Hidas sikiöaikainen kehitys ei altista henkisten toimintojen häiriöille

Kohdunsisäinen kasvun hitaus aiheuttaa lapsuudenaikaisten kognitiivisten toimintojen heikkenemistä. Syyksi on arveltu, että aivot kärsivät riittävän ravinnon puutteesta in utero. Epäselväksi on kuitenkin jäänyt, heikkenevätkö kognitiiviset toiminnot pysyvästi.

Robert Paul

Meta-analyysi tulehdus- kipulääkkeiden maha-komplikaatioista

Niin hyviä ja tarpeellisia kuin tulehduskipulääkkeet ovatkin, niihin liittyy tunnetusti gastrointestinaalivuodon ja -perforaation riski. Tulehduskipulääkkeiden mahakomplikaatioita voidaan vähentää käyttämällä samanaikaisesti jotain limakalvoa suojaavaa lääkettä, optimoimalla lääkeannos tai käyttämällä parasetamolia. Nyt julkaistaan maailmanlaajuista yhteistyötä edellyttänyt meta-analyysitutkimus, jossa on verrattu vakavien mahakomplikaatioiden esiintyvyyttä eri tutkimusten mukaan eri tulehduskipulääkkeillä. Vakavalla tarkoitetaan sairaalahoitoa vaatinutta vuotoa tai perforaatiota.

Robert Paul

Mikä tappoi Sergei Grinkovin?

Taitoluistelun ystävät muistanevat Sergei Grinkovin, pariluistelun kaksinkertaisen olympiakultamitalistin, joka kuoli vuosi sitten äkillisesti kesken harjoittelun. Ruumiinavauksessa todettiin kuolinsyyksi vaikea sepelvaltimotauti. Silti Grinkovilla ei ollut taudin tunnettuja riskitekijöitä: hän ei tupakoinut, liikkui takuulla riittävästi, veren rasvapitoisuus oli viitealueella, ei hypertensiota sen enempää kuin diabetestakaan. Huomionarvoista oli kuitenkin, että hänen isänsä kuoli sydäninfarktiin 52-vuotiaana.

Robert Paul

Masentava malariarokotus- tutkimus

Paljon kohua herättäneen, synteettisiä peptidejä sisältävän malariarokotteen nimeltä SPf66 teho osoitettiin laajassa ja luotettavassa tutkimuksessa niin huonoksi, että sen käyttöä ei voi pitää lainkaan perusteltuna. Tämä Thaimaassa tehty tutkimus voi lopettaa Manuel Patarroyon kehittämän rokotteen tarinan.

Matti Viljanen

Lisää käsienpesua, vähemmän mikrobilääkereseptejä

Lancetin kommentaaripalstalla brittimikrobiologi Mark Wilcox päivittelee Clostridium difficilen lisääntymistä vanhuksilla. Englannissa ja Walesissa Clostridium difficile on noussut viime vuosien aikana suolistopatogeenilistan ykköseksi ohi kampylobakteerin ja salmonellan.

Pentti Huovinen

Montako antibioottia terveyskeskuslääkäri tarvitsee?

Terveyskeskuslääkärille riittää hyvin pieni, kolmen tai neljän mikrobilääkkeen valikoima, josta vain harvoin ja erityisin perustein on aihetta poiketa. Uudet mikrobilääkkeet on kuitenkin syytä tuntea niitä potilaita varten, joiden tauti ei parane ensisijaisilla lääkkeillä.

Jukka Lumio

Nuorten tyttöjen lisääntymisterveys

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia nuorten tyttöjen lisääntymisterveyttä Suomessa 1980- ja 1990-luvulla. Yksityiskohtaiset tavoitteet olivat:

Elise Kosunen

Primaarinen selektiivinen seerumin immunoglobuliini A:n puutos terveillä verenluovuttajilla

Selektiivinen immunoglobuliini A:n (IgA) puutos on yleisin primaarinen immunoglobuliinipuutostila. Useimmat IgA-puutoksen omaavat henkilöt ovat terveitä, ja heidät on löydetty verenluovuttajien seulontatutkimuksissa. Suomalaisilla verenluovuttajilla IgA-puutosta on noin yhdellä 400:sta. Potilastutkimuksissa IgA-puutos liitetään moniin sairauksiin, joista yleisimpiä ovat erilaiset infektiot, allergia ja autoimmuunisairaudet. Verensiirtojen kannalta on huomioitavaa, että henkilö, jolta puuttuu IgA, saattaa muodostaa vasta-aineita IgA:a kohtaan (anti-IgA vasta-aineet), jotka voivat aiheuttaa anafylaktisen verensiirtoreaktion. Suomessa on kuvattu noin kymmenen tällaista verensiirtoreaktiota.

Sinikka Koskinen

Lihasrelaksanttien väliset yhteisvaikutukset

Nykyaikaisen yleisanestesian aikana käytetään usein lihasrelaksantteja helpottamaan intubaatiota sekä aikaansaamaan kirurgille paremmat työskentelyolosuhteet. Lihasrelaksantteja voidaan myös yhdistellä saman anestesian aikana esimerkiksi nopeamman vaikutuksen alun tai nopeamman toipumisen vuoksi, tai säästösyistä.

Pekka Rautoma

Hippokampuksen magneettikuvantamisesta varhaisessa Alzheimerin taudissa

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Dementiaa sairastavien määrä on ikääntyvän väestön myötä kasvussa. Vuoteen 2000 mennessä on Suomessa arvioitu dementiaa sairastavia olevan lähes 70 000. Alzheimerin tautia ei pystytä varmuudella diagnosoimaan ilman invasiivisia toimenpiteitä. Käytössä olevin kliinisin kriteerein tauti luokitellaankin vain joko "todennäköiseksi" tai "mahdolliseksi" Alzheimerin taudiksi. Vaikka kliinisten kriteerien lopullinen osuvuus on hyvä, vaativat ne myös pitkäaikaista seurantaa, jossa varmistetaan taudin etenevä luonne. Sen sijaan taudin varhaisvaiheessa, ensimmäisten oireiden ilmaantuessa, on tarkan diagnoosin asettaminen vaikeaa.

Mikko Laakso