76081 osumaa

Markkinavoimien ja etiikan ristiveto lääkepolitiikassa

Maantieteellisesti Uusi-Seelanti on niin kaukana Suomesta kuin mahdollista. Myös lääkepolitiikassa on monia eroja. Ehkä tärkein niistä on se, että Uudessa-Seelannissa valtio (sairausvakuutus) maksaa kaikki lääkekulut ja siksi lääkkeiden käyttö ja kustannukset ovat pitkään olleet yleis- ja terveyspoliittinen kysymys. Siitä huolimatta Peter Davisin toimittama Uuden-Seelannin lääkepolitiikkaa käsittelevä kirja "For Health or Profit" on erittäin ajankohtainen myös suomalaisille lääkäreille ja muille lääkkeiden terveydellisestä merkityksestä kiinnostuneille. Tämä johtunee, paitsi kirjan monista kansainvälisistä ulottuvuuksista, lääkekysymysten samanlaisuudesta kaikissa kehittyneissä maissa.

Santorio Santorio, tieteellisen fysiologian uranuurtaja

Italialainen Santorio Santorio (lat. Santorius tai Sanctorius) syntyi Capo d'Istriassa (nyk. Slovenian Koper) vuonna 1561 ja kuoli Venetsiassa vuonna 1636. Hän opiskeli Padovan yliopistossa ja valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1582. Sen jälkeen hän toimi jonkin aikaa lääkärinä Puolan hovissa. Siellä ollessaan Santorio oli jatkuvassa kirjeenvaihdossa padovalaisten ystäviensä, fyysikko ja astronomi Galileo Galilein (1564-1642) sekä anatomi Girolamo Fabrizzi d'Aquapendenten (1533-1619) kanssa. Puolasta Santorio siirtyi Unkarin ja Kroatian kautta Italiaan ja asettui Venetsiaan. Myöhemmin Santorio oli vuosina 1611-1624 lääketieteen teorian professorina Padovan yliopistossa. Sen jälkeen hän palasi jälleen Venetsiaan, jossa hän käytti aikansa lääketieteelliseen tutkimustyöhön.

Keuhkoembolian diagnostiikka ja hoito

Keuhkoembolia on edelleenkin yleinen ja usein alidiagnosoitu äkillinen sairaus. Hoitamattomaan keuhkoemboliaan liittyy suuri kuolleisuus, ja asianmukaisella hoidolla kuolleisuutta voidaan oleellisesti vähentää. Viime vuosina keuhkoembolian diagnostiset suuntalinjat ovat selkiytyneet. Liuotushoito ja alaonttolaskimoon asetettava trombisuodatin ovat tulleet täydentämään perinteisiä hoitomuotoja.

Timo Hirvonen, Matti O. Halinen, Hannu Manninen

Kilpirauhastoiminnan tutkiminen laboratoriokokein

Hyper- ja hypotyreoosin diagnostiikassa tärkeimmät kokeet ovat seerumin tyreotropiinin (TSH) ja vapaan tyroksiinin (T4v) pitoisuusmääritykset. Myös kokonaistyroksiinin (T4), kokonaistrijodityroniinin (T3) ja vapaan trijodityroniinin (T3v) määrityksiä tarvitaan. Vapaiden kilpirauhashormonien pitoisuuksien määrittämiseksi on useita periaatteeltaan erilaisia immunokemiallisia menetelmiä. Rutiinimenetelmät mittaavat vapaita fraktioita luotettavasti, mikäli kantajaproteiinien pitoisuudet eivät poikkea selvästi normaalista eikä veressä ole patologisia kantajaproteiineja tai T4(T3)-vasta-aineita. Referenssimenetelmät perustuvat tasapainodialyysiin tai ultrafiltraatioon, joihin veren proteiinimuutokset eivät mitenkään vaikuta. Ongelmalliset potilaat onkin syytä tutkia dialyysillä. Seerumin T4 ja T3 ovat käyttökelpoisia toimintakokeita vain, mikäli kantajaproteiinimuutoksia ei esiinny. Uudet herkät TSH-menetelmät antavat oikean tuloksen, jos veressä ei ole määritystä häiritseviä vasta-aineita. Hormonipitoisuuksiin vaikuttavat myös muut kuin kilpirauhasperäiset taudit, eräät lääkkeet, raskaus ja potilaan ikä.

Kristian Liewendahl

Kroonisesti väkivaltaisen potilaan lääkehoito

Jo vuosisatoja on otaksuttu, että erilaiset mielenterveyden häiriöt altistavat aggressiiviselle käyttäytymiselle. Tätä yhteyttä on pystytty tutkimaan tieteellisesti epidemiologisen lähestymistavan avulla vasta viime vuosina. Uudet tutkimustulokset auttavat paremmin ymmärtämään impulsiivisen väkivaltaisen käyttäytymisen syitä ja mahdollisesti myös kehittämään tehokkaampaa hoitoa.

Jari Tiihonen, Panu Hakola

Milloin synnynnäinen kyyneltietukos tulisi avata?

Suositukset imeväisten kyyneltietukoksen hoidosta ja avaamisen ajankohdasta menevät kirjallisuudessa ristiin. Useiden tutkimusten mukaan valtaosa tukoksista avautuu ensimmäisen elinvuoden aikana ilman toimenpiteitä. Oireiden ensisijainen hoito on kyynelpussin hydrostaattinen kompressointi, johon tarvittaessa yhdistetään paikallinen antibioottilääkitys. Avauksen ajankohtaa on tarkasteltu pääasiassa vain yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa. Suomalaisten sairaaloiden hoitokäytäntöä ei ole selvitetty. Sondeerauksen ajankohdan vaikutuksesta paranemiseen ja myöhempään sairastuvuuten ei ole tutkimustietoa.

Anneli Klemetti

Kehitysvammaisen lapsen tutkiminen ja kuntoutus

Kehitysvammainen lapsi eli lapsi, jolla on keskushermoston anatominen tai toiminnallinen häiriö, on useinkin monivammainen, jonka tutkimus ja kuntoutus on osattava hoitaa kokonaisvaltaisesti. Huolellisin tutkimuksin ja toistuvin arvioin tulisi selvittää kehitysvammaisuuden syy, liitännäisvammat ja niiden kuntoutusmahdollisuudet. Tutkimuksessa, kuntoutuksessa ja seurannassa tarvitaan monipuolinen asiantuntijajoukko. Erityishuoltopiirin ja terveyskeskuksen yhteistyö ja työnjako on tässä tärkeä.

Maija Wilska

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030