Vyöruusun optimihoito

Vaikka asikloviiri on vyöruusun hoidossa osoittautunut tehokkaaksi, potilaille jää usein ikävänä seurauksena postherpeettinen hermokipu. Tämän kivun estämiseksi ja hoitamiseksi on käytetty kortisonia akuutin vaiheen aikana, mutta ei tiedetä, onko tästä hoidosta hyötyä eikä sitäkään, olisiko nykyistä pitempi asikloviirihoito paikallaan neuralgian estämiseksi.

Rajoitetaan ammusten hankintaa

Aseiden rekisteröintipolitiikan muutoksesta huolimatta Yhdysvalloissa tunnetaan edelleen huolta rikollisten helposta aseiden saannista. Yksityiset henkilöt omistavat Yhdysvalloissa 67 miljoonaa käsiasetta. Lähes joka toisessa yhdysvaltalaisessa taloudessa on käsiase.

Ihmisen P450-entsyymit

Vierasainemetaboliaan liittyvät sytokromi P450-entsyymit (CYP) muuttavat vieraita aineita (esim. lääkeaineet, nautintoaineet ja saasteet) ja elimistön omia aineita siten, että ne voidaan poistaa elimistöstä. Näillä entsyymeillä on keskeinen merkitys myös vieraitten aineitten toksisissa vaikutuksissa ja syöpää aiheuttavien aineiden aktivaatiossa. P450-systeemi käsittää useita isoentsyymejä, jotka eroavat toisistaan mm. substraattispesifisyyden, indusoituvuuden ja geneettisen säätelyn suhteen. Tässä väitöskirjatyössä pyrittiin selvittämään erilaisten kumariini-tyyppisten lääkeaineiden metaboliaa sekä vaikutuksia ihmisen P450-entsyymeihin ja sitä kautta muiden lääkeaineiden metaboliaan. Lisäksi selvitettiin P450-entsyymien kehittyneisyyttä ihmisen sikiökaudella.

Jukka Mäenpää

Leukemialapsi selviää tulehduksista hyvin

Lasten akuutin leukemian ennuste on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana tehostuneen sytostaattihoidon ansioista. Sytostaattihoitojen seurauksena lasten tulehdusherkkyys lisääntyy ja infektiot ovat hoidon aikaisista komplikaatioista merkittävimmät. Leukemialasten vakavia infektioita on tutkittu paljon, mutta tavallisia tulehdustauteja, joita lapset sairastavat kotona ollessaan, on tutkittu vähän.

Merja Möttönen

HLA-geenien osuus MS-taudissa oletettua suurempi

Multippeliskleroosi (MS) on keskushermoston myeliiniä vaurioittava krooninen tulehduksellinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät. Kliinisesti MS muodostaa laajan kirjon erilaisia neurologisia oireita ja löydöksiä, joista tyypillisimpiä ovat erilaiset halvaukset, tunto- ja näköhäiriöt, ataksia sekä autonomisen hermoston häiriöt. Histopatologisesti MS:ssä tavataan useita aivojen tai selkäytimen valkeaan aineeseen paikantuvia tulehduspesäkkeitä; tulehdusreaktion syntymekanismit ovat kuitenkin vielä epäselviä. Monet infektiot voivat aiheuttaa MS-potilaalle pahenemisvaiheen; infektion laukaisema autoimmuunireaktio myeliinä kohtaan onkin keskeisin patogeneettinen selitysmalli. Mikrobeista erityisesti virukset ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteena, ja kohonneita vasta-ainepitoisuuksia useita tavallisia viruksia kohtaan on todettu sekä MS-potilaiden seerumissa että likvorissa. Monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että mitään spesifiä MS-agenssia ei ehkä ole olemassa vaan useat mikrobit voivat johtaa taudin puhkeamiseen geneettisesti alttiilla henkilöllä. Geneettinen näkökulma taudin tutkimuksessa onkin voimistunut, vaikka kyseessä ei olekaan mendelistisellä tavalla perinnöllinen sairaus.

Pentti Tienari

Alkoholialtistus ei vanhentanut rottia

Pitkäaikaisen alkoholialtistuksen on väitetty nopeuttavan vanhenemista - erityisesti hermoston vanhenemista - mutta kokeellista tutkimusta aiheesta on tehty hyvin vähän. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ikääntymisen ja pitkäaikaisen, jopa elinikäisen alkoholialtistuksen vaikutuksia rotan ääreishermostoon ja sydänlihakseen. Eläinmalleina käytettiin Alkon "juopporottakantaa", AA-rottia, joiden annettiin juoda 10-prosenttista etanolia koko aikuisikänsä, sekä eri ikäisiä Wistar-rottia, joille annosteltiin oraalisesti suuria alkoholimääriä 1-4 viikon ajan. Sydänlihaksen osalta tuloksia verrattiin humaaniaineistoon, joka koostui kroonisista alkoholisteista ja ikävakioiduista kontrollitapauksista. Keskeiset tutkimusmenetelmät olivat immunohistokemia, fluoresenssi-, valo- ja elektronimikroskopia sekä mikroskooppinen morfometria.

Pia Jaatinen

Insuliiniresistenssin syitä ja seurauksia

Ylipainoisuus, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, verenpainetauti, kihti ja hyperglykemia (heikentynyt sokerinsieto tai diabetes) ovat yleistyneet länsimaisen elämäntyylin myötä. Näille kaikille poikkeavuuksille on yhteistä kohonnut veren insuliinipitoisuus, joka on merkki insuliiniresistenssistä. Tästä aineenvaihdunnallisten häiriöiden kasaumasta on alettu käyttää nimitystä metabolinen oireyhtymä. Tässä työssä pyrittiin selvittämään eräiden metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen liittyvien ilmiöiden ja insuliiniresistenssin välisiä syy-seuraussuhteita.

Helena Vuorinen-Markkola

Uusi määräys kliinisistä lääketutkimuksista

Vuoden alusta astui voimaan määräys "Ihmiseen kohdistuvat kliiniset lääketutkimukset" (lääkelaitoksen määräys 6/93). Aikaisempaan yleiskirjeeseen verrattuna määräys sisältää ETA-sopimuksen edellyttämät Euroopan yhteisöjen suositusten mukaiset käsitteet. Samalla on otettu huomioon mm. Euroopan neuvoston eettiset ohjeet, määrätty tarkastusoikeudesta, asetettu määräaikoja ja tehty joitakin tarkennuksia. Käytännössä epäselvyyksiä ovat aiheuttaneet mm. ilmoitusvelvollisuus, eettinen arvionti, potilastiedote ja käsittelymaksu.

Ali Bardy, Pirkko Miettinen

Lääkemyynti elpyi vuonna 1993

Vuosi 1992 oli lääkekulutuksen kannalta poikkeuksellinen, sillä usean lääkeryhmän kulutus kääntyi laskuun. Tällaisia ryhmiä ovat mm. astmalääkkeet, ulkuslääkkeet, neuroosilääkkeet, neuroleptit ja kolesterolilääkkeet. Niille kaikille on tunnusomaista potilaan lääkkeensä hinnasta maksaman osuuden kasvu vuoden 1992 aikana tehtyjen korvausjärjestelmän supistusten vuoksi

Juoksu aiheutti puolet rasitusvammoista

Hölkkäharrastuksen kasvu näkyy rasitusvammatilastoissa: 70-luvun alussa noin joka viides Oulussa hoidettu rasitusvamma syntyi juostessa, 90-luvun alussa jo joka toinen. Tutkimustulokset esiteltiin yleisurheilun EM-kisojen aikana Helsingissä pidetyssä kansainvälisessä The Way to Win -kongressissa, jonka yhtenä asiakokonaisuutena oli urheilulääketiede.