijat pitivät lopputulosta kompromissina, joka hämärtää Turun terveydenhuollon uudistukselle asetetut tavoitteet, mutta päättivät esittää 23.8. kokoontuvalle hallitukselle hakukiellon ja saarron purkamista.

Marit Henriksson