Väärää tietoa, vääriä päätöksiä Kustannukset, kustannuslaskenta, hinnat ja hinnoittelu sairaaloissa

Sairaalapalvelujen nykyinen hinnoittelukäytäntö on kaukana aiheuttamisperiaatteen mukaisesta kustannusvastaavuudesta.

Eero Linnakko

Kuvantamismenetelmien kehityksen vaikutus meningeooman diagnosoinnin kustannuksiin

Lääketieteellisen kuvantamisen tekniikka on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Tämä on merkinnyt yhä parempia mahdollisuuksia kuvata sekä anatomisia että fysiologisia ilmiöitä, ja näin diagnostiikka on täsmentynyt, helpottunut ja nopeutunut. Teknologia vaatii kuitenkin huomattavia investointeja, ja uusien laitteiden hankintakustannukset ovat suuria. Toisaalta parantunut diagnostiikka tuo myös rahassa mitattavaa lisäarvoa: tutkimukset voidaan useimmiten tehdä polikliinisesti, tautiprosessit todetaan varhemmin ja toimenpiteet voidaan suunnitella ja toteuttaa tehokkaammin. Radiologisten tutkimuskäytäntöjen vaikuttavuutta onkin arvioitava laajakatseisesti; on otettava huomioon sekä lääketieteelliset että taloudelliset näkökohdat. Tätä arviointia on suoritettu HYKS:n Radiologian klinikassa. Ensimmäiseksi esimerkiksi otettiin erään aivokasvaimen, meningeooman, diagnostiikan kehitys.

Juha Kotikangas, Jouni Laurila, Antti Servo, C-G Standertskjöld-Nordenstam

Lääkäriliitto vastustaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista

Lääkäriliiton hallitus otti 25.8. kantaa Esko Ahon hallituksen aikomuksiin leikata ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuksia sekä supistaa kuntien valtionosuuksia ensi vuonna. Molemmat esitykset herättivät voimakasta arvostelua liiton hallituksessa.

Suomen Lääkäriliiton suositus terveydenhuollon hallinnon järjestämisestä ja lääkärien virkarakenteista

Suomen terveydenhuolto on kokenut suuria muutoksia erityisesti 1990-luvulla. Kansanterveyslain (1972) myötä terveyskeskusjärjestelmä kehittyi hitaasti ja vakaasti ja saatiin valmiiksi 1980-luvun loppupuolella. Samanaikaisesti terveyskeskusjärjestelmän luomisen kanssa järjesteltiin pala palalta myös erikoissairaanhoitoa uudelleen 1980-luvun aikana. Uudelleenjärjestelyjen ja kehittämisen seurauksena lakkautettiin tai siirrettiin muihin tehtäviin mm. entiset tuberkuloosisairaalat ja toteutettiin mielisairaanhoidon puolella ylimääräisen laitoskapasiteetin purku ja aloitettiin avohoitojärjestelmien kehittäminen.

Lisää lääkettäkö - Miten terveydenhuoltoa voidaan johtaa?

Ensiaskeleeni nykyisellä urallani astuin kompuroiden ja törmäämällä traumaattiseen kokemukseen. Toimin erään sairaalan keskushallinnossa harjoittelijana. Melko nopeasti havaitsin että keskushallinto ja varsinainen sairaalatoiminta elivät toisistaan erillään - hyvin erilaisissa maailmoissa. Keskushallinnon oli tarkoitus johtaa kliinisiä toimintayksiköitä. Yllättäen huomasin että keskushallinnon vaikutus kliiniseen toimintaan näytti jäävän jokseenkin vähäiseksi.

Internet-palvelut FiMnetissä

Kansainvälinen, alkujaan yliopisto- ja tutkijamaailman piiristä alkanut Internet-verkko on jatkuvasti voimakkaasti esillä tiedotusvälineissä. Sen laajenemisvauhti on valtava ja sen kautta saatava informaatiomäärä kasvaa räjähdysmäisesti. Internet koostuu suuresta joukosta tietokoneita, jotka on kytketty toisiinsa. Kukaan ei ylläpidä Internet-verkkoa keskitetysti. FiMnet-verkko puolestaan on pääasiassa Telen ylläpitämän valikkopalvelun, TeleSammon palveluista rakennettu palveluverkko. FiMnet tarjoaa mahdollisuuksia Internet-verkon palveluiden käyttöön.

Lauri Parikka

Tekniset apuvälineet kuulovammaisen apuna

Väestöstä noin kuusi prosenttia on kuulovammaisia eli huonokuuloisia, kuuroutuneita ja kuuroja. Eniten on huonokuuloisia. Osa heistä on menettänyt kuulonsa jo lapsena tai ovat syntymästään kuulovammaisia. Useimmilla kuulon heikkeneminen alkaa vasta vanhuusiässä. Tekniset apuvälineet mahdollistavat kuulemisen miltei jokaiselle.

Tiina-Maija Katainen, Virpi Koivistoinen

Angående trumhinneanestesi

Inspirerad av Kari Reijulas inlaga i diskussionsspalten i nr 11/1994, ber jag att få kommentera i den samma nr publicerade artikeln av Pauli Ryhänen, till den del den berör EMLA som lokalanestesiskt medel för paracentes.

Täsmennys artikkeliin: "Äkillinen polvilumpion sijoiltaanmeno - diagnoosi ja hoito"

Esitämme täsmennyksen Suomen Lääkärilehdessä 22-23/94 ilmestyneeseen Heikki Mäenpään ja Matti U. K. Lehdon polvilumpion sijoiltaanmenoa käsitelleeseen kirjoitukseen. Artikkelin Tulokset- ja Suositus-osissa viitattiin toistaiseksi julkaisemattomaan suomalaiseen satunnaistettuun tutkimukseen, jossa verrataan leikkaushoidon ja konservatiivisen hoidon vaikutuksia polvilumpion sijoiltaanmenon paranemiseen. Helsinkiläinen tutkimusryhmä (Risto Nikku, Yrjänä Nietosvaara, Pentti Kallio ja Kari Aalto) haluaa nyt korostaa, että kirjoituksessa esitetyt kyseistä tutkimusta koskevat tulokset perustuvat toistaiseksi noin 50-60 %:n kattavuuteen koko tutkimusaineistosta, jonka takia artikkelissa esitettyjä tuloksia ei voida vielä pitää luotettavina. Tutkimustulokset on haluttu tarkoituksellisesti pitää toistaiseksi julkaisemattomina, jotta saatuja havaintoja voitaisiin tutkimuksen kokonaan valmistuttua luotettavasti hyödyntää tämän hyvin tavallisen, mutta edelleen hoidollisesti hyvin haastavan vamman kohdalla.

Heikki Mäenpää, Matti U.K. Lehto, Risto Nikku, Yrjänä Nietosvaara, Pentti Kallio, Kari Aalto

Basalioomankin hoidossa tarvitaan syöpäkirurgia

Kollega Suhonen kirjoittaa Lääkärilehdessä 24/94 innostuneesti nestetyppijäädytyksestä basaliooman hoidon hyvänä vaihtoehtona. Peräänkuulutetun ihokirurgin tilalle basaliooman hoidossa tarvitaan kuitenkin mielestämme syöpäkirurgia, jonka periaatteena on, aivan kuin sodassakin, hyökätä vihollisen kimppuun joka suunnalta ja kaikin voimin tarkoituksena tuhota vihollinen, tässä tapauksessa viimeistä solua myöten. Valitettavasti syöpäkirurgiassa harvoin tällaista tilaisuutta on, mutta basalioomasta kyseenollen näin päästään toimimaan.

Matti Pakkanen, Martti Raussi