Huono sänky selkäkipujen syynä?

Neljä viidestä suomalaisesta potee elämänsä aikana selkäkipuja. Koska kolmasosa elämästä eletään vaaka-asennossa, ei sängyn tai oikeammin patjan laatu ole yhdentekevä asia.

Huonokuuloisuuden perimä avautumassa

Ikäihmisen huonokuuloisuuteen voidaan suhtautua monellakin tavalla, ja useat vanhukset ovat itse sitä mieltä, että kuulon heikkeneminen kuuluu normaaliin elämään. Suuri osa vanhuuden huonokuuloisuudesta johtuu ympäristötekijöistä. Vuosien työ melulle altistettuna aikoina jolloin kuulonsuojaimista ei edes puhuttu, lapsuuden ja nuoruuden toistuvat otiitit ja sisäkorvan degeneraatio - siinä vanhuuden huonokuuloisuuden taustavaikuttajia, joiden kumulatiivinen haittavaikutus summautuu elämän syksyllä.

Karvediloli - uusi vaihtoehto kohonneen verenpaineen hoitoon

Karvediloli on uusi kerran päivässä annosteltava, "kolmannen polven" lipofiilinen verenpainelääke. Sen hemodynaamiset vaikutukset perustuvat kilpailevaan beeta-reseptorien salpaukseen sekä alfa1-reseptorien salpaukseen. alfa-reseptorien salpaus saa ääreisverenkierron vastuksen pienenemään. Epäselektiivinen beeta-reseptorien salpaus ilman reseptorien osittaista stimulaatiota eli ISA-vaikutusta puolestaan estää reflektorisen, verenpaineen laskusta johtuvan kompensatorisen sykkeen tihenemisen. Näiden yhteisvaikutuksien vuoksi karvedilolilta puuttuu monta perinteiseen beeta-reseptorisalpaukseen tai verisuonia laajentavaan hoitoon liittyvää sivuvaikutusta.

M. Pauliina Rämö, Kimmo Luomanmäki

Ravitsemuspsykologiasta apu lihavuuden hoitoon?

Lihavuudesta kärsivät henkilöt hakevat usein helppoja ja nopeita ratkaisuja ongelmaansa. Useat lajinkehitykseen liittyvät tekijät ohjaavat ruokatottumuksiamme. Niiden huomioon ottaminen voi johtaa tehokkaampaan hoitoon. Ravitsemuspsykologinen tieto auttaa meitä ymmärtämään monimutkaista vuorovaikutusta, joka ohjaa ruokatottumuksiamme.

Raimo Lappalainen

AIDSiin sairastuneiden määrä alkaa kasvaa rajusti

WHO:n arvio HIV-tartunnan saaneiden määrästä on noussut 17 miljoonaan, siitä 1 miljoona on lapsia. Kesällä julkaistussa tiedotteessa arvioidaan, että edeltäneen vuoden aikana HIV-tartunnan on saanut 3 miljoonaa aikuista ja heistä lähes puolet on naisia. WHO:n arvion mukaan joka päivä yli 6 000 ihmistä saa HIV-tartunnan.

Perhetyöprojekti auttaa väliinputoajia

Suomen Mielenterveysseura on aloittamassa pääkaupunkiseudulla kolmivuotista Perhetyön projektia, joka vie työntekijät koteihin: tarkoitus on tarjota kodeissa maksutta lyhytkestoista kriisiapua. Työmuodolla pyritään tavoittamaan ne perheet, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkopuolelle.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat lisääntyneet

Samaan aikaan kun liikenne- ja työtapaturmat ovat vähentyneet, on koti- ja vapaa-ajan turmien määrä kasvanut. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien osuus kaikista tapaturmista oli viime vuonna 62 prosenttia, kun se viisi vuotta aiemmin oli 53 prosenttia. Luvut löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön tuoreesta julkaisusta, joka käsittelee vuosina 1980-93 Suomessa sattuneita tapaturmia.

30 vuotta elintensiirtoja Suomessa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta elintensiirtojen käynnistymisestä Suomessa. Ensimmäiseksi aloitettiin munuaisensiirrot, ja niitä on tehty maassamme kaikkiaan 2 961. Maksansiirtoja alettiin tehdä vuonna 1982 ja niitä on tehty 180. Sydämensiirtoja on tehty 174, keuhkonsiirtoja 25, sydämen- ja keuhkonsiirtoja 6.

39 000 kruunun tikku

Amerikkalaisperheen isä, tai pikemmin vakuutuslaitos, sai 39 000 kruunun laskun, kun hänen 14-vuotiasta poikaansa oli hoidettu sormeen menneen tikun takia. Laskun oli tehnyt Tukholman Söder-sjukhuset, jossa tikku oli poistettu polikliinisesti. Hoitoselosteeseen oli tehty koodausvirhe, ja tietokone laski sen perusteella loppusumman liian suureksi. Mutta oikea summa oli sekin huikea: 12 500 kruunua.

Sepelvaltimotaudin invasiivisen tutkimuksen ja hoidon tarve, toteuttamismahdollisuudet ja laadun seuranta

Suomessa tehtiin vuonna 1993 noin 3 700 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta ja 1 400 pallolaajennusta. Nykytiedon valossa arvioidaan vuosittain tarvittavan vähintään 4 500- 5 000 ohitusleikkausta ja 3 000-4 000 pallolaajennusta, mikä vastaisi hyvää pohjoismaista ja keskieurooppalaista tasoa. Tämän toiminnan vuotuiset kokonaiskustannukset ovat noin 450 miljoonaa markkaa. Taloudellisuuteen ja hyvään laatuun päästään parhaiten, kun toiminta keskitetään tehokkaisiin ja isoihin keskuksiin, joissa on valmiudet monipuolisiin invasiivisiin toimenpiteisiin. Toiminta vaatii myös laadun arviointia ja seurantaa. STAKES on kehittämässä rekisteriä, jolla pystytään seuraamaan sydämeen kohdistuvien toimenpiteiden määrää, tuloksia ja niihin liittyviä komplikaatioita ja siten arvioimaan kustannus-hyötysuhdetta.

Ulla Idänpään-Heikkilä, Mikko Katila, Martti Kekomäki, Stakesin Sydän- Ja Verisuonitautien Asiantuntijaryhmä