Proteiinien kätilöt

Ennen luultiin, että valkuaisaineet laskostuvat itsestään ribosomissa tapahtuneen ketjun synteesin jälkeen. Nyt tiedämme, että laskostumiseen tarvitaan useita avustajia.

Erkki Karjalainen

Väkivaltaongelmien hoitamisessa tarvitaan sekä psykologisia että biologisia menetelmiä

Professori Kirsti Lagerspetz on ansiokkaassa katsauksessaan (SLL 24/1994) aggressiivisuudesta sekä sen psykologisesta, geneettisestä ja muusta biologisesta taustasta esittänyt myös monitahoista arvostelua nimenomaan biologisiin hoito- ja ehkäisykeinojen käyttöön liittyvistä haitoista. Kun jo 40 vuoden ajan olen työssäni joutunut harjoittamaan väkivaltaisesti käyttäytyvien psyykkisten sairaiden hoidossa paitsi psyykkisiä myös biologisia menetelmiä, esittäisin muutaman huomautuksen käytännön näkökulmasta.

Kuolleen ennuste

Joskus yksinkertaistenkin asioitten sisäistäminen näyttää kovin ongelmalliselta. Octopus käsittelee äskeisessä tämän lehden numerossa (Suom Lääkäril 1994;49:2081) käsitettä "persistent vegetative state" ja siinä yhteydessä toteaa myös, että aivokuollut ei selviydy pitkähköä aikaa (inte klarar sig en längre tid) ilman respiraattoria. Tästä voidaan päätellä Octopuksen luulevan aivokuolleen selviävän respiraattorihoidolla pitkähkön ajan ja ilman respiraattoriakin lyhyehkön ajan. Kuolleen selviytyminen on kuitenkin teologinen kysymys eikä ole mitään lääketieteellistä näyttöä, että esim. taivaaseen pääseminen olisi riippuvainen resripaattorihoidosta. Ainoan suomalaisen kuolemanmääritelmänhän mukaan "henkilö on kuollut silloin, kun aivokudos on tuhoutunut niin, että elintärkeät aivotoiminnot ovat peruuttamattomasti sammuneet riippumatta siitä, onko sydämen toiminta pysähtynyt vai ei." (Lääkintöhallitus, Yleiskirje 1508, 24.3.1971.)

Bäste Kollega

Tack för Ditt brev. Jag tror nog att vi båda vet vad vi talar om, kanske det var semantiskt oklart vad jag menade med "en längre tid". Jag skulle vara litet försiktig med att översätta detta med "pitkähkö aika", trots att våra språklärare nog vill ha det så. En längre tid måste relateras till helheten och kan variera beroende på sammanhanget - en längre tid inom geologin är sannerligen inte densamma som en längre tid inom intensivvården.

Allerginen yskä - onko sitä?

Olen harrastanut jäniksen metsästystä vuodesta 1972 alkaen. Syksyllä 1985 toin taas kerran jäniksen kotiin ja aloin sitä nylkeä keittiön pöydällä. Pian vaimoni alkoi köhiä kuivasti, ja kun se jatkui, kysyin, mikä häntä vaivaa. Hän vain totesi, että kurkkua kutittaa. Myös silmiä kutitti. Kun tämä jatkui päiväkausia, annoin hänelle Becotide-sumutteen ja kehotin ottamaan sitä säännöllisesti. Yskä loppui pian. Sama toistui uusien jänisten kera; vaimoni oli allergisoitunut jänikselle, oli minun arvioni.

Sanelua, sanelua, sanelua...

Osastonsihteerien valtakunnallisilla opintopäivillä 3/94 tuli esiin lääkäiren sanelutekniikan kirjavuus. Saamiemme tietojen mukaan lääkärien peruskoulutukseen ei sanelukoulutusta kuulu. Haluamme kiinnittää huomiota tähän seikkaan ja toivomuksemme olisi, että se sisällytettäisiin koulutukseen.

Kunnollinen hakuteos nuorisolääketieteestä

Tämä yli tuhatsivuinen kirja on omistettu "maailman nuorille, jotka ovat tulevaisuus". Kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla on syntynyt ihmisryhmä, jonka jäsenet eivät ole lapsia, mutta eivät itseään elättäviä aikuisiakaan: nuoret.

Epätasaista tekstiä näkövammaisia lapsia hoitaville

Teos kuuluu sarjaan Clinics in Developmental Medicine. Kirja koostuu 16 tekijän kirjoituksista. Aihe on vaikea, lapsuuden näkövammaisuus, ja sitä on yritetty lähestyä monelta suunnalta. Käsitellään näkövammaisuuden epidemiolo- giaa, kuntoutusta, sosiaalisia vaikutuksia, näkövammaisten lasten koulutusta, uutta teknologiaa, pediatrin roolia näkövammaisuuden hoidossa jne. Sisällysluettelosta voi päätellä, ettei teos jätä avoimia kysymyksiä.

Psykiatrian filosofiaa

Psykiatrian suhde muuhun lääketieteeseen on nähty vaihtelevasti: toisaalla suhdetta on pidetty ongelmattomana ja toisaalla taas on vaadittu pysyvää pesäeroa. Psykiatrian sisällä on koulukuntia, jotka näyttävät olevan äärimmäisen kaukana toisistaan. Kaikki johtuu ilmeisesti tutkimuskohteen vaikeudesta, ihmisen mielen tutkiminen kun ei ole samanlaista kuin tähtien tai atomien.

Interferonin tarina - rakkaudesta työhön

"Work is love made visible" eli työ on näkyvää rakkautta. Nämä Kahlil Gibranin sanat voisivat hyvin olla Kari Cantellin Interferonin tarina -kirjan mottona. Hänen rakkautensa työhön, tieteeseen, virologiaan ja erityisesti interferoniin henkii lähes kirjan joka sivulta. Samalla kirja antaa kuvan tekijästään, tiedemiehen elämästä sekä pyrkimisestä ja noususta tiedemaailman huipulle. Niin myötä- kuin vastoinkäymisiäkin käsitellään.